Namminersorluni oqartussaaneq

Kalaallit Nunaanni novemberip 25-anni 2008-mi, taasisinnaasut 71,96%-iisa peqataaffigisaanni inuiaat taasinerisigut taakkulu 75,54%-iisa namminersulernissamut angernerisigut, akuersisut amerlanerussuteqarput. Tamatuma kinguneranik Folketingip Kalaallit Nunaanni Namminersorneq pillugu Inatsit junip 21-anni 2009-mi atuutilersussaq aalajangiuppaa. Oqaaseq »Namminersorneq« assigiinngitsutigut atugaavoq. Ilaatigut Namminersorneq pillugu Inatsit tassaasoq namminersornerunermiit namminersornermut ikaarsaartitsisoq. Ilaatigut Namminersorlutik Oqartussat qitiusumik allaffeqarfimmut innersuussisinnaasarput, – Naalakkersuisunut, politikkikkut oqartusaasut tassaallutik Inatsisartut aamma Naalakkersuisut aamma/imaluunniit Kalaallit Nunaanni pisortat. Taamaalilluni inatsisinut tunngaviusunut innersuussisoqarsinnaavoq, allaffeqarfiup aaqqissugaaneranut imaluunniit naalakkersueriaatsimut – imalunniit namminersornerup isumaanut tamakkiinerusumut. Kalaallisut atorneqarpoq Namminersorlutik Oqartussat, pineqarlutik nammineerlutik oqaaseqarsinnaasut kisiannili aamma pisortat atorneqartarluni.

Namminersorluni Oqartussaaneq annertuutigut Namminersornerunermik taassumalu ingerlassaanik nangitsineruvoq, 1979-imi pilersinneqarnerisa kingorna ineriartortitaasut. Namminersorneq pillugu Inatsisip kinguneranik Kalaallit Nunaat nunarsuarmi nunat naalagaaffiunngitsut akornanni, namminersinnaatitaavoq annertunerpaanik aalajaangiisinnaatitaavoq oqartussaaffeqarluni, naak namminiilivissimanngikkaluarluni. Namminersorneq pillugu Inatsisip aallarniutaani – allagaq atuakkap imaanik oqaluttuartoq – naatsoq, ilaatigut aamma EU-mi isumaqatigiissutini atorneqartartoq – malunnaatilimmik nutaaliorneruvoq. Tassani inuiaat Kalaallit, inuiaat inatsisaannut naapertuuttumik, inuiaat Kalaallit immikkoortut namminiussuseqartullu aalajangiunneqarpoq, nammineerlutik aalajangiinissaminnut pisinnaatitaaffillit. Inuiaat inatsisaat, tassa innuttaminnut pisussaaffeqarnerat, sorsunnersuit aappaatali naaneranit ineriartortitaasimapput, ilaatigut Naalagaaffiit Peqatigiit akuunerisigut, nunasiaateqarnerup nunarsuaq tamakkerlugu atorunnaariartornerata nalaani, aatsaalli 2009-mi danskit Inatsisaasigut aalajangersaavigineqarpoq Kalaallit inuiaasut immikkoortut namminerlu aalajangersinnaassuseqartut.

Inuiaat inatsisaat naapertorlugit inuiattut akuerisaaneq, inuiaat naalagaaffimmit avissaarusulissappata naalagaaffinngorusussappataluunniit, nunat tamalaat akornanni inatsisini piumasaqaataavoq. Tamanna ukiuni qulikkaani Naalagaaffiit Peqatigiinni sulereernermi anguneqarpoq, ilaatigut Inuit Circumpolar Council-ip peqataaffigisaani. Inatsit naapertorlugu Kalaallit Nunaanni inuiaat taasitinneqarnerisigut, amerlanerussuteqartut namminersulivinnissamik kissaateqarpata, taava Kalaallit Nunannit namminersulivinnissamut piareersaatit suliarineqalissapput.

Namminersorneq pillugu Inatsimmi aamma aalajangersarneqarpoq Naalakkersuisut aamma danskit naalakkersuisui naligiittuusut, Kalaallit Nunaanni pisortatigoortumik oqaatsit tassaasut Kalaallit oqaasii. Namminersorneq pillugu Inatsisip Kalaallit Nunaat periarfissippaa oqartussaaffinnik Namminersornerulluni Oqartussaanermi akisussaaffigineqalersinnaasimanngitsunik akisussaaffigilernissaannut. Namminersornerunerup nalaani akisussaaffinnik nuutsisoqartarnerani aningaasat naalagaaffiup aningaasartuutigisimasai ataatsimoortumik tapiissutinut ilanngunneqartaraluartut, Namminersulernermi ilanngunneqartarunnaarput. Namminersornerulluni Oqartussaanerup nalaani akisussaaffinnik nunatsinnut nussuinerit ilimagisamiit pilertornerusumik pisimagaluartut, Namminersulernerup kingorna kingaallapput. Namminersulernerup kinguninngua oqartussaaffiit aappaa avillugu oqartussaaffigineqalerput, tassaallutik sulinermi nakkutilliinerup ilaa (avataani sulinermut tunngasoq) aamma aatsitassarsiornermik aqutsineq, tassani anguniarneqarmat aatsitassarsiornikkut aningaasarsiornikkut imminut pilersorneq annertusarneqassasoq.

Namminersorneq pillugu Inatsimmi pissaaneq pingasoqiusamik agguagaasoq aalajangersaavigineqarpoq, tassalu inatsisiliorneq Inatsisartuniittoq, piviusunngortitsisut Naalakkersuisuusut kiisalu eqqartuussisinnaatitaaneq eqqartuussivinniittoq (suli naalagaaffimmit oqartusaaffigineqartoq). Inatsisiliornerup annerpaartaa nunatsinnullu tunngasunik aqutsineq Inatsisartunit Naalakkersuisunillu oqartussaaffigineqarpoq. Sulili oqartussaaffigineqanngitsut ilanngukkaanni, pissaanerup sumiippiarnera ersernerlulersarpoq, tassami Inatsisartut Naalakkersuisullu ilaatinneqartarmata Folketingimi nunarput pillugu immikkut inatsisiliortoqaraangat, naalagaaffiup inatsisai nunatsinni atuutsinneqaleraangata kiisalu nunat tamalaat akornanni nunatsinnut pingaarutilinnik isumaqatigiissusiortoqaraangat. Nunanut allanut politikki aammalu inatsisit Danmarkimi nunatsinniluunniit atuuttut eqqarsaatigalugit ilaatigut suli nalorninartoqartarpoq. Naak Inatsimmi Tunngaviusumi naalagaaffik ataasiusutut isigineqaraluartoq, Naalagaaffeqatigiit ilisarnaateqalersimarsimapput naalagaaffiit kattuffiannut eqqaanarnerusunik. Politikkikkut aaqqissuussaaneq 1970-ikkunnili ineriartortitaavoq, Kalaallit Nunaallu tamat oqartussaaqataafiattut nutaajugaluaqaluni, ingerlatsivii aalaakkaasuupput.

Qinersiniarneq

Inatsisartuni ilaasortat 31-iusut sivisunerpaamik ukiuni sisamani ilaasortaasussatut qinigaasarput. Inatsisartunut qinersinerni taasisut aalaakkaasumik 70­75 %-iusarput, aprilimili 2021-mi 66 %-inut apparlutik. Nuna tamakkerlugu politkkimut soqutiginninneq taasisartut amerlassusaat naapertorlugit kommunini qinersisarnerniit anneruvoq (60 %-it missaat) aamma folketingimut qinersisarnernit (50 %-it missaat). Inatsisartunut qinersinerni qinersivik ataasiinnaavoq, qinerseriaatsimilu anguniagaavoq partiit nuna tamakkerlugu taasinernit tamarmiusunit pissarsiaat qinerneqartunut atsikkutigiissaarneqassasut (qinerneqartut naatsorsorneqartarput D’Hondtip kisitseriaasianik taaneqartartoq naapertorlugu). Qinigaasitsissagaanni aalajangiussamik taasinerit ikinnerpaaffeqartinneqanngillat, qinigarli ataaseq taasinernik 1000-it missaanniittunik naleqartarpoq, tassa taasinerit 3 %-iisa missaannik. Qinersisarnermik aaqqissuusinerup kinguneranik qinersisartut taasinerat partiinut amerlajaartunut agguaanneqartarput, soorlu Skandinaviami amerlasuunik parteeqarfiusumi. Qinersinerni kingulliunerusuni arnat qinigaasut 30 %-it missaannut ikileriarsimapputt, tamannali qinigaaffiup ingerlanerani allanngorarsinnaasarpoq, sinniisussat sorliit aggersarneqartarnerat naapertorlugu.

Partiini tamani qinigassanngortitat naligiillutik qinigassanngortinneqartarput, tassalu qinigassanngortittut akornanni qinigaanerpaat qinigaasarlutik, partiit qinigaatitassaminnik pingaarnersiuineq ajormata. Partiit taaguunneqarneranni qinigassannngortittut arlaat qinigaalluartarpoq. Tassalu taassuma taaguunneqarluarneratigut nammineq kisimi qinigaanani allanik kalitaqartarpoq. Tamatuma kinguneranik qinigassanngortittut ilaat ikittuinnannguanik taaneqaraluarlutik Inatsisartunut ilaasortanngorsinnaasarput (assersuutigalugu 2021-mi qinersinermi taasinerit 50-it sinnilaaginnarlugit naammassimapput sinniisutut inissinnissamut). Taamaalilluni nalaatsornerinnakkut arlaat ilaasortanngorsinnaavoq – taannalu partiimut allamut nuussagaluaruni ilaasortaaginnarsinnaalluni. Nunanut allanut naleqqiullugu inuit ataasiakkaat partiinit taasisunit amerlanerujussuarnit taaguunneqartarput.

Akulikitsumik sinniisussat ataatsimiigiaqqusaasarput, assersuutigalugu Inatsisartuni ilaasortaq qinersinerup kingorna Naalakkersuisuni ilaasortanngornermini sulinngiffeqarniarpat, Folketingimut kommunalbestyrelsimulluunniit qinigaasimappat, nunanut allanut angalanerni, napparsimalersimappat imaluunniit nunatsinniit nunamut allamut nuussimappat. Arlariinnik qinigaaffeqartarneq nuna tamakkerlugu aamma kommunalbestyrelsimi ilaasortaaneq imaluunniit Folketingimi naliginnaasuuvoq, piffissallu ingerlanerani partiit arlariinnik qinigaaffeqarsinnaanermut akuersaarnersut akuersinnginnersulluunniit allanngorarsinnaasarpoq.

Siusinnerusukkut Inatsisartunut qinersisarneq pillugu Inatsisip qulakkersimagaluarpaa nuna tamakkerlugu qinersiviit arfineq pingasuunerisigut, ataatsimik amerlanerusunilluunniit qinigaatitaqarsinnaaneq periarfissaalluni. Inatsisip allanngortinnissaanut 1999-imi tunngavilersuutit pingaarnerit ilagaat, nuna tamakkerlugu politikki aggerfigisap salliutinneraniit pingaarnerutinneqalissasoq. Inatsisartut nuna tamakkerlugu soqutigisat salliutilissagaat. Tamanna qularnaatsumik anguneqarnikuunngilaq. Qinigassanngortissimasut taaguunneqarsimanerat qiviaraanni takuneqarsinnaavoq sumiiffimminni taaguunneqarluartartut. oqallinnerit, isumaqatigiinniarnerit aalajangiisarnerillu suli ilaatigut sumiiffinni pissutsinik aallaaveqartarput, minnerunngitsumik attaveqaatinut aalisarnermullu tunngasuni. Qinerseriaatsip allanngortinneqarnissaanik akuttunngitsumik siunnersuuteqartoqartarpoq, assersuutigalugu amerlanerusunik qinersiveqarsimanerata atuutileqqinnissaanik.

Partiit aaqqissugaanerat

Partiitoqqat pingasut 1970-ikkunni pilersinneqarsimasut naalakkersuinikkut aallaavigisaat paasinakannersumik inissisimapput: Inuit Ataqatigiit (IA) saamerliunertut, nunat nunasiaateqartarnerannut akerliunermik Marx-illu eqqarsaataanit sunnigaallutik. Siumut tamatigoortuullutik socialdemokratit eqqarsartarnerannit sunnerneqarsimasut. Atassut qanganisarsiortut inuillu ataasiakkaarlutik kiffaanngissusaannik pingaartitsisut ingattarsertuunngitsut, aningaasarsiorneq Danmarkimullu attaveqarneq eqqarsaatigalugit.

Piffissap ingerlanerani sangujartorsimanerit pingaarnertigut pingasunik ilisarnaateqarput. Siullermik, IA pingaaruteqarpianngitsutut inissisimasinnarluni – angissutimigut politikkikkullu – Siumumut nallersuunneqarsinnaalersimavoq naalakkersuinikkut siuttuusinnaalersimalluni. Appassaanik, namminersornerup nalaani partii angisuujusimasoq Atassut, qinersisartunit tununneqariartorsimavoq. Eqqarsariaatsikkut inissisimanera annertuunerpaatigut Demokraatinit tiguarneqarsimavoq. Pingajussaanillu, ukiut ingerlaneranni partiit nutaat pinngortarsimapput, ilaatigut sumiiffinni soqutigisat imaluunniit inuit atasiakkaat soqutigisaat aallaavigisarlugit.

Partiinngortartut amerlanerit sivikitsuinnarmik atasarput, allallu sorlaninnerusarlutik. Partiinit pioreersunit anisinnarlutik nutaanik partiiliortartut arlaliupput, arlallit Siumumi eqqarsartaaseq aallaavigineqartarluni, assersuutigalugu Nunatta Qitornai (NQ) pilersaarutinik pissusilersuutinillu angisuunik ilisarnaatillit kiisalu Naleraq (N) inuinnaat, aalisartut piniartullu partiiattut. Demokraatit aningaasarsiornermik illuatungaanilu inuit atugarliunnginnissaannik pingaartitsisuusut aamma Siumumiit anisumit pilersinneqarput, Suleqatigiissitsisullu ukiut 15-it qanngiunneranni Demokraatini ilaasortaasimasunit pilersinneqarlutik.

Partiit Inatsisartuni ilaasortaatitaqarsimallutik qinigaatitaqanngitsoortut arlaannaalluunniit uteqqissinnasimanngillat. 2018-imi qinersinermi partiit arfineq marluk qinigaatitaqarput, nutaajunerpaalli marluk 2021-mi qinigaatitaqanngitsoorlutik.

Takussutissiami 6-imi nunatsinni partiit suut pingaartinneraat takuneqarsinnaavoq, naak namminersulivinniarnermut piumassuseq aammalu saamerliit/talerperliillu immikkoortikkuminaassinnagaluartut. Namminersulivinnissamut tunngatillugu partiit amerlanerit tapersersuerpalaartumik isummersortarput, amerlanerillu nikeriarsimallutik, taamaammallu ammaloqisaanik takussutissiaq siaarneqangaatsiarsimalluni. IA avissaarniat partiattut inissisimasinnarluni isumaliortaatsit aporfiginagit qanittumik Danmarkimut attaveqarnerup naammassisaqarfiusinnaaneranik pingaartitaqalersimavoq, naak allatut ingerlatsinissamik kissaateqaraluarlutik. Siumut ilaanni sakkortuumik Danmarkimik isornartorsiuiniartarpoq, aammali ilaasortaqartarlutik naammassisaqaqatigiinnissamik pingaartitsisunik. Atassut aallaavimminut utersimalerpoq, ukiorpaalunni namminersulivinnissamik siunnerfeqarsinnarlutik massakkut Naalagaaffeqatiginnermik illersueqqileramik. Demokraatit namminersulivinnissamik tapersersuinerulersimapput, Naleqqamiilli sukkaannerungaatsiartumik namminersulivikkusullutik.

Talerperliuneq-saamerliunerluunniit eqqartortillugu, partiit nutaat arlallit aningaasarsiornermik inuillu ataasiakkaat kiffaanngissusaannik pingaartitsisuusarput pisortallu ingerlassaasa annikinnerulernissaannik. Aamma saamerliit akornanni pisortat ingerlassaasa annikinnerulernissaat tunngavilersorneqartarpoq. Partiit ilaat isumaqarput pisortat suliffeqarfissuaataat namminersortunut tunineqartariaqartut (piviusorsiortumik oqaatigalugu allamiunut, nunatsinni aningaasaatit killeqarnerat pissutigalugu). Allat isumaqarput kisermaassisussaatitaaneq atorunnaarsittariaqartoq nunaqavissut suliffeqarfeeraataat periarfissikkumallugit. Partiit arlallit aningaasaqarnikkut naligiinngissuseq annikillisinniarlugu agguataarinissamik eqqartuisarput, allalli nunap immikkoortuini naligiinnginneq eqqartortarlugu, allat nunaqarfiit illoqarfiillu minnerit qaffassaavigersuppaat kiisalu allat ilinniagaqarsimanngitsut suliffissaaleqisullu inissiarsuarni najugallit eqqarsaatiginerusarlugit. Siumut qanittukkut saamimmut saqikkiartuleqqissimavoq Atassullu talerpimmut, Naleqqamilu aallaqqaataaniit piniartut aalisartullu salliutinneqarsimanerat, ukiuni kingullerni aningaasarsiornermik sammisaqarnerusunik isummanillu tunngaviusunik eqqarsartartunik inuttamikkut ilaneqarsimapput. IA Demokraatillu illoqarfinni qinersiseqarnerupput, Naleqqap Siumullu qinersisaat sinerissap sinnerani najugaqartuullutik. Atassut siusinnerusukkut Nuummi qinersiseqarnerusimavoq, massakkulli annerusumik illoqarfinni allani soorlu Ilulissani Maniitsumilu qinersiseqarlutik.

Naalakkersuisooqatigiiliortarneq

Aprilimi 2021-mi qinersisoqareernerani IA nunatta oqaluttuarisaanerani aatsaat aappassaanerluni naalakkersuisunut siulittaasunngortitsivoq. 2022-milu Siumut siullermeerluni minnerusutut naalakkersuisooqatalerluni. Siumut tassaasimavoq naalakkersuisunut siuttuujuarsimasoq 1970-ikkunni parteeqalermalli. Siumup partiit allat assigiinngilluinnartunik naalakkersuinikkut aallaavillit naalakkersuisooqatigisarsimavai, akuttunngitsumillu suleqatiminik taarsiisarluni qinigaaffiup ingerlanerinnaani. Siumut inuiaat akornanni siaruarluarsimagami, naalakkersuinikkut isummat assigiinngiiaartorpassuit sumiiffinnilu soqutigisat inissaqartitaasarput, inuillu nuimasut ilaasortaasarlutik. Naalakkersuisut Siumullu siulittaasuat amerlanertigut inuk ataasiusarpoq, siulittaasuusullu ulapputigisagartai tassaagajuttarlutik nammineq partiimi naalakkersuisooqatillu ataatsimoortinniarnissaat. Naalakkersuisooqatigiit isasoorajuttarput amerlasuutigut sammisaq aalajangersimasoq pillugu politikkikkut isumaqatigiinngissuteqalersimaneq, tunngaviusumik isummat pillugit imaluunniit – Siumumi pissaanerup nikissimaneranik pissuteqartunikimaluunniit Siumumi siuttut siunnerfiit imaluunniit siunnerfeqannginneq pissutigalugit partiit minnerit naalakkersuisooqataasut qatsussisarlutik. Naalakkersuisooqatigiit amerlanersaat amerlanerussuteqartunit pilersinneqartarput; ikinnerussuteqartunilli naalakkersuisoqartarpoq 1980-ikkunni piffissallu annersaani qinigaaffimmi 2018-imiit 2021-mut.

Ileqqorineqalersimavoq naalakkersusisooqatigiit qinersinerit kingorna imaluunniit naalakkersuisooqatigiit allanngoraangata, naalakkersuisooqatigiit isumaqatigiissusiortarnerat oqaaserpassuit ikinnerusulluunniit atorlugit. Allagaqaasialli ilarujussuini arlaannik »aaqqissuusseqqinnissamik« isumaqatiginninnermut imaluunniit pingaartinneqarsimanngikkaluartunik »pingaarnerulersitsinermik« oqaaseqaateqartoqartarluni. Taamaattumik isumaqatigiissutip imaasa ilarpassui naalakkersuisooqatigiinniit tulliinut ingerlaqqittarput imaluunniit partiit qineqqusaarutigisimasaanniit issuagaasarlutik. Ilutigalugu naalakkersuisunngortitsiniarluni isumaqatigiinniarnerit pissutsinut naalakkersuinikkut oqallisigineqarluartunut tunngasarpoq, Naalakkersuisunngortussanut, kiisalu ataatsimiititaliani Namminersorlutillu Oqartussat ingerlatseqatigiiffiini siulersuisunut ilaasortaqartitsinerit ilanngullugit isumaqatigiinniutigineqartarlutik. Naalakkersuisooqatigiittussat isumaqatigiissutaanni aamma isumaqatigiinngissutaasut suunersut isumaqatigiissutaasinnaasarpoq, isumaqatigiinngissutaasoq aporaaffiulissappat qaangerneqarsinnaanngitsumik – assersuutigalugu aatsitassarsiorniat uranimik akulinnik piiaanialissappata.

Nunani tamalaani naalakkersuisooqatigiiliortarnernut tunngasunik ilisimatuut misissuineri naapertussagaanni, naatsorsuutigineqassagaluarpoq partiit eqqarsartaatsimikkut imminnut qaninnerpaat naalakkersuisooqatigiiliussasut. Kalaallit Nunaannili taamaattoqanngilaq. Uissuumminarnerpaajuvoq IA socialistiusut aamma Demokraatit politikkikkut aqutsinermik millisitsiniaasut 2009-mi suleqatigiilermata, minnerunngitsumik Siumut sunniutaarutsikkusullugu. Partiit namminersulivikkusussiannut taamatullu aamma aningaasarsiornermut tunngasutigut isummersuutaasartut eqqarsaatigalugit, namminersornerup nalaani partiit sorliilluunniit naalakkersuisooqatigiilersinnaanerat takorlooruminarsinikuuvoq.

Inatsisartuni suleriaatsit

Allanisulli inatsisartunit qinikkanik naalakkersuisoqarfiusuni, inatsisartut Naalakkersuisunut naleqqiullutik marloqiusanik oqimaaqatigiissaagassanik pisussaaffeqarput: Illuatungaani Naalakkersuisut amerlanerussuteqartunit tapersersorneqarnissaat pisariaqarpoq, taamaanngippat politikkikkut aalajangersaasariaqarneq inatsisiliornerlu pisinnaanngimmata. Illuatungaanilu Inatsisartut nakkutigisussavaat Naalakkersuisut inatsisit naapertorlugit ingerlatsinersut. Inatsisartut Naalakkersuisunut tatiginnikkunnaarsinnaapput inatsisinut naapertuutinngitsumik ingerlatsippata peersissinnaallugit.

Pisussaaffik – naalakkersuinermut tunngasoq – siulleq eqqarsaatigalugu, ilaasortat partiinut ilaasortaasutut tassalu illuatungiliuttutut imaluunniit naalakkersuisunut tunuliaqutaasutut inissisimasarput. Aappaanili – tassalu nakkutilliisutut – ilaasortat ataatsimoorlutik naalakkersuisunik nakkutilliisutut inissisimasarlutik. Piviusumilli naalakkersuinikkut pissutsit pisariunerusarput: Naalakkersuisut inatsisartuni tunuliaquttatik naalakkersuinikkut siunnerfik pillugu isumaqatiginngissinnaavaat. Imaluunniit Inatsisartuni ilaasortat nakkutilliisutut pinnatik partiimut ilaasortatut pissusilersornerusarput naalakkersuisumillu illersuillutik, pasinarsimappat inatsisit naapertorlugit ingerlatsisoqanngitsoq. Tatiginikkunnaarnermik nalunaaruteqartarneq piffissap ilaani akulikitsumik atorneqartarpoq, illuatungiliuttut aammalu ilaanni partiini naalakkersuisoqartitsisuni ilaasortat peqatigalugit, naalakkersuinikkut ingerlatsinermut isumaqataasimanngikkaangata. Pingaartumik pisortat aningaasaataannik nammineq atuisoqarsimatillugu, Naalakkersuisuni ilaasortat arlallit tunuartariaqartarsimapput, toqqaannartumik toqqaannanngitsumilluunniit inatsisartut nakkutilliinerisa kinguneranik. Piffissaq nallertinnagu qinersinissaq nalunaarutigineqarsinnaavoq Inatsisartuni amerlanerussuteqartut taamatut inatsisiliorpata. Naalakkersuisunut siulittaasuusoq aatsaat qinersinissamik nalunaaruteqarsinnaavoq Inatsisartuni amerlanersussuteqartut tatiginnikkunnaarsimappata, imaluunniit inatsisitigut inatsisartuni amerlanerussuteqartut taamatut aalajangiussaqarpata.

Inatsisartut inatsisiliortutut nakkutillisutulluunniit pingartumik ataatsimiinnerit nalaanni ataatsimiititalianilu atuuffeqartarput. Inatsisartut ataatsimiittarfianni ataatsimiinnerit ileqqut naapertorlugit upernaakkut ukiakkullu pisarput, ilaatigut ukiumut tulliuttumut Aningaasanut Inatsisissaq aalajangiunneqartarluni. Pissutsit assigiinngitsut pissutigalugit immikkut ataatsimiittoqarsinnaasarpoq.

Inatsisit naapertorlugit Inatsisartut ataatsimiititalianik ataavartussanik pilersitsinissamik pisussaaffeqarput: Qinigaasimanermik naliliisartut, Inatsisinut ataatsimiititaliaq, Aningaasaqarnermut ataatsimiititaliaq, Kukkunersiuinermut Ataatsimmititaliaq kiisalu Nunanut Allanut Sillimaniarnermullu Ataatsimiititaliaq. Tamakku saniatigut suliassaqarfiit aalajangersimasut pillugit Inatsisartut tamaasa sinnerlugit suliaqartussanik ataatsimiititaliortoqartarpoq aamma ataatsimiitaliaagallartut, sulianik iternga tikillugu suliaqartussanik, assersuutigalugu Inatsit Tunngaviusussaq pillugu. Partiit ilaasortaqassusaat naapertorlugu ataatsimiititaliani inissat pissarsiarineqartarput (d’Hondtip periusaa aamma tamatumani naapertorlugu), piviusumilli partiit isumaqatigiinniarnermikkut inissanik soqutigisaqarfimminni pissarsisinnaasarput.

Inatsisissatut siunnersuutit ataatsimiittarfimmi pingasoriarlugit suliarineqartarput, suliarinerinilu siullerni marlunni ataatsimiititaliamut arlalinnulluunniit suliakkiissutigineqarsinnaallutik. Aalajangiinissamik siunnersuutit inatsisit allanngortinnissaannut siunnersuutaanngitsut, amerlanertigut ataatsimiittarfimmi marloriarlutik ilaannilu ataatsimiititaliani suliarineqartarlutik. Suliassat pingaarutillit akerleriiffiusulluunniit pillugit Naalakkersuisuni ilaasortat akornanni toqqaannartumik partiinut Naalakkersuisunut tapersersortaasunut isumaqatigiinninniutigineqarajupput pisortatigoortumik suliarineqarnerat sioqqullugu. Aaqqissuusseqqinnerit annertuut ataatsimiititaliarsuarni soqutigisaqaqatigiiffinnit immikkullu ilisimalinnit peqataaffigineqartunit piareersarneqarajuttarput, taakku qulaajaasarput aammalu imaluunniit siunnersuuteqartarlutik, minnerunngitsumik taamaaliortoqartarpoq naalakkersuinikkut isumaqatigiinngissutaasut naalakkersuisooqatigiinnit piffissamik sivisunerusumik atuiffiginissaat pisariaqartinneqaraangat.

Inatsisartut nakkutilliisutut suliassamik pingaarutillip ilaata isumagineqarnissaanut ombudsmandimik toqqaasarput, innuttaasunit pisortat suliamik ingerlatsimanerat aalajangiisimaneralluunniit pillugu naammagittaalliorfiusinnaasumik. Inatsisartut nunatta karsiata aningaasartuttaanik nakkutiginninnerat Kukkunersiunermut Ataatsimiitaliamit isumagineqartarpoq, nunattalu karsiata naatsorsuutaanik kukkunersiuneq kukkunersiuisunit namminersortunit suliarineqartarluni. Den danske Rigsrevision-ip Namminersorlutik Oqartussat aningaasaqarnerat sammineq ajorpaat, taamaallaalli naalagaaffiup ataatsimoortumik tapiissutaasa eqqortumik nuunneqarsimanerat nakkutigisarlugu. Inatsisartut ataatsimiititaliallu Inatsisartut Allattoqarfiannit allaffissornikkut kiffartuunneqartarput; tamatuma saniatigut partiit allattoqarfii nunatta karsianit aningaasalersugaapput, aamma qineqqusaarnerit tapiiffigineqartarlutik. Akuttunngitsumik inatsisartut ataatsimiititaliaasa, inatsisiliornermut imaluunniit inatsisartut nakkutilliisussaatitaanerannut tunngasunik suliaqarnermi Naalakkersuisunit amigartunik kingusinaartunilluunniit paasitinneqartarneq naammagittaalliutigineqartarpoq.

Pissutsit assigiinngitsut pingaartumik ataatsimiititaliani sulinermut kinguarsaataapput aamma ilungersunarnerusumik, politikkikkut sulinerup tatigineqarunnaariartorneranut ilapittuutaavoq. Akuttunngitsumik naalakkersuisooqatigiit allanngortarnerat aamma ataatsimiititaliani allanngortitsinernik kinguneqartarput, ilaasortat arlaat Naalakkersuisunut ilaasortanngoraangat. Aamma taamatut taarseraanneq pisarpoq politikeri partiminit partiimut allamut nuukkaangat. Assersuutigalugu 2018-imi qinersereernerup kinguninngua Naleqqamiit Siumumut nuummat. Qinersineq taanna pinngitsiartoq Atassutip qinigaatitani marluk annaavai partiimut allamut nuummata, taamaammallu atsiornernik katersisariaqarluni qinigassanngorteqqinnissaq siunertaralugu. Inatsisartuni kommunalbestyrelsinilu taamatut partiimiit partiimut allamut nuuttarneq pissutigalugu siunnersuutigineqartarpoq qinigaaneq partiimut pituttorneqartassasoq, inunnut ataasiakkaanut pinnani. Taamatulli arlariinnik qinigaaffeqartarneq partiini arlalinni eqqartorneqartarpoq: Politikkikkut sulinermut iluaqutaava inatsisartuni ilaasortaq aamma Folketingimi imaluunniit kommunalbestyrelsimi ilaasortaappat, imaluunniit atorfiit arlariit ataatsikkoortinneri illersorneqarsinnaava? Tunngavilersuutit tamakku akuleriisinneqalersarput, arlariinnik qinigaaffeqarnerup sinniisussaq partiimit allamit nuussimasoq sinniisussatut inissittussanngoraangat.

Kalaallit Nunaanni tamat akornanni politikkikkut oqallinneq sakkortusinnaasarpoq, qarasaasiakkut attaveqatigiiffinni aviisillu nittartakkakkut saqqummersartut oqalliffiini aammali Inatsisartuni oqallittoqaraangat. Naalakkersuisuni ilaasortaasimasut partiinilu siulittaasuusimasut isumatsarujussuarnermik, stresserlutik, sæt, nuimasut uimasut arlallit politikkimiit tunuarnikuupput inuttut pilliutaasartut ingasagalugit. Sumiiffinni piginnaanillit ujartugaapput, inuusunnerusullu ilinniarluarsimasuugunik ajornanngitsumik politikkimit tunuarlutik allanik anguniagaqalersarput.

Namminersorlutik Oqartussat aningaasaqarnerat ingerlatsinerallu

Inoqarfiit tamarmik tamakkiisumik innuttaminnut pilersuisinnaanissaat Kalaallit Nunaanni pisortat tamatigoortumik annertuumillu ingerlatsisariaqarnerannik pisariaqartitsivoq, ilaatigut aningaasarsiornikkut pisortat annertuumik ingerlatsinerannik kinguneqartumik. Tamatumunnga pissutaasut arlaliupput. Namminersorlutik Oqartussat suliassaraat inuiaqatigiit atugarissaarfiusut ingerlatissallugit, ilaatigut danskinit kingornussaasoq, innuttaasullu ikittuinnannguusut nunarujussuarmi.

Inoqarfinni tamanik pilersuisussaatitaaneq ajornartorsiutaavoq ilaatigut Namminersorluni Oqartussat angorusutaat pissutaallutik. Atugarissaarneq, nunassitarnerup pissusaa namminersorlunilu oqartussaaneq Namminersorlutik Oqartussat suliassaminnik ingerlatsinerannut aallaaviupput. Pisortat ingerlassaasa annertunerat eqqarsaatigalugu periarfissat marluupput: inuussutissarsiornikkut annertusaaneq kiffartuussinikkullu pitsanngorsaaneq, isertitat aningaasartuutillu oqimaaqatigiinnissaat siunertaralugu. Aamma aqutsinerup sulinerullu sapinngisamik pisariinnerpaamik inuiaqatigiillu pisariaqartitaat periarfissallu naapertorlugit aaqqissuunneqarnissaa. Akisussaaffinnik tigusinerni danskit nunasiaateqarsimanerup nalaani ingerlatseriaasii ilanngullugit nuunneqarsimanerarlugit politikkikkut tikkuarneqartarpoq.

Pisortat aningaasartuutaat BNP-p (nalillit pilersinneqartut) 60 %-iisa missaanniipput, suliffillillu 40 %-iisa missaat pisortani suliffeqarlutik, tassunga ilaallutik allaffissorneq, atuartitaaneq, peqqinnissaqarfik inunnillu isumaginnittoqarfik taakkulu ingerlatsivii. Inuit 19.000-it missaanniittut pisortani suliffeqarput. Piffissami ilivitsumi pisortani atorfillit kisiisa ilanngukkaanni, 2019-imi 11.000-it missaanniipput, taakkunannga 4.000-it sinnilaarlugit Namminersorlutik Oqartussani atorfeqarlutik, 6.800-llu missaanniittut kommunini.

Namminersorlutik Oqartussat aningaasaqarnerat immikkut isigigaanni, aningaasarsiornermik ilisimasallit nunatta karsiata isertitaasa aningaasartuutaasalu nikingaleraluttuinnarnissaat siulittuutigalugu »toqu ajaperlugu« (»dødens gab«) taavaat, illuatungaani isertitassat nalornissutigineqarnerat illuatungaanilu kiffartuunneqarnissamik piumasaqarnerup annertusiartornera pissutigalugit. Nunatta Aningaasaqarnera pillugu Siunnersuisoqatigiit naapertorlugit utoqqalisut nunatsinni amerliartornerat ilutigalugu, allanik pisoqanngippat, inuiaqatigiinni nalillit 5­6 %-iinik aningaasartuutit qaffariassapput. Qularnarsinnaasulli ilagaat kinguariit tullii peqqinnerulernertik ilutigalugu sivisunerusumik sulisassanersut, aamma utoqqalisut paaqqutarineqarnerusariaqartut qassit Danmarkimi utoqqaajumanerussanersut. Utoqqalinersiaqalersinnaanermut killigititaq 2008 tikillugu 63-liisimasunut atuutsinneqarpoq, 2009-mi 64-inut qaffanneqarluni 2010-milu 65-inut qaffaqqilluni. 2017-imi ukiunut 66-inut qaffanneqaqqippoq, 2021-milu 67-inut.

Aningaasat pisortat isertitaasa akit allanngorarnerat naapertortarpaat, pingaartumik aalisarnermi. Ataatsimut tapiissutit 4 mia.kr.-it missaanniittut aningaasartuutillu allat naalagaaffiup toqqaannartumik akilertagai, periarfissiipput nammineq nalilinnik pilersinnerneqartartuniit annerujussuarmik atuisinnaanermut. Kalaallit Nunaanni aningaasarsiornerup nunani allanisut soorlu aningaasarsiornikkut nunarsuarmi ajornartorsiornermit imaluunniit nunarsuaq tamakkerlugu nappaalanernit sunnerneqarsinnaanera annikinneruvoq, ataatsimoortumik tapiissutit tassanngaannartumik pisartunut ingalassimatitsisarmata aamma nunani allani taarsigassarsiniarnerni qularnaveeqqutaasarlutik.

Namminersornerulluni Oqartussaanerup nalaanitulli ataatsimoortumik tapiissutit Danmarkimi akit allanngoriartornerat naapertorlugu aaqqiivigineqartarput, Namminersorlunili Oqartussaanermi akisussaaffinnik naalagaaffimmiit nunatsinnut nuussinermi tapiissutit qaffanneqarneq ajorlutik. Aatsitassarsiornermit 75 mio.kr.-nit sinnerlugit isertitsisoqassappat (suliffeqarfiit akileraarutaannik, royalties, il.il.), taakku Namminersorlutik Oqartussat naalagaaffiullu naligiimmik avittassavaat, ukiup tulliani ataatsimoortumik tapiissutit ilanngarneqarnerisigut. Akileraarutinit isertinneqartartut saniatigut nunap karsiata suliffeqarfinnit pisortat pigisaannit pissarsiat isertittarpai, sinneqartoorutaalli ilaatigut tassaasinnaasarlutik kiffartuussinissamik isumaqatigiissutit naapertorlugit pisortat tapiissutaat imaluunniit akinit politikkikkut aalajangersakkanit.

Aningaasarsiorneq ataatsimut isigalugu ukiuni kingullerni qaffariartorfiusimavoq, aalisakkanik avammut tunisinermi akit qaffasissut pissutaanerpaallutik, taakkumi avammut tunisinermi isertitat 90 %-ii sinnermatigit. Tamanna pisortat aningaasaqarniarnerannut patajaallisaataavoq sinneqartoorutaallunilu.

Pisortat ingerlataasa tamarmik annikillisarneqarnissaat kissaatigineqartuarpoq ilaatigut politikerinit, Sulisitsisunit aamma Aningaasaqarnermut Siunnersuisoqatigiinnit. Tunngavilersuutigineqartut pingaarnersaat tassaalluni, pisortat allaffeqarfiini naammassisaqarnerulernikkut inuussutissarsiutinik allanik ineriartortitsinermi sulilersinnaasut amerlanerulissasut. Avataanit pilersorneqarnermit aammalu aalisarnermi peqassutsip, pisassiissutit akillu allanngornerannik pituttugaavallannginnissaq siunertaralugu, aningaasarsiorfiusinnaasut assigiinngissitaarnerulernissaat suliutigineqarpoq aatsitassarsiorneq takornariaqarnerlu salliullutik.

Aqutseriaaseq

Pisortat ingerlatsivii tassaasut Namminersorlutik Oqartussat, kommunit naalagaaffiullu ingerlatsivii. Namminersorlutik Oqartussat ingerlatsinerat Naalakkersuisunit aqutaavoq. Suliassaraalu Naalakkersuisunik kiffartuussineq siunnersuinerlu, qulakkeerniarlugu Naalakkersuisut paasisimasat tunngavigalugit aalajangersaasarnissaat, aamma politikkikkut aalajangikkat timitalersorneqarnissaat, inatsisit Inatsisartut aalajangiussimasaat tunngavigalugit.naalakkersuisuni ilaasortat ataasiakkaarlutik arlariinnik oqartussaaffeqartarput taamalillutillu qitiusumik allaffeqarfimmi pisortaqarfiit arlariit akisussaaffigisarlugit. Qitiusumik allaffeqarfimmi pisortaqarfiit qulit missaanniittarput, aqutsisoqarfiit ikinnerulaartut kiisalu aqutsiviit allaffeqarfiup avataaniittut. Oqartussaaffiit pingaarutillit ataavartuupput allanngorartumillu katitigaasarlutik, soorlu aningaasaqarnermut tunngasut, aalisarneq, ilinniartitaaneq, attaveqatigiinneq, inuussutissarsiutit, peqqinnissaq, isumaginninneq il.il. Akisussaaffiit ilaat piffissami pineqartumi politikkikkut immikkut isiginiarneqarnerannut takussutissaasarpoq sivikitsuinnarmilu atasinnaasarlutik, assersuutigalugu nunaqarfiit isorliunerusullu imaluunniit namminersulivinniarneq. Pisortaqarfiit naalakkersuisortik salliutillugu inatsisiliornerni politikkikkut tunuliaqutsersortarpaat, aqutsisoqarfiillu pingaartumik allaffissornikkut malittarisassat kikkullu sunik aalajangersaasinnaasut, aalajangersoriikkat naapertorlugit sulisarlutik. Allaffeqarfiup avataani ingerlatsiviit assingusunik suliaqartarput, inunnut qanimut attaveqarneq salliutillugu ingerlatsisarlutik.

Quleriinni qulingiluaasuni, inuit akornanni Namminersorlutik Oqartussat napasuliaannik taaneqartartumi Nuuk Centerimiittumi, pisortaqarfiit ataasiakkaarlutik arlaliullutilluunniit quleriaani suligajuttarput. Aamma sulisorineqartut arlallit allaffeqarfitoqqami aamma Inatsisartut ataatsimiittarfiata inissisimaffigisaani pisuinnaat aqqutaasa illuatungaaniittumi sulisarput. Aaqqissuusseqqinnernut, nutserinermut sulisussarsiornermullu aningaasarpassuit atorneqartarput. Naalakkersuisut pingaarutilimmik inissisimasut akulikitsumik taarserneqartarput (soorlu Aalisarnermut), naalakkersuisoqatigiillu nutaat pilersinneqaraangata Namminersorlutik Oqartussat napasuliaanni pisortaqarfiit nutserrattarput, naalakkersuisoqarfimmut nutaamut katersuunniartarlutik. Naak allaffissornerup annikillisaaffigineqarnissaa piumasaqaajuaraluartoq, naalakkersuisoqarfiit arlallit naalakkersuisut anguniagaannut naleqqiullugu sulisussaaleqiuarput. Sulisussat kalaallit (inatsisilerinermik aningaasarsiornermillu ilinniagallit) pisortaqarfiit amigaatigisaat, amerlasuutigut tikerlaanik Danmarkimi soraarummeeqqammersunik atorfinitsitsisariaqarnermik kinguneqartarput. Ilinniartitaanq pillugu oqallisigineqarajuttoq tassaavoq, atuagarsorluni ilinniarnerup misilittakkanut kalaallisullu oqalussinnaanermut naleqqiullugu qanoq pingaartinneqartigissanersoq. Nunaqavissut tikisitallu namminersortuni imaluunniit sullivinni pisortanit pigineqartuni atorfinikkusunnerusarput, akissarsiat qaffasinnerummata ulluinnarni politikkerneq ungasillillugu. Ukiut tamaasa Namminersorluni Oqartussat pisortaqarfiinit ingerlatsiviinilu millionerpassuit siunnersuisartunut avataaneersunut atorneqartarput. Naalagaaffimmiit akisussaaffiit nutaat tiguneqassappata tamanna sulisussanik ilinniagaqarsimasunik suli noqqaanerulersitsissaaq.

Sanaartorneq ingerlatsinerlu Namminersorlutik Oqartussat suliffeqarfiutaannit annertunerpaatigut aqutaavoq. Suliffeqarfiit suliarisartagaat tassaapput ilaatigut pisortat ingerlattagaat, soorlu attaveqatigiinnermut pilersuinermullu tunngasut, ilaatigullu inuussutissarsiornermik ingerlatsinerullutik soorlu aalisarneq, umiarsuartigut angallassineq kiisalu pisiniarfeqarneq, nunani allani niuertunit namminersortunit ingerlanneqartartoq. Ataatsimut isigalugu Namminersorlutik Oqartussat suliffeqarfiutaat ingerlatsivittut aaqqissugaapput (Asiaq, Mittarfeqarfiit aamma Nukissiorfiit) pisortanit aningaasanik tapiiffigineqartartut imaluunniit piginneqatigiiffittut, taakkunani pingaarnernut ilaallutik Great Greenland (puisit amiinit tunisassiat il.il.), Greenland Holding (inuussutissarsiornermik siuarsaavik), INI (inissiat), Kalaallit Airports (mittarfiit), KNI (ilaatigut ulluinnarni atugassanik niuertarfiit), Royal Arctic Line (umiarsuaatileqatigiiffik), Royal Greenland (aalisakkat kinguppaallu), Tusass (Tele Post Greenland) (allakkat, internet oqarasuaatillu) kiisalu Visit Greenland (takornariaqarneq). Namminersorlutik Oqartussat piginneqatigiilluni suliffeqarfiusut amerlanertigut Namminersorlutik Oqartussanit 100 %-mik pigineqarput, aammali piginneqataassutit annikinnerusut suliffeqarfinni allani pigineqarlutik (soorlu Grønlandsbankenimi).

Kommunit akisussaaffii

Kommunit inunnut qanittumik ingerlatat arlallit suliarisarpaat assersuutigalugu ulluunerani paaqqinnittarfiit, atuarfiit kiffartuuttariaqartunut angerlarsimaffiit, inunnik isumaginninneq (ulloq unnuarlu angerlarsimaffiit pinnagit), najugarisami teknikikkut avatangiisinullu aqutsisoqarfiit kiisalu inuussutissarsiutinik sumiiffinni ineriartortitsineq. Namminersorneq pillugu Inatsimmi suliassat Namminersorlutik Oqartussat kommunillu akornanni qanoq agguarneqassanersut erseqqissumik nalunaarsugaanngilaq, kommunilli nammineersinnaatitaanerat danskit inatsisaanni tunngaviusumi § 82 naapertorlugu aalajangersagaalluni. Kommunit suliarisartagaat akisussaaffimmik qitiusumiillu avissaartillugit tunnniunneqarsimapput, Inatsisartuni aalajangiinerit imaluunniit inatsisit atuuttut naapertorlugit Naalakkersuisunit aalajangiinerisigut.

Kommunit aqunneqarnerat pillugu inatsimmi ilaatigut kommunini ataatsimiititaliat aaqqissuussaanerat, suliassaat, missingersuusiorneq, allaffeqarfiit suliassaat, kommunillu nakkutigineqarnerat kommunit aqunneqarnerat pillugu Inatsisartut inatsisaat nr. 22, novemberip 18-anni 2010-meersumi aalajangersagaapput. Kommuninut pisinnaatitsissummi kommunit sunut aningaasanik atuisinnaanerat aalajangersagaavoq, innuttaaqatigiinni pisariaqartitat naammassineqarsinnaanerat siunertaralugu. Namminersorlutik Oqartussat kommunillu ukiumoortumik tapiissutit pillugit isumaqatigiinniartarput.

Kommunit 2009 sioqqullugu

2009-mi Kalaallit Nunaanni aaqqissuusseqqinnerit annertunerit ilaat pivoq. Kommunit oqaluttuarisaanerat 1857-imi aallartippoq, paarsisut misiliummik pilersinneqarlutik. 1908-mi »Lov om Styrelse af Kolonierne i Grønland« 27. maj 1908 aalajangiunneqartoq naapertorlugu kommunerådit pilersinneqarput (62-it), tamannali aatsaat timitalerneqarpoq 1911-imi. Aamma Landsrådit marluk pilersinneqarput paarsisullu atorunnaarsinneqarlutik. Kommunerådit suliassaraat piitsunik ikiorsiineq, inuttaaqatigiit akunnerminni akaareqatigiillutik inuunissaasa qulakkeernissaa kiisalu kommuniminni tamanut iluaqutaasussanut akiligassat akilissallugit.

1950-imi Kalaallit Nunaanni Landsrådit Kommunalbestyrelsillu pillugit inatsiseqalerpoq. Kommunit Kitaaniittut 16-iusut (Avanersuaq Tunulu aatsaat 1960-ikkunni ilanngunneqarput) suliassat siornatigut niuertunit isumagineqartarsimasut ilaat, soorlu aqquserngit, ikaartarfiit, anartarfilerineq qatserisartoqarnerlu isumagilerpaat. 1970-ikkut qiteqqunneranni kommuninik aaqqissuusseqqinnermi naalagaaffiup akisussaaffigisaasa ilaat kommuninut nuunneqarput, kæmnereqarneq kommunimilu akissarsianit akileraarutinut tunngasunik aalajangiisinnaalerlutik, taamaalilluni akisussaaffiit suliassaqarfiillu agguataarnerat allanngorpoq. 1994-imi Kommunit Aaqqissuteqqinneqarnissaat pillugu Ataatsimiititaliarsuup isumaliutissiissutaa saqqummersinneqarpoq taannalu tunngavigalugu kommunini aqutsinermut aaqqissuussinermi aaqqissuussineq allanngortinneqarpoq, suliassallu suli amerlanerit Namminersornerullutik Oqartussaniit kommuninut nuunneqarlutik.

Aaqqissuussaaneq pillugu Ataatsimiititaliaq 2003-mi suliakkerneqarpoq pisortat ingerlatsineranni periarfissat assigiinngitsut naapertorlugit akisuussaaffiit pisussaaffiillu allanngortinnerisigut iluaqutaasinnaasut ajoqutaasinnaasullu nalilersoqqullugit. Periarfissat assigiinngitsut naapertorlugit ataatsimiititaliaq nalilersuissaaq, sumiiffiit innuttaqassasuserlu, kommunillu angissusissaat naapertorlugit siunissami kommunit qanoq aaqqissuunneqarnissaannik inassuteqassalluni. Aaqqissuusseqqinnermi pingaarnertut Namminersorlutik Oqartussat inatsisiornissaq nakkutilliinerlu suliarissagaat, kommunillu annertunerungaartunik ingerlatsinermik sanaartornermillu suliaqassasut inassutigineqarpoq. Taamatut suliassat annertusinerat naammassisinnaaqqullugu kommunit kattussuunnissaat inassutaavoq.

Kommunit 2009-p kingorna

2009 sioqqullugu nunatsinni qinikkat tassaapput inatsisartut, kommunalbestyrelsit 18-it nunaqarfinnilu aqutsisuni 56-ini ilaasortat ilanngullugit katillugit 380-it sinnerlugit. Aaqqissuusseqqinnerup kingorna qinikkat ikilisinneqarlutik tassaalerput inatsisartut aamma kommunalbestyrelsini sisamani ilaasortat; katillugit qinikkat 100-it inorlugit. Illoqarfiit minnerit nunaqarfiilluunniit kommunalbestyrelsini ilaasortaqartitsinissaat qulakkiigaavoq, partiillu taakkunani qinigassanngortitsisut inissanik taakkuninnga pissarsisinnaapput.

Aaqqissuusseqqinnerup kinguneranik nalunaarutit, kaajallaasitat maleruaqqusallu nutarterneqarput, immikkuualuttunik aqutsineq annikillisinniarlugu sullissinerlu naammassisaqarfiuneroqqullugu. Inatsisit piuminarsarnerisigut siunertaavoq piumasaqaatit, pisinnaatitaaffiit piginnaanerillu paasiuminarnerulernissaat Namminersornerullutik Oqartussanut, kommuninut innuttaasunullu. Aaqqissuusseqqinnermi suliassat 1 mia. kr.-nit missaannik nalilinnik Namminersornerullutik Oqartussaniit kommunerujussuanngortunut nuunneqarput. Suliassat qitiusumiit aallunneqarunnaarnerisigut sipaarutaasinnaasut 200 mio.kr.-nit missaannut tagginneqarput, tamannali kingorna aningaasatigut kingunerisimasaanik misissuinerni takussutissaqanngilaq.

Aaqqissuusseqqinnissaq pillugu ataatsimiititaliap inassutigaa kommuni ataaseq ikinnerpaanik 8.000-inik innuttaqartassasoq, aamma kommunit 18-iusut ukununnga angisuunut sisamanut agguarneqassasut: Qaasuitsup Kommunia, Qeqqata Kommunia, Kommuneqarfik Sermersooq aamma Kommune Kujalleq. 2018-imi inuiaat taasitinneqarnerisa kingorna Qaasuitsup Kommunia kommuninut marlunnut avinneqarpoq: Avannaata Kommunia aamma Kommune Qeqertalik. Massakkut Kalaallit Nunaanni kommunit tallimaapput.

Aaqqissuusseqinnermi suliassaqarfiit nuunneqartut tassaapput, innuttasunik qarasaasiatigut kiffartuussiviup pilersinneqarnissaa, akileraarutit akiliisitsiniartarnerullu qitiusumut nuunneqarnera, nunap atorneqarneranut pilersaarusiornerup kommuninut nuunneqarnera, perorsaanikkut tarnillu pissusaatigut siunnersuisarnerup (pædagogisk-psykologisk rådgivning) nuunneqarnera, annertusisamik immikkut atuartitsineq, innarluutillit sullinneqarnerat kiisalu inuussutissarsiortunut ikiorsiisarnerup qitiusumut nuunneqarnera.

Suliassaqarfiit sinneri kommuninut nuunneqanngitsut tassaallutik pilersorneqarneq pillugu kiffartuussinissamik isumaqatigiinniartarnerit, imaatigut silaannakkullu angallanneq, innaallagiamik, kiammik imermillu pilersuineq, umiarsualiviit, ineqarneq kiisalu sanaartorneq. Tamakku saniatigut peqqinnissamut tunngasut imigassamut katsorsartittarneq, napparnaveersaartitsineq, pitsaaliuinerup ilaa aamma ingerlatat arlallit ilinniartitaanermut tunngasut. Soraarnerussutisiaqarneq, erninermi ullormusiaqarneq, ineqarnermut tapiissuteqartarneq, meeqqanut tapiliussat, ulloq unnuarlu angerlarsimaffiit kiisalu meeraqarnermut akilersuutit qitiusumit nuunneqanngillat.

Kommunit Namminersorlutillu Oqartussat akornanni pitsaanerusumik pisussaaffinnik agguataarisinnaaneq utikattumik oqaluuserineqartarpoq. Qitiusumiit siammaasariaqarneq qineqqusaarnerni kommunit siunissaat oqallisigineqartarluni – ilaatigut allatut agguataarneqaqqullugit imaluunniit qanga agguarsimanerat uterfigeqqeqqullugu. Siusinnerusukkut kommunit aaqqissuussamik kommunit KANUKOKA-mi suleqatigiiffeqarput (kommunit kattuffiat), taannali atorunnaarsinneqarnikuuvoq allamillu taarserneqarani.

Nunami siammangaatsiarsimaneq inuillu ikittuinnaanerat, tassunga ilanngullugu inuiaqatigiit atugarissaarfiusut attanneqarnissaannik siunertaqarneq, ilaatigut pissutaalluni pisortat ingerlataat annertupput, aamma kommunini. Tamatuma peqatigisaanik kommunini politikerit iliuuseqarnissamut periarfissaat nuna tamakkerlugu politikerit aalajangertagaannit pituttugaapput, ilaatigut attaveqatigiinnermut periarfissat sumut inissinneqarnersut, pisortat suliffeqarfiutaasa, ilinniarfiit il.il., sumut inissinneqarnerat apeqqutaalluni.

KANUKOKA 1972-imi pilersinneqarpoq kommunit suleqatigiiffiattut, kommunit ataatsimut soqutigisaannik isumaqatigiinniarnerni aallussisussatut kommuninillu ilaasortaasunut ikiortaallunilu siunnersuisussatut. 2016-imi Kommuneqarfik Sermersooq KANUKOKA-mit anivoq, kommunillu sinneruttut pingasuusut aalajangerput allaffeqarfik Nuummiit Maniitsumut nuunneqassasoq. 2018-imi kommunit ilaasortaasut KANUKOKA atorunnaarsissallugu aalajangerput allatullu aaqqissuussamik suleqatigiinnissaq ujartussallugu.

Politikkikkut ataqatigiissaarisut suli suleqatigiipput, tassaallutik Naalakkersuisut borgmesterillu tallimaasut. Ukiumut marloriarlutik pingasoriarlutiluunniit ataatsimiittarput, kommunit ataatsimoorussaat aamma pisortatut suliassat politikkikkut eqqartorneqartarlutik.

Kommunit akornanni suleqatigiinneq ingerlaavarpoq, assersuutigalugu kommunit tallimaasut 2017-imi meeqqat atuarfianni suliniutigineqartoq »Kivitsisa«, meeqqat atuarfiannik pitsanngorsaanissaq isumaqatigiissutigaat. Suleqatigiinneq tamanna immikkuullarippoq tassami siullerpaamik kommunit tamarmik meeqqat atuarfiannik pitsanngorsaaniarlutik ataatsimoormata. Suleqatigiissutiginiarneqarpoq ilinniartitsisut, ilinniartitsineq ilinniartitseriaaserlu, ilaatigut teknologi iluaqutigalugu. Aningaasaateqarfiit iPad-inik atuartunut tunniussuinermi aningaasaliissuteqarsimapput (50 mio.kr.-nik) kommunillu namminneq (100 mio. kr.-it) atorsimavaat. Suliniutip aallartinneraniilli aqunneqarnerani ilinniartitsisut naapertuuttunik ilikkagaqarnissaat aamma illoqarfinni nunaqarfinnilu attaveqatigiinnikkut periarfissat sanaartukkallu eqqumaffiginiarneqarsimapput, iPad-it atorlugit ilinniartitsisinnaaneq pisinnaaqqullugu. Suliniutip tamakkiisumik ingerlalernissaa naatsorsuutigineqarpoq 2024-mi pissasoq.

Assersuut alla tassaavoq februarip aallaqqaataani 2019-imi nuna tamakkerlugu eqqagassanik isumaginnittussatut ESANI A/S-ip pilersinneqarnera. Suliffeqarfiup sulissutissaani pingaarnerpajuuvoq, eqqagassanik sunilluunniit nunatsinni suliaqarsinnaanissaq, Suliffeqarfiup siulersuisuini ilaasortaasussatut siunnerfigineqaraluarpoq kommunit tamarmik sinniisoqarnissaat. Pilersinneqarneraniit qaammatit qulit qanngiuttut Avannaata Kommunia piginneqatigiiffimmiit tunuarpoq, nunaqarfinni eqqagassat pillugit allatut aaqqeerusulluni. Kommunit suleqatigiissutigisinnaasaat, sumiiffiit qanoq ittuunerannik inuttullu atukkat kommunini assigiinngitsuni assigiinnginnerannik aporfeqartarput.

Nuna tamakkerlugu maanna mittarfissat pillugit siunissamut pilersaarusiamik Nuummi, Ilulissani Qaqortumilu aamma Qasigiannguit Aasiaallu erngup nukinganik pilersorneqalernissaannik aalajangiussisoqarpoq. Uuliamik gassimillu ujarlerneq aamma uranitalinnik aatsitassarsiorsinnaaneq mattunneqarput. Taamatut nuna tamakkerlugu atuuttussanik aalajangersaaneq kommunit namminneq aalajangiisinnaanerannut annertuumik sunniuteqartarpoq, isertinneqarsinnaasut aningaasartuutissallu aalajangiinerit kommunit oqartussaanerannik inuussutissarsiornikkut sulisussaqarnikkullu aamma kommunit akornanni nuusinnaanermut periarfissanik killilersuisarmata.

Ajornartorsiortunik sullissisartut oqaaseqartartullu

Namminersorlutik Oqartussat kommunillu ingerlataat kisimiinngillat, suliffeqarfiilli aaqqissuussamik ingerlatsiviusut annertuumik sunniuteqarput. Tassaapput sulisartut sulitsisullu kattuffii aammali immikkuullarippoq inuiaqatigiinni sanngiinnerusunik illersuisussanik sinnerlugillu oqaaseqartartussanik toqqaasarneq.

SIK

Sulisartut kattuffiat SIK (Sulinermik Inuussutissarsiuteqartut Kattuffiat) aallartikkami Grønlands Arbejder Sammenslutning, GAS-imik taaguuteqarpoq 1956-imi pilersinneqarluni, massakkutullu ateqalerluni 1970-ikkut naajartornerannili. SIK-mut ilaasortaasinnaapput suliamik ilinniagaqarsimanngitsut aamma ilinniagaqarsimasut ilaat kiisalu ilinniartut suliffimmillu misiliisut. Kattuffik sulisitsisunut isumaqatigiissummik pingaarnermik isumaqatigiissutteqartarpoq, ataatsimoorluni isumaqatigiinniartoqartillugu isumaqatigiinniaqataasarluni, oqaluttuarisaanermilu sumi inunngorsimaneq tunngavigalugu akissaasersuinerup atorunnaarsinnissaanik, assigiimmik akissarsiaqartitaalernissaq suliniuteqarsimavoq aammalu inuiaqatigiinni annertuunik aaqqissuusseqqinerni Kalaallit Nunaanni nutartikkami ilusilersueqataasarsimalluni. 1980-ikkut aallartinneranni EF-imut isornartorsiuisunit ANISA-mut peqataavoq, taamaalillunilu EU-nngortussamit aninermut partiit Siumut, IA aamma KNAPK peqatigalugit suleqataalluni.

SIK-li aamma sulisartut kattuffianni anginerpaajulluni isornartorsiorneqartarpoq ilaasortami ilarpassuisa naammaginartumik aningaasarsiaqarnissaat qulakkeersimangimmagu.

KNAPK

KNAPK (Kalaallit Nunaanni Aalisartut Piniartullu Kattuffiat) soqutigisaqaqatigiit aalisartut piniartullu kattuffigaat. KNAPK 1953-imi tunngavilerneqarpoq sumiiffinni peqatigiiffinnit, KGH-mik (Den Kongelige Grønlandske Handel) Landshøvdingeqarfimmillu ataatsimeeqateqartoqarnerata kinguneranik. KNAPK Nuummi allaffeqarfeqarpoq, immikkoortortaqarfeqarlunili kiisalu aalisarneqartartut assigiinngitsut siunnersuisoqatigiinnit sammineqartarlutik (kinguppaat, qalerallit aamma saattuat il.il.).

Kattuffiup suliniutigaa nunatsinni aalisartut piniartullu inuussutissarsiornerminni aningaasarsiornikkut, inuiaqatigiinni inuusaatsikkullu ineriartornissaat. Ilaatigut Aalisarnermut Piniarnermullu Pisortaqarfiup, KNAPK-p aamma SQAPK-p, (Avannaani umiatsiaararsorlutik qaleralinniat), akornanni soqutigisat akerleriissinnaasarput.

Sulisitsisut – Grønlands Erhverv

Sulisitsisut Kattuffiat (GE) 1966-imi pilersinneqarpoq Kalaallit Nunaannilu inuussutissarsiortut kattuffiinit annersaalluni. Kattuffiup nunatsinni inuussutissarsiortut minnerit, akunnattut aamma angisuut nunani tamalaani niuertartut ilaasortarai. Kattuffik qulinik suliat assigiinngitsut pillugit ataatsimiititaliaqarpoq, nunatsinnilu inuussutissarsiutinik ingerlatsisut namminersorlutillu inuussutisarsiortut amerlanersaat ilaasortaralugit. SIK peqatigalugu nunanit allamiunit sulisoqarnikkut akissarsiat tamanut appasitsinniarneqarsinnaanerannut tunngasunik uparuaanikuupput.

Ukiut allortarlugit Kattuffiup isumasioqatigiissitsineq »Future Greenland« aaqqissuuttarpaa, nunat assigiinngitsorpassuarneersut ornikkumasaannik, aammali aaqqissuussineq taanna nunatsinnut attuumassuteqarpiannginnera isornartorsiutaasarpoq.

Sanngiitsortaasut oqaaseqartartoqarnerat

00’likkut ingerlaneranni naalakkersuisuusartut inuiaqatigiinni inooqatigiinnikkut ajornartorsiutit isiginiarneqarnerulerput. Meeqqat, innarluutillit utoqqaallu oqaaseqartartuinik toqqaanikkut kissaatigineqarpoq pingaarutilittut isigisat naalakkersusinikkut pituttorsimanngitsunik inuttaliinikkut erseqqissaaviginissaat. Tamarmik »oqaaseqartutut« taaguuteqaraluarlutik atorfeqarfiit assigiinngitsorujussuupput. Tamanna pisinnaaffinnut, suliassanut, allaffeqarfeqarnikkut aningaasalersorneqarnikkullu tunngatillugu takuneqarsinnaavoq.

Meeqqat pisinnaatitaaffiisa soqutigisaasalu siuarsaavigineqarnissaat siunertaralugu, aamma Naalagaaffiit Peqatigiit Meeqqat Pisinnaatitaaffii pillugit timitalersuiniarneq, Kalaallit Nunaata 1993-imi isumaqataaffigisaanik, 2011-imi aalajangiunneqarpoq Meeqqat Pisinnaatitaaffii pillugit oqaaseqartartumik toqqaasoqassasoq. Tamanna tunngavigalugu ukioq taanna MIO meeqqat pisinnaatitaaffiinik soqutigisaannillu siuarsaasussatut pilersinneqarpoq. Meeqqat Pisinnaatitaaffii pillugit Allaffeqarfik tassaavoq Meeqqat Oqaaseqartartuat, Meeqqat pillugit Siunnersuisoqatigiit allattoqarfillu. Pilersinneqarnerani naalakkersuinikkut pituttugaanngilaq, kisianni Naalakkersuisut tassaapput Oqaaseqartartussamik aamma Siunnersuisoqatigiinnik toqqaasartut. Siunnersuisoqatigiit Oqaaseqartartumut siunnersuisuupput, taassumalu allattoqarfimmi sulisussat atorfinitsittarpai. MIO-p suliniutigaa Meeqqat Pisinnaatitaaffii pillugit Isumaqatigiissutip timitalersornissaa, meeqqat inuunerannik pitsanngorsaatissatut. Meeqqat Oqaaseqartartuat pisortanut, suliffeqarfinnut, kattuffinnut inunnullu ataasiakkaanut ikiortaallunilu siunnersuisarpoq. Tamatuma saniatigut suliffeqarfik malinaasussaatitaavoq, ilisimalikkanik siammarteraluni, inuiaqatigiinni oqallinnernut sunniiniassalluni kiisalu meeqqat atugaasa pitsanngorsarnissaanut siunnersuuteqassalluni aamma Kalaallit Nunaat Naalagaaffiit Peqatigiit Isumaqatigiissutaat naapertorlugu ingerlatsinersoq nalunaarutigisassallugu. Oqaaseqartartoq nuna tamakkerlugu angalasarpoq meeqqat atugaat pillugit oqaloqatigisarlugit, tamatumalu kingorna pisortanut inuaiqatiginnullu nalunaaruteqartarluni. Ukiuni kingullerni Meeqqat Oqaaseqartartuat inuiaqatigiit oqallittarneranni erseqqissisimavoq, meeqqat atugaasa naalakkersuinikkut oqallinnermi initunerulersillugit.

Kalaallit Nunaata 2012-imi Naalagaaffiit Peqatigiit inuit innarluuteqartut pillugit isumaqatigissutaanut ilanngunnerata kinguneranik Inatsisartut 2017-imi inatsisiliornikkut aalajangerput Innarluutillit pillugit Oqaaseqartartussamik pilersitsissallutik. Tilioq ukioq taanna pilersinneqarpoq, Innarluutillit pillugit Nalunaarutip iliuuseqarnikkut innuttaasunullu qanittumik timitalersussallugu. Innarluutillit pillugit Oqaaseqartartoq Naalakkersuisunit toqqarneqartarpoq, suliassaralugulu inuit innarluutillit pisinnaatitaaffiisa soqutigisaasalu siuarsaavigineqarnissaat. Meeqqat Oqaaseqartartuanit aallaanerussutigaa Innarluutillit Oqaaseqartartuat siunnersuisoqatiginnik ilaqanngimmat, tassaallunili Oqaaseqartartoq allattoqarfillu. Innarluutillit pillugit Oqaaseqartartoq inunnut innarluutilinnut siunnersuisartuuvoq, aamma pisortanut suliffeqarfinnullu siunnersuisussaatitaavoq kiisalu ilisimasanik siammarterisussaalluni inuiaqatigiinnilu oqallinnerni innarluutillit atugaasa pitsannguutissaannik siunnersuuteqassalluni sunniiniassallunilu. Tilioq suliniuteqarpoq inatsisit iliuutsillu Naalagaaffiit Peqatigiit Innarluutillit pillugit Nalunaarutaat naapertorlugu pisarnissaannik. Tilioq 2017-imiit suliaqarnermigut erseqqissititsivoq Kalaallit Nunaanni innarluutilittut inuuniarneq qanoq ajornartiginersoq.

2020-mi oqaaseqartartoq suli ataaseq pilersinneqarpoq, Inatsisartummi Utoqqaat Oqaaseqartartussaannik pilersitsinissaq pillugu Inatsisiliorput. Oqaaseqartartut allat marluk assiginagit Innarluutillit Oqaaseqartartuat Naalagaaffiit Peqatigiit isumaqatigiissutaannik aallaaveqangilaq. Oqaaseqartartoq Naalakkersuisut utoqqarnut politikkeqarnerannik ersersitsisuusussaavoq. Oqaaseqartartunut allanut naleqqiullugu Utoqqaat Oqaaseqartartuat siunnersuisoqatigiinnik allattoqarfimmilluunniit ilaneqanngilaq, Isumaginninnermulli Aqutsisoqarfimmit allaffissornikkut sullinneqartussaalluni. Utoqqaat Oqaaseqartartuata suliassarai utoqqaat periarfissaasa soqutigisaasalu qulakkeerneqarnissaat siuarsaavigineqarnissaallu aamma utoqqaat inuiaqatigiinni atugarisaasa isiginiarneqarnerunissaat paasissutissiissutiginissaallu. Naak oqaaseqartartup MIO-mi Tilioq-milu oqaaseqartartut naligalugit inissisimanissaa siunertaagaluartoq, naammasseqquneqartunut naammattunik aningaasaliisoqanngilaq.

Paasissutissat allat

• Ilinniartitaaneq
• Peqqinneq isumassuinerlu
• Namminersornerullutik oqartussat (1979-2008)
• Piniarneq aamma nammineq pisanik pilersorneq
• Inuussutissarsiutit suliffeqarnerlu
• Attaveqaatit
• Peqqinneq – Peqqinneq oqimaaqatigiissitsinerlu
• Pilersaarutit
• Innuttaaqatigiit agguagaanerallu
• Naalakkersuisunut siulittaasut 1979-2022
• Nunavittap toqqavianut suliniut
• Kommunerujussuit tallimat
• Kalaallit Nunaanni inuiaqatigiinni qeqertatut pissusilinni ingerlatsineq
• Naalagaaffeqatigiinneq danskillu naalagaaffiat
• Nunaqarfiit

Kalaallit Nunaani inuuiaqatigiit inuussutissarsiutillu pillugu paasissutissat allat.