Ilinniartitaaneq

Ilinniarnertuut, Nuuk, 2020. Ilaatigut soraarummeertut ataatsimoorlutik Erfalasorput amullugu ulloq nalliussineqarpoq. Meeqqat atuarfianni atuareernerup kingorna inuusuttut amerlavallaat inuussutissarsiutinut ilinnialerniarlutik imaluunniit nunatsinni ilinniarnertuunngorniarfiit sisamaasut ilaanni atualerniarlutik, nuuttariaqartarput. Innuttaasut affaannit amerlanerulaartut illoqarfinni ilinniarnertuunngorniarfeqartuni sisamaasuni najugaqarput, kisianni tamatuma kinguneranik ilai ilinniarnertuunngorniarnissap aallartinnissaanut 1.000 km sinnerlugit angalasariaqartarput.
ANINGAAQ R. CARLSEN/VISIT GREENLAND, 2020

Innuttaasut 16-it 74-illu akornanni ukiullit, taamaallaat meeqqat atuarfiannit inaarutaasumik 10. Klassimit soraarummeersimasut, 2019-imi 60 %-iupput. Taamatut ilinniarsimassutsip appasinnera Kalaallit Nunaanni suliffeqarnikkut pissutsinik ersersitsivoq, tassami aalisarneq piniarnerlu qanga massakkullu suli pingaaruteqarmata, aningaasarsiornikkut, kulturikkut oqaluttuarisaanikkullu. Tamanna aamma sumiiffik naapertorlugu kommunini nunalu tamakkerlugu takuneqarsinnaavoq. Illoqarfiit nunaqarfiillu Nuummut ungasinnerusut ilinniarsimassutsikkut appasinnerusumiipput. Kommuneqarfimmi Sermersuumi, Nuup inissisimaffigisaani, meeqqat atuarfiannit tamaallaat soraarummeersimasut ikinnerpaajupput 51 %-iullutik. Avannaata Kommuniani meeqqat atuarfiannit soraarummeersimasutut sivisunerpaamik atuartitaasimasut 71 %-iullutik nunatsinni amerlanerpaajupput. Nunap immikkortuini ilinniarsimassutsikkut assigiinngissutsit aamma ilinniagaqaqqinnermi takuneqarsinnaapput. Bacheloritut, kandidatitut aamma ph.d.-tut ilinniarsimasut Kommuneqarfik Sermersuumi 2019-imi 18 %-iupput. Tamatuma illuatungaatut Avannaata Kommuniani 6 %-iullutik.

Ataatsimut isigalugu arnat amerlanerusut, ilinniarnertuunngorniarfinni inuussutissarsiutinillu sivikinnerusumik ilinniarfinni ilinniarlutik aallartittarput, angutilli amerlanerusut sivisunerusumik ilinniarfiini aallartittartut amerlanerullutik.

Ukiuni kingullerni inuusuttut ilinniarfiini ilinnialersartut imaluunniit inuussutissarsiuummik ilinniarfinni aallartittartut aalaakkaasumik ukioqatigiiaani 40 %-it missaanniittarput. Tamannali aamma isumaqarpoq 60 %-iisa missaat meeqqat atuarfiat qimareerlugu, ukiut siulliit marluk ingerlaneranni ilinniagaqalersimanngitsut. Namminersorlutik Oqartussat siunertaraat taakku 2024-imi 25 %-inut appartinneqassasut.

Meeqqat atuarfianni atuarneq

2021-mi kommunini tallimaasuni katillugit meeqqat atuarfii 75-iupput, atuarfik namminersortoq ataaseq (Nuummi) tusilartullu ilinniarfiat (Sisimiuni). Meeqqat kujataani savaateqarfinni alliartortut, amerlasuutigut angerlarsimaffimminni atuartinneqartarput. Meeqqat atuarfiinit 75-iusunit 23-t illoqarfinniipput 52-illu nunaqarfinniillutik. Nunaqarfinni meeqqat atuarfii illoqarfinni atuarfinnit allaanerusumik ingerlanneqartarput. Nunaqarfinni atuarfiit ikinnerusunik atuartoqartarput, atuartullu ataatsimoortillugit ukiui akimorlugit atuartinneqarajuttarlutik. Nunaqarfinni minnerni ukiut atuarfiusut arfinillit imaluunniit arfineq pingasut atuarfiusinnaasarput, atuarfiup angissusaa aalajangiisuulluni. Atuartut illoqarfimmut qaninnermut nuuttariaqartarput meeqqat atuarfiat naammassiumallugu. Nunaqarfinni pingasuinnarni meeqqat 10. klassi ilanngullugu atuarsinnaapput. Atuarfiit arlallit ukiut atuarfiusut arfinillit arfineq marlulluunniit kingorna meerartatik illoqarfinni atuarfinnut atuariartortittarpaat. Nunaqarfinni atuarfinni ilinniartitsisut ikittuinnaat atorfeqartarput, ilaallu ilinniartitsisutut ilinniarsimasuusaratik. Ilinniartitsisut ilinniarsimasut ilinniarsimanngitsullu meeqqat atuarfiini faginik tamanik atuartitsisussaapput. Illoqarfinni atuarfiusuni klassikkaartumik atuartut ukiumit siullermiit atuarnermi ukiut qulissaannut immikkut atuartinneqartarput.

1979-imi Namminersornerulerup kingorna Ilinniarfissuarmiit ilinniartitsisutut ilinniagallit amerliartorsimapput. Ullumikkut ilinniartitsisunit 1.100-t missaanniittunit 90-it missaat Kalaallit Nunaata avataani ilinniarsimasuupput. Ilinniartitsisutut sulisut 182-it ilinniartitsisutut ilinniagaqanngillat, timelæreritullu sulisuullutik.

2010-p 2019-illu akornanni pingaartumik inunngortartut ikilisimanerisa kinguneranik meeqqat atuarfianni atuartut 15 %-inik ikileriarsimapput, 2019-imilu meeqqat atuarfianni meeqqat katillugit 7.499-it atuartuusimallutik.

2010-p 2019-illu akornanni pingaartumik inunngortartut ikilisimanerisa kinguneranik meeqqat atuarfianni atuartut 15 %-inik ikileriarsimapput, 2019-imilu meeqqat atuarfianni meeqqat katillugit 7.499-it atuartuusimallutik. Ukiut qulit sinnerlugit Ilinniartitaanermut Aqutsisoqarfiup aamma Nunatsinni Naatsorsueqqissaartarfiup upernarsisimavaat, 10. Klassimiit soraarummeertartut angusaat fagini tamani appariaateqarsimasut. Kalaallisulli atuartitsinermi angusat immikkoorlutik aalaakkaasutut oqaatigineqarput. Nunaqarfinni illoqarfinniluunniit atuartuunerup atuartut pissarsiaqarnerannut tamatigut aalajangiisuunngilaq.

2017-imi kommunit tallimaasut ilinniartitsisut ilikkartitsisinnaanerisa ineriartortinnissaat pillugu suleqatigiinnissamik isumaqatigiissuteqarput, suliniut Kivitsisa aqqutigalugu. Siunertat marloqiusaapput: Ilinniartitsisut meeqqallu atuartut tamarmik Ipadeqalissapput, atuarfinnilu tamani ilinniartitsisut ilikkartitsisinnaanikkut pitsanngoriaatinik ilinniassallutik. Kivitsisami siunertarineqarpoq atuartut amerlanerit angusaqarluarnerullutik meeqqat atuarfiannik qimatsisassasut. Suliniut Kivitsisa, ilaatigut aningaasaateqarfinnit kommuninillu aningaasalersugaasoq, 2024-mi tamakkiisumik timitalersimaneqassasoq naatsorsuutigineqarpoq.

Inuusuttut ilinniarfii

Illoqarfimmi Qeqertarsuarmi, qeqertami aamma taamatut ateqartumi illoqarfituaasumi, Skateboard-ertarfik. Qeqertarsuaq, Sjælland-ituut angissuseqartoq, nunavimmiit 100 km missaannik ungasissusilimmi Qeqertarsuup Tunuaniippoq. Silagissumi Qeqertarsuup Tunuani illoqarfinnit tamaginnit qeqertaq takuneqarsinnaasarpoq. Illoqarfik Qeqertarsuaq immap killerpiaani alianaatsumi inissisimaffeqarpoq, aammalu illoqarfiup tunuani qaqqat basaltiusut Uunartuarsuup Qaqqaa aamma Innap Qaqqaa erseqqipput.t.
KÅRE HENDRIKSEN, 2015

Inatsisartut 1986-imi aalajangerpaat, Kalaallit Nunaanni ilinniarnertuunngorniarfimmik ukiuni pingasuni ilinniarfiusussamik pilersitsisoqassasoq. Taanna danskit HF-iannik tunngaveqassasoq aamma Kalaallit kulturiannik immikkuullarinnerannillu ilaneqarsinnaassasoq aalajangerneqarpoq. 1996-imi HF-imik ilinniarnerit GU-mik (Gymnasium) taarserneqarput. Naalakkersuisut ukiakkut 1997-imi aalajangiuppaat HTX-imik (Teknisk Gymnasium) ilinniarsinnaalernissaq piareersarlugu sulisoqalissasoq. 1999-imi inatsisissatut siunnersuut tassunga tunngasoq aalajangiunneqarpoq, HTX-milu ilinnialersut siulliit ukioq 2000-mi aallartipput. Ilinniartitaanermi kingullertut ilinniarnertuunngorniartarneq januarip aallaqqaataani 2009-mi Namminersorlutik Oqartussanit oqartussaaffigineqalerpoq. Nunatsinni maanna sisamanik ilinniarnertuunngorniarfeqarpoq, 2021-mi imatut amerlatigisunik ilinniartoqartut: Qaqortumi Kommune Kujallermi ilinniartut 139-it, Nuummi Kommuneqarfik Sermersuumi 445-it, Sisimiuni Qeqqata Kommuniani 171-it kiisalu Aasianni Kommune Qeqertalimmi 262-it. Tamatuma saniatigut ilinniarnertuunngorniarneq ungasiannit ilinniarnertut ingerlanneqarsinnaavoq eGUX-linje-mi.

2019-imi ilinniarnertuunngorniarfinni aallartittunit 48 %-it nammassisimapput agguaqatigiisillugu 23-nik ukioqarlutik. Maanaannaq taamaatittarneq assigiinngitsorpassuarnik pissuteqarpoq, angerlarsimaffimmiit ungasissumiinneq pingaarnernut ilaalluni. Tamatuma saniatigut ilinniartut inuuniarnermi tunuliaqutaat, oqaatsinut piginnaanerat allanullu ilinniagassanut qanoq pikkoritsiganerat pissutaasunut ilaapput.

Ilinniartut 2017-imi ilinnianertuunngorniarfinni naammassisut 43 %-ii ukiuni tulliuttuni marlunni qaffasinnerusumik ilinniagaqalersimapput. Tamanna ukiumut siulianut naleqqiullugu procentinik marlunnik siuarialaarneruvoq. Tamannali ukiut ingerlaneranni appariartorsimavoq, 2008-mi ilinniarnertuunngortut naleqqiullugu 32 %-nik appariarnerulluni, taakkunanngami 75 %-it ukiut marluk qaangiunneranni ilinniarfinni qaffasinnerusuni ilinniarlutik aallartissimapput.

Ilinniartut 2017-imi ilinnianertuunngorniarfinni naammassisut 43 %-ii ukiuni tulliuttuni marlunni qaffasinnerusumik ilinniagaqalersimapput. Tamanna ukiumut siulianut naleqqiullugu procentinik marlunnik siuarialaarneruvoq. Tamannali ukiut ingerlaneranni appariartorsimavoq, 2008-mi ilinniarnertuunngortut naleqqiullugu 32 %-nik appariarnerulluni, taakkunanngami 75 %-it ukiut marluk qaangiunneranni ilinniarfinni qaffasinnerusuni ilinniarlutik aallartissimapput. Ilinniarnertuunngorniarfinni ilinniartut 2017-imi soraarummeertut 18 %-ii, inuussutissarsiornermik ilinniarfinni nangissimapput. Ataatsimut isigalugu ukiut marluk ingerlaneranni qaffasinnerusumik inuussutissarsiummilluunniit ilinnialersimasut, 80 %-imiit (2008-mi studentinngortut) 61 %-imut (2017-mi naammassisut) appariarsimapput.

Qaffasinnerusumik ilinnialersimasut ikileriarnerat ilinniartut amerlassusaannut attuumapput. Ilinniartut 2010-14-imi ukiuni pingasuni ilinniarnertuunngorniarfinni naammassisut, 56 %-inik amerleriarput, qaffasinnerusumillu ilinnialersut ukiunut siuliinut naleqqiullugit taamaaginnarlutik.

Ilinniartut amerlassusaat qaffakkiartorsimavoq 2005-imi 347-t aallartissimallutik, 2019-milu 500-t. 2005-mi 150-it ilinniarnertuunngorniarfinni naammassipput; 2019-milu 314-inut qaffassimallutik.

Inuussutissarsiutinik ilinniarnerit

Meeqqat atuarfiat Atuarfik Hans Lynge Nuummiippoq, illoqarfiup ilaani Qinngutsinni Atuarfiup qulaatungaani kooqarpoq taseqarlunilu aammalu qaqqaq Ukkusissaq saniliini qaninnersaalluni. Atuarfik nutaaliaasoq pinnguarnissaq ilikkagaqarnissarlu eqqarsaatigalugit sananeqarsimavoq. Atuarfik 2011-mi ammarneqartoq 1.-10. klassinik atuartoqarpoq, ingerlavissani marlunni pingasunilu ingerlasunik. 2022-mi aasaanerani atuartut 489-iupput aammalu ilinniartitsisut 45-llutik.
LARS O. DEMAND-POORT, 2020

Kalaallit Nunaanni inuussutissarsiutinik ilinniarneq assassornermik ilinniarneruvoq, inuussutissarsiummut aalajangersimasumut sammivilik. Tassaasinnaapput assarsornermik suliat, allaffimiutut imaluunniit imarsiornermik ilinniarneq. Kalaallit Nunaanni inuussutissarsiornermik ilinniarneqarsinnaasut 67-it neqeroorutaapput.

2019-mi naammassisut agguaqatigiisillugu 30-nik ukioqarsimapput. Ilinniartitaanerit taakku paarlakaattumik atuarfimmiinnermik sulinermillu ilinniarnermik ingerlanneqartarput. Ilinniarnerit annertunerpaatigut nunatsinni naammassineqarsinnaapput, ilaatigulli aamma Danmarkimut atuariartornermik ilaqartarlutik.

Innaallagialerisutut ilinniartoq Nukissiorfinni sulisuusoq uani Qassimiuni kiassaateqarfimmi teknikkeqarfimmi takusaalluni sulileruttorsimavoq. Nukissiorfiit nammineq sulisussaminnik ilinniartitsinissaq ilungersuutigaa, aammalu suiaassuseq apeqqutaatinnagu inuusuttut teknikeritut ilinniarnissaannik kaammattorneqarput.
NUKISSIORFIIT, U.Å.

Inuussutissarsiornermik ilinniartitaanerit qanoq sivisutigisumik ilinniarneqartarnerat assigiinngiiaartupilussuupput, taamaammat naatsorsueqqissaarnerit agguagaapput ilinniartitaanernut ukiup affaaniit ukiunut marlunnut sivisutigisunut, kiisalu inuussutissarsiornermik ilinniartitaanerit nalinginnaasut, sivikinnerpaamik ukiuni marlunni ilinniarneqartussat. Ilinniartut 2015-imi ilinniarnermik sivikitsumik aallartitsisut 63 %-iisa ukiut marluk qaangiunneranni ilinniagartik naammassisimavaat. Suli ukiut marluk qaangiunneranni 65 %-it naammassisimallutik.

Inuussutissarsiutinik nalinginnaasunik sivikinnerpaamik ukiuni marlunni ingerlanneqartussani, naammassisartut ikinnerupput. Ukiut sisamat ingerlaneranni 2012-mi aallartittut 36 %-it naammassisimapput. Ukiut arfinillit qaangiunneranni 42 %-it naammassisimallutik. Ilinniarlutik aallartittut amerliartorsimapput, 2005-imi aallartittut 566-iusimallutik 2019-mi 795-iusut. 2005-imi inuussutissarsiummik ilinniagaqartut 269-it naammassisimapput,; 2019-imilu 449-nut qaffassimallutik.

Assassornermik ilinniakkat Kalaallit Nunaanni Teknikkimik Ilinniarfimmi (KTI) Sisimiuni qullersaqarfeqartumi katersorneqarsimapput, tassani Sanaartornermik Ilinniarfik aamma Aatsitassarsiornermik Ilinniarfik inissinneqarsimapput, Saviminilerinermillu Ilinniarfik Nuummiilluni.

Niuernermik Ilinniarfik Nuummi Qaqortumilu immikkoortortaqarfeqarpoq, aamma Imarsiornermik Ilinniarfik Nuummi Paamiunilu immikkoortortaqarfeqarluni kiisalu inuussutissalerinermik ilinniartitaanerit INUILI-mi Narsami katersorneqarsimallutik.

Qaffasinnerusumik ilinniarfiit

Campus Ilimmarfik, Ilisimatusarfik, 2008-mi ilinniartut siulliit aallartinnissaannut piareerluni naammassillugu sananeqareersoq. Nuummi Ilisimatusarfiup eqqaa qaqqap Sermitsiap tungaanut alianaalluinnartumik isikkiveqarpoq, aammalu Ilisimatusarfiup saniatigut aamma Nunatsinni Atuakkanik atorniartarfik Groenlandica kiisalu Nunatta Atuagaateqarfia illusimatinneqarput. Ilimmarfiup sanianiippoq Pinngortitaleriffik, 1998-imi naammassilluni sananeqarsimasoq. Ilimmarfik aamma Pinngortitaleriffik Aka Høegh-imit aamma Anne Birthe Hove-mit kusassagaapput.
ULRIK BANG/ILISIMATUSARFIK, 2016

Kalaallit Nunaanni ilinniarneqarsinnaasut siullersaat Ilinniarfissuarmi ilinniartitsisutut/ajoqitut ilinniarneq, 1847-mi Nuummi 1848-milu Ilulissani aallartinneqarput. Ukiut 100-t sinnerlugit, Ilisimatusarfiup/Inuit Institutip (1987-imi Ilisimatusarfimmik taaguuteqalersup) 1984-imi pilersinneqarnissaata tungaanut, nunatsinni ilinniartitaanerit qaffasinnerpaattut ilinniarneqarsinnaasimavoq.

Ilinniartitsisutut ilinniarnerup saniatigut 1974-imi socialpædagogitut ilinniartoqarsinnaalerpoq. 1995-imi Perorsaanermik Ilinniarfimmik taaguuteqarluni PI/SPS Nuummiit Ilulissanut nuutsinneqarpoq. Socialpædagogitut ilinniarsinnaanerup, bacheloritut, saniatigut PI/SPS-imi ilinniarneqarsinnaasut allat sisamat isumaginninnermut tunngasut neqeroorutigineqarput. Socialpædagogitut ilinniartut 58 %-ii ilinniakkaminnik naammassinnittarput.

Ilisimatusarfimmi kandidatitut ilinniarnerit siulliit 1987-imi neqeroorutigineqarput. Ilisimatusarfiup illutaa Ilimmarfik atoqqaartinneqarpoq 2008-mi, taassuma sanianiippoq Nunatsinni Pinngortitaleriffik. Ullumikkut Ilisimatusarfimmi sisamanik instituteqarpoq: Inuiaqatigiilerinermut, Aningaasarsiornermut Tusagassiornermullu Tusagassiornermullu ilisimatusarfik, Kulturimut, Oqaatsinut Oqaluttuarisaanermullu ilisimatusarfik, Peqqinnissamut Pinngortitamullu ilisimatusarfik kiisalu Ilinniartitaanermik ilisimatusarfik. Ilisimatusarfiit tamarmik immikkoortortaqarput, ilisimatusarfiillu katillugit qulit sinnerlugit immikkoortortaqarfeqarput. Taakku saniatigut ph.d-nngorniarfimmik pilersitsisoqarsimavoq. Bacheloritut Issittumi Uumassusillit pillugit ilinniarneqarsinnaalersussatut pilersaarutigineqartoq 2021-mi suli aningaasalersuisussaqanngimmat aallartinneqarsimanngilaq.

Ilisimatusarfimmi ilinnialersartut ukiut qulit kingulliit ingerlanerini amerliartorsimapput; 2009-mi 500-t missaaniissinnarlutik, 2019-imi 700-t missaanniipput.

Ilisimatusarfiup saniatigut Sisimiuni qaffasinnerusumik ilinniartoqarsinnaavoq, DTU-p Namminersorlutik Oqartussat suleqatigalugit ukiuni sisamani ilinniarfiusumik issittumi dimplomingeniøritut ilinniartoqarsinnaavoq, Artek-imik taaguutilimmik, Kalaallit Nunaanni Danmarkimiillu ilinniartoqarsinnaasumik. Ukiup aappaata qeqqa Sisimiuni ilinniareernermi ukiullu affaani sulinermik misileereernermi, ukiup affaani tulliuttumi soraarummeerusiamik suliaqartoqarsinnaavoq nunatsinni imaluunniit nunami issittumi allami. Piffissap sinnera ukiup aappaata qeqqa Danmarkimi ingerlanneqartarpoq. Artek-ip 2001-imi aallartinneraniit Issittumi diplomingeniørit 135-it ilinniarlutik naammassisimapput, taakkunannga 56-it nunatsinni ilinniarnertuunngorniarsimasut. Naammassisimasunit 68-it 2020-mi nunatsinni suliffeqarput, taakkunannga 50-it nunatsinni ilinniarnertuunngorniarfinni ilinniarsimallutik.

Pinngortitaleriffik pingaarnertut ilisimatusarnermik ingerlatsiffiusoq, 2015-imiit Arctic Science Study Program ASSP aqqutigalugu biologitut ilinniartunit kandidatitut ilinniarfiusimavoq. 2015-imi aallartinneraniit ukiakkut 2021-mut ilinniagaqartut 158-it ilinniarsimapput. ASSP aqqutigalugu kandidatinngorniartut universitetinit nunatta avataaniittunit aggernerusarput, 2021–mi suli pinngortitalerisutut bachelorinnngortoqarsinnaanngimmat.

Paasissutissat allat

Kalaallit Nunaani inuuiaqatigiit inuussutissarsiutillu pillugu paasissutissat allat.

  • Mitdlarak Lennert

    (in. 1988) Ph.d. Ilisimatusarfimmi avataaneersutut lektori.

  • Lars Demant-Poort

    (in. 1976) Pinngortitalerinermi ilikkartitsisarnermi ph.d. aamma cand.pæd. Ilisimatusarfimmi lektori.