Naalakkersuisunut siulittaasut 1979-2022

Jonathan Motzfeldt (1938-2010)

Jonathan Motzfeldt.
CARL CHRISTIAN RESTING-JEPPESEN/ARKTISK INSTITUT, 1998

Motzfeldt Qaqortup eqqaani nunaqarfimmi Qassimiuni piniartukkormiuni inunngorpoq. 1960-imi Nuummi Ilinniarfissuarmi ilinniartitsisunngorpoq aammalu 1966-imi Københavns Universitet-imi palasinngorluni. Tamatuma kingorna 1979 tikillugu Kalaallit Nunaata kujataani palasitut sulisimavoq.

Siumut pilersitseqataaffigalugu Motzfeldt 1971-imi Kalaallit Nunaanni Landsrådimi ilaasortanngorpoq, 1979-imi namminersornerulernerup eqqunneqarnerani Kalaallit Nunaanni Naalakkersuisunut siulittaasut siullersaattut inissinnissami tungaanut. 1991 tikillugu taamatut inissisimaffeqarpoq, tamatumalu kingorna aamma 1997-imiit 2002-mut taamatut inissisimaqqilluni. Piffissani 1979-imiit 1988-imut, 1997-imi aammalu 2003-miit 2008-mut aammattaaq Inatsisartunut siulittaasuuvoq.

Motzfeldtip nunatta ataataatupajaaq inissinnissaq anguaa aammalu politikeritut nunasiaataanermiit namminersornerulernermut aammalu namminersulernissap tungaanut ingerlaqqittumik inuiaqatigiinnut kalaallinut aqqutissiuussisutut eqqaamaneqarluni.

Lars Emil Johansen (1946-)

Lars Emil Johansen.
KELD NAVNTOFT/RITZAU SCANPIX, 1997

Johansen Uummannap eqqaani Illorsuarni, ilaqutariinni politikkimik aallussisuni, inunngorpoq. 1970-imi Nuummi Ilinniarfissuarmi ilinniartitsisunngorpoq, tamatumalu kingorna ingerlaannaq piffissani tamaat politikkerinngorluni. Johansenip Siumut pilersitseqataaffigaa, 1971-imiit 1975-imut Kalaallit Nunaanni Landsrådimi ilaasortaalluni aammalu 1973-imiit 1979-imut Folketing-imi ilaasortaalluni aammalu 2001-imiit 2011-mut ilaasortaaqqilluni.

1987-imiit 1997-imut Siumumi siulittaasuuvoq, tam atumalu peqatigisaanik 1991-imiit 1997-imut Naalakkersuisunut siulittaasuuvoq. Naalakkersuisut siulittaasuattut Johansen partiimi pisussanutpilersaaruteqarpoq, Kalaallit Nunaata nammineerluni tunngavissarititai tunngavigalugit inuiaqatigiit kalaallit inerisarneqarnissaannut, namminersornerulernerup nukittuujunissaanik siunnerfeqartumik. 1997-imi politikkikkut siuttutut tunuarpoq aammalu Royal Greenlandimi pisortap tullersortaatut aammalu namminersorluni inuussutissarsiornermi akuulerluni inissilluni. 2001-imi politikki uterfigaa aammalu siullermik Folketingimi, tamatumalu kingorna Inatsisartuni 2018 tikillugu Siumut tunuliaqutaralugu ilaasortaalluni.

Hans Enoksen (1956-)

Hans Enoksen.
CARSTEN SNEJBJERG/RITZAU SCANPIX, 2008

Enoksen Itillimi inunngorpoq peroriartorlunilu, tamatuma kingorna niuernerup iluani ilinniagaqalerluni. 1995-imi Inatsisartunut qinigaavoq aammalu najukkami politikeritut misilittagaqarluni aammalu isorliunerusuni siuarsaanissaq kissaatigalugu 2001-imi Siumumi siulittaasunngorluni.

Enoksen 2002-miit 2009-mut Naalakkersuisunut siulittaasuuvoq, kisianni qinersinermi ajorsareerluni partiimut siulittaasutut tunuarluni. 2014-imi isorliunerusut annertunerusumik ukkataralugit politikkikkut anguniakkami pingaarnerup aallunnissaa kissaatigalugu, Partii Naleraq pilersinniarlugu, Siumumi ilaasortaajunnaarpoq. 2016-imiit 2018-imut naalakkersuisooqatigiinni allanngorartuni Naalakkersuisuusarpoq.

Kuupik Kleist (1958-)

Kuupik Kleist.
FINN FRANDSEN/POLITIKEN/RITZAU SCANPIX, 2013

Kleist Qullissani inunngorpoq, tassani aamarsuarsiorfiup matunissaata tungaanut angajoqqaarsiamini peroriartorluni. Sisimiuni meeqqat atuarfiat naammassivaa, tamatumalu kingorna Danmarkimukarluni, tassani 1978-imi Birkerød Statsskole-mi ilinniarnertuunngorluni aammalu 1983-imi RUC-imi socionom-itut ilinniagaqalerluni. Tamatuma kinguliini ukiuni Namminersornerullutik Oqartussat Ilinniartitaanermut Nunanullu Allanut Pisortaqarfianni aammalu Kalaallit Nunaanni Tusagassiortunngorniarfimmi pisortatut atorfiit arlallit atorfigisimavai, tamatuma kingorna 1991-imiit 1995-imut Siumut aamma IA naalakkersuisooqatigiilerneranni Naalakkersuisut siulittaasuattut piffissani tamaat politikerinngorluni. Tamatuma kingorna 1995-imi siullermeertumik Inatsisartunut qinigaavoq. Piffissami 2001-imiit 2007-imut Kleist Folketingimut ilaasortaavoq, tamatuma kingorna 2007-imiit 2014-imut IA-mut siulittaasuulluni, tamatumalu peqatigisaanik 2009-miit 2013-mut Demokraatit aamma Kattusseqatigiit Partiiat naalakkersuisooqatigalugit Naalakkersuisunut siulittaasuuvoq. Kleistiptamatuma kingorna 2014-imi politikki qimappaa, namminersorluni siunnersortaalluni aammalu pisortani tatigineqaatigalugu inissisimaffiit assigiinngitsut isumagisaralugit.

Aleqa Hammond (1965-)

Aleqa Hammond.
JENS NØRGAARD LARSEN/RITZAU SCANPIX, 2013

Hammond Narsami piniartukkormiuni inunngorpoq aammalu Uummannami peroriartorluni. Inuusuttuunermini nunarsuup ilarujussuani angalasimavoq aammalu oqaatsit annertuumik pikkoriffigigamigit 1991-imiit 1993-imut Canadami Arctic College-mi ilinniarsimalluni. Takornariaqarnerup iluani aamma ICC-imi suliffeqartareerluni 2005-imi Siumut tunuliaqutaralugu Inatsisartunut qinigaavoq, tamannalu Naalakkersuisunut ilaasortatut nikerartunik inissitsitsivoq.

2009-miit 2014-imut Hammond Siumumut siulittaasuuvoq, aammalu piffissami 2013-14-imi sivikitsumik Kalaallit Nunaanni arnat siullersaattut Naalakkersuinut siulittaasuulluni.

Tamatuma kingorna 2016-imiit 2019- imut Folketing-imut ilaasortaavoq aammalu 2018-imiit 2021-mut Inatsisartunut ilaasortaalluni. Partii Nunatta Qitornai ukiuni marlussunni ilaasortaaffigereerlugu Siumumut uterpoq.

Kim Kielsen (1966-)

Kim Kielsen.
NAINA HELÉN JÅMA/TT/RITZAU SCANPIX, 2019

Kielsen Paamiuni inunngorpoq aammalu umiartortutut ilinniarsimasuulluni, tamatuma kingorna ukiorpassuarni KNI-mi imarsiortutut sulivoq. Kingusinnerusukkut ataatani tumisiorpaa, 1996-imi Nuummi ilinniarluni politiinngorluni. Kalaallinut inuusuttunut isumaginninnermi pitsaaliuinermi suliniut aallartinniarlugu politiiniit sulinngiffeqarpoq, tamatumalu kingorna 2005-imi Siumut tunuliaqutaralugu Inatsisartunut qinigaalluni. Piffissami 2007-imiit 2009-mut Naalakkersuisunut ilaasortaavoq aammalu 2014-imi partiimut siulittaasunngorluni aammalu naalakkersuisoqatigiinni sukkasuumik allanngorartuni Naalakkersuisunut siulittaasuulluni. Kielsen 2022-mi apriilimiit Inatsisartunut siulittaasutut inissisimalerpoq.

Múte Bourup Egede (1987-)

Múte Bourup Egede.
MARTIN SYLVEST/RITZAU SCANPIX, 2022

Egede Nuummi inunngorpoq, kisianni Kalaallit Nunaata kujataani Narsami peroriartorluni. Piffissami 2007-imiit 2013-imut Nuummi ilisimatusarfimmi ilinniarpoq, tamatuma kingorna ilaqutariit nerukkaatissanut suliffeqarfianni aqutsisunngorluni. IA-p inuusuttaannut siulittaasunngorpoq aammalu 2015-imi Inatsisartuni sinniisussatut inissilluni. 2016-imi sivikitsumik aatsitassat akisussaaffigalugit Naalakkersuisunut ilaasortaavoq.

Egede 2018-imi Inatsisartunut qinigaavoq, tamatuma kingorna IA-mut siulittaasunngorluni. 2021-mi qinersineq IA-p ajugaaneranik kinguneqarpoq, 1979-imiilli Naalakkersuisunut siuttunngornissamut aatsaat aappassaannik periarfissaqalerluni.

Paasissutissat allat

Kalaallit Nunaani inuuiaqatigiit inuussutissarsiutillu pillugu paasissutissat allat.

  • Ulrik Pram Gad

    (in. 1973) Ph.d. aamma cand.scient.pol. Dansk Institut for Internationale Studier-imi ilisimatusartuuneq.

  • Sophie Rud

    (in. 1995) Aalborg Universitet-imi stud.mag. Dansk Institut for Internationale Studier-mi ilinniartutut ikiorti.