Piniartuunermi kulturi

Piniarneq aallaaniarnerlu nunatsinni inuunerissuunissamut atalluinnarput. Piniarneq tassaavoq neqissaqarniarneq, nerisassat, ileqqut, ammerineq kangerlummilu angalaarneq. Piniarneq assigiinngitsunik siunertaqartaraluartoq ilaqutariit, ikinngutigiit, uumasut pinngortitallu ataqatigiilluarnerannut takussutissaavoq. Pisat agguaqatigiinnerisigut arlallit pissarsiaqaatigisarpaat. Sumiiffinni ataasiakkaani neqissaqarniarneq nutaartugassanik pissarsiffiusarpoq igaffimmilu kateriffiusarluni.

Neqip saniatigut ammit saarngillu angerlarsimaffinni suliassaqartitsisarput, soorlu atisaliorneq qiperuinerlu eqqaaneqarsinnaasut. Piniarneq tassaavoq angalaarneq, pisorujoorneq aasinerlu, oqaluttuanik pissarsiffiujuaannartoq. Taamatuttaaq piniarneq kulturitoqqamut ilisimasanullu atavoq, kinguaariiaat attassimasaannik. Taamaammat piniarneq qanga kulturimut, kinaassutsimut ataqatigiinnermullu atalluinnarpoq.

Ullumi piniartutut inuussutissarsiorneq

Nunarput tamakkerlugu inuit sunngiffimminni piniariarlutillu aalisariartarput, taamaalillutillu qeritisivitik imaqartittuaannarniartarlutigit. Inuit 5000-it saniatigooralugu pinialuttartuupput. Inuit 2000-it piniartutut inuusut ulloq tamaat suliffigaat, isertitaannullu ikorfartuutaalluartoq. Pisat tuniniarneqartarput. Piniartutut inuuneq akisusinnaavoq, tassa umiatsiamut, orsussamut, aallaasinut, imassanut, qassutinut, aalisaatinut, naalikkanut atisanullu aningaasartuutissat ikinngimmata. Pisat tuniniarneranni akii annertugisassaanngillat, taamaammat aapparisap isertitai pinngitsoorneqarsinnaasanngillat. Taamaammat piniartut aamma aalisarneq takornarianillu sullissineq tapertarilluarsinnaasarpaat.

Naak piniartutut inuuneq nunatta aningaasaqarniarneranut annikitsuinnarmik sunniuteqaraluartoq Avanersuarmi Tunumilu, taavalu nunaqarfiit ilaanni, tapertarilluarneqarluni inuussutigineqarpoq. Piniartut atugaasa misissoqqissaarnerani takutinneqarpoq inuiaqatigiit aningaasaqarniarnerannut imminullu pilersorsinnaanermut neqissaqarniarnermullu isumalerujussuusoq.

Qanga piniartuunermi kulturi

Nunarput piniartuunermik kultureqarluni ineriartorsimavoq. Qangaaniilli inuit nunatsinnut nunassittartut tamaani piniarneq inuussutigisimavaat. Nunami immamilu uumasut miluumasut, aalisakkat timmissallu nerisassaqarniarnermut, atisassaqarniarnermut, kiassarnermut, qaammarissarnermut, angallannermut piniusiornermullu tunngaviliisuusimapput.

Ilaqutariinni najugaqarfinnilu inuuniarnermi piniarfiit pitsaasut najussallugit pisariaqarpoq. Taamaammat issittumi piniarnerup aaqqissuulluarnissaa eqqarsaatigisassaavoq, akisussaaffiit agguataarnissaannut piniakkat apeqqutaasarlutik. Piniarneq angutip suliassarigajuppaa, arnallu nerisassiorneq atisassiornerlu suliarinerusarlugit.

Pisat agguataartarneri malitassat aalajangersimasut malillugit pisarpoq. Piniartorsuakkormiut immikkut akisussaaffeqarlutik sinnitik pissakinnerusunut agguataartarpaat. Akisussaaffiit ilaqutariinnermilu aalajangersakkamik pissuserineqartartut malillugit tamanut neqissaqarniarneq inuulluarniassarlu qulakkeerneqartarpoq. Tamatuma saniatigut ileqqut kulturikkut kingornussat malillugit pissuserissaarnissaq eqqumaffigineqartarpoq, soorlu piniagassat tamanit ataqqineqartussaallutik, tassuunakkut piniagassaqarluarnissaq inuillu uumasullu pinngortitallu oqimaaqatigiissumik inissisimanerat qulakkeerneqaqqullugu.

Nunasiaataanerup nalaani kingornalu piniarneq

Piniartuunerup inissisimanera ukiorpassuit ingerlanerini allanngoriartortarsimavoq, tassaniillunittaaq 1600-kkunnit arfanniat nalaanni taavalu minnerunngitsumik nunasiaataanerup nalaani piniartuuneq. 1900-kkut tikillugit nunasiaateqartunit kalaallit piniartutut inuunissaat aalajangiusimaneqarsimavoq.

Nunasiaateqarneq amminik orsunillu nioqquteqarnikkut aningaasalersorneqarpoq. Piniagassat nioqqutaalerput, piniartutullu inuuneq nunasiaateqartunit kalaallit inuiattut inuussutissarsiutaattut naqissuserneqarluni. 1900-kkunni orsup nalinga apparmat aalisarnermut ikaarsaariartortoqalerpoq. Tamatuma kingorna nunasiaateqartut piniartuunermik inuussutissarsiorneq saniatigut periarfissatut attatiinnarpaat ulluinnarni neqissaqarniarneq pinerullugu.

Ataatsimut isigalugu ineriartortitsinermi aalisarneq nutarsaanertut isigineqarlerpoq piniarnerlu eriagisassatut isigineqarnerulerluni. Oqaluttuarisaanermi taamatut ineriartorneq piniartuunerup ineriartorneranut sunniuteqarpoq aamma ullumikkut politikkikkut ineriartornermut, tassami piniartuuneq kulturikkut eriagisassatut annermik inissinneqarami siunissamilu ineriartortitsinissamut sunniutaarukkiartorluni.

Taamaakkaluartoq piniartuuneq taamaallaat qangaanit kingornussatut isigineqalerani aalisarnermut illuatungiliuttutut inissisimanngilaq. Piniartuunerli ullumi inuunermut atalluinnarpoq ingerlaavartinneqarluni siunertaqarlunilu, kulturimut neqissaqartitsiniarnermullu taamaallaat attuumassuteqartinneqarani. Kalaallit inuunerannut atalluinnarpoq; kulturimut, inuussutissarsiornermut, ileqqutoqqanut, aningaasarsiornermut, inooriaatsimut, kinaassusermut, ataatsimooqatigiinnermut nammineersinnaanermullu atalluni. Taamatuttaaq piniarneq nunami immamilu uumasunut attuumassuteqarpoq; tigoriaannaanerannut, ukiup uteqattaartutut ingerlaartuarneranut silallu pissusaanik ilisimaarinninnermut attuumassuteqarpoq. Tamakku pinngortitamik paasinninnermit piniarnermillu ilikkaassimasat aallaavigalugit pilersimavoq. Aalajangersimasuinnarmik pissuseqarluni piniartuuneq ingerlanneqanngilaq, kisiannili assigiinngisitaartumik sumiiffinnilu allanngorarsinnaasumik piniartutut inuuneq ingerlanneqarpoq.

Piniarneq piniartuunerlu Namminersornerusuni Piniarnermut, Aalisarnermut Nunaateqarnermullu Pisortaqarfimmit isumagineqarpoq. Pisortaqarfiup inatsisit naapertorlugit pisuussutit uumassusillit aqunneqarnerat isumagisaraa, tamannalu Pinngortitaleriffiup ilisimatuussutsikkut paasisat malillugit siunnersuereerneragut, taavalu inuussutissarsiornermi attuumassuteqartut tusarniareernerini pisarluni. Taamattaaq piniartut ilisimasaat pingaartinneqartarpoq, naak tamanna tamatigut angujuminaattaraluartoq, tassa piniartut biologillu paasisaat ilaatigut imminnut aporaattuusinnaasarmata.

Nunami timaani piniarneq

Nunap qaani tuttut, teriannissat, ukallit umimmaallu nersutaapput pingaarnertut piniarneqartartut. Timmissat, soorlu aqissit aamma appaliarsuit, nunami piniarneqartartut ilagaat. Appat, taateraat mitillu imaani piniarneqartarput. Nunap qaani uumasut miluumasut imaani miluumasunut sanilliullugu ukiut ingerlanerini amerlassusaat nikerartorujussuusinnaapput, annermik tuttut amerlassusaat nikerarluni. Silaannaap allanngornerata kinguneranit Tunumi tuttuerussimavoq.

Tuttunniartarneq umimmanniartarnerlu

Nunami piniagassani tuttu immikkut inissisimavoq. Kitaani aasaanerani piniariartarneq qasuersaarnertut, ilaquttat ilagalugit sukisaarsaarnermut taavalu ileqqutoqqanut attuumassuteqarpoq. Kitaani Kangerlussuup eqqaani Angujaartorfiup Nunaa qangaanit ilaqutariikkaat kinguaariiaarpassuit aavariarfigisarsimavaat, toqqiviit suli kingornussatut atorneqartarlutik. Ullutsinni augustip aallaqqaataanit tuttut ammaanneqartarput, ilaqutariikkaallu suli ulloq taanna nallinngikkaa aavariarfissaminiilereersarput. Aasiviit kuuit eqqaanniikkajuttarput, tamaani aamma eqalunniarneq ingerlanneqartarmat. Aasivinni ammassisoqartarpoq saarullinnillu aalisartoqarluni. Aasakkut piniarneq amerlasuunut pingaaruteqartutut isigineqarpoq, ukiumut pissamaatinik piliffiusarmat aammattaarlu pinngortitami katerisimaarneq nukissanik aallerfiusarluni.

Naak nunatsinni uumasut nujuartatut taaneqartaraluartut tuttut umimmaallu oqaluttuassartaminni inunnit akuleruffigineqarlutik nuunneqartarsimapput. 1950-ikkunni Norgemit Kujataanut Nuullu Kangerluani nunaateqarfimmut tuttut nujuitsut nuunneqarput, taavalu 1960-ikkunni umimmaat 27-it Tunumit Angujaartorfiup Nunaanut nuunneqarlutik.

Umimmaat amerliartupallangaarmata kingusinnerusukkut Kitaani sumiiffinnut allanut ilaat nussorneqarput. Umimmaat takkunneratigut piniariartarneq allannguuteqarpoq. Ukiukkut Kangerlussuarmut umimmanniartoqartalerpoq, inuussutissarsiutillu nutaat pilerlutik: umimmaat qiviui sinerissami nunanilu allani pilerigineqarnerat annertusiartorpoq. Taamatuttaaq Kangerlussuup eqqaani allanilumi umimmanniartitsisarneq aallartinneqarpoq. Umimmaat nunanit allaneersunit misigisassarsiortunit pilerigineqartarput. Umimmanniartitsisarneq nalinginnaasumik piniarnermit allaanerulaarpoq, kisiannili piniarluni inuussutissarsiornermut tapertaalerpoq aningaasatigut isaatitsivinngorluni, taamaaliornikkullu nersutit amerlassusaat aamma naleqqussarneqarsinnaalerluni.

Imaani piniarneq

Nunatsinni miluumasut arlaqarput, soorlu arferit puisillu assigiinngitsut, taavalu nanoq. Imaani miluumasut inuussutissarsiutigissallugit patajaannersaammata kalaallillu inooriaasiannut isumalerujussuullutik mianerilluarnissaat pingaaruteqarluinnartuuvoq. Tamanna ilaatigut Sassuma Arnaa pillugu oqaluttuatoqqap ersersippaa, taassuma piniagassat noqilersinnaammagit peqqussutit puigorneqalerpata inuullu uumasunut pinngortitamullu ataqqinninnera innarlerneqalissappat. Piniagassat aatsaat iperaqqittarpai saammartinneqarluni nutsani ilaajarneqareerpata. Sassuma Arnaa ataqqineqarsimavoq imaani uumasunik nakkutiginnittuummat.

Ullumikkut imaani piniarneq Pinngortitaleriffiup siunnersuisarneratigut Namminersornerusunit aqunneqarpoq. Imaani miluumasut nunani allani aamma ingerlaartuummata siunnersuisarneq nunani allani kattuffiit suleqatigiiffiillu suleqatigalugit pisarpoq, tassani eqqaaneqarsinnaallutik IWC (International Whaling Commission) aamma NAMMCO (North Atlantic Marine Mammal Commission). Pingaartumik aarrit, nannut, qilalukkallu biologinit, pisortanit avatangiisillu pillugit suliniaqatigiiffinnit eqqumaffigineqarput. 1900-kkut qiteqqunnerannit imaani miluumasut ilaasa piniarneqarnerat malittarisassiuunneqartarpoq piniagassat amerlassusilernerisigut. Taamatut aaqqissuussineq piniartut ukiup ingerlanerani piniarnissamut naleqqussarfigisalerpaat.

Puisinniarneq

Puisinniarneq oqaluttuarisaanerup ingerlanerani aamma nunasiaateqarnerup siornatigut immikkut pingaaruteqarsimavoq. Puisi issittumi piniagassatut pingaarnersaasimavoq neqaa, orsua, amia saarngilu ulluinnarni pisariaqartitanut tamakkiisumik matussutissiisimalluni. Taamaammat inuit piorsarsimassusaanni kulturikkut, kinaassutsikkut avatangiisinullu paasinnittaatsimut qitiulluinnartutut inissisimavoq.

Danmarkip nunarput nunasiaatigilermaguli puisinniarneq niuerutitut qitiutilluinnarlugu inissinneqarpoq amia orsualu europamiunit piumaneqarluartuummat. Orsoq qullernut ikummatissatut Europamilu qaqorsaasiassatut tunineqartarpoq orsup 1800-kkut naajartulernerani uuliamik taarserneqaleriartornera tikillugu. Nunanut allanut amernik tunisaqarneq nunasiaateqarnerup nalaa tamaat ingerlanneqarpoq ullumilu piniartut ilaannut suli aningaasarsiorfiulluni.

Siornatigut KGH-p amernik nioqquteqarneq ingerlakkaa ullumi Namminersorlutik Oqartussat suliffeqarfiutaata Great Greenland A/S-ip ingerlappaa, tassanilu amernik pisiortorneq ammerinerlu suliarineqartarput. Kisianni amernik nioqqutissiorneq 1960-ikkut 1970-ikkullu ingerlanerani Nunani Killerni suliniaqatigiiffiit ilaannit akerliullutik amernik pisiortoqqusinatik iliuuseqartalernerisa kingunerisaanik nioqquteqarneq isasoorpoq. Taamanernit nioqqutissiornerup isasoornera suli qaangivinneqanngilaq, ullumikkullu Namminersorlutik Oqartussat tapiissuteqartarneratigut napalluni. Piseqqusinatik puisip amiinik tunisassiornermut akerliusut suli takkutillattaasarput, 2000-ikkullu ingerlanerani puisip amiinik nioqqutissiat EU-mut eqqunneqarsinnaanerat inerteqqutinngortinneqarluni.

Puisinniarnerup oqaluttuassartaata takutippaa piniarneq aallartittartoq piniariaatsillu allanngoralersarlutik piffissami qangatut piniartuunermi, nunasiaateqarnermi, nunagisami nunanilu allani piviusut naapikkaangata, imminnullu aporaatilerlutik.

Piniartuunerup siunissaanut periarfissat

Piniartuunermik inuussuteqarsinnaanerup ajornakusuuleriartornera ilutigalugu saniatigooralugu pinialuttarneq piniartutullu inuuneq takussaaleraluttuinnarpoq. Tamatuma piniarsinnaanerup pingaartinneqarluarnera ersersippaa. Silaannaap allanngoriartornerani piniagassaqarneq eqqorneqarpoq. Piniartut ilaasa oqaatigisarpaat atugassarititat allanngorartuarsimasut naleqqussarfigineqartuarsimallutillu, kisiannili killilersuineq politikkikkullu akuliuttuarneq siunissamik nalornilersitsisartut. Piniartut allat oqarput inuuneqartillugu piniagassaqartillugulu piniartoqartuaannassasoq.

Paasissutissat allat

• Kalaallit Nunaani timmissat assigiinngitsut
• Oqaluttuat sisamat Aalup Kangermiup Assitalersugai
• Piniarneq aamma nammineq pisanik pilersorneq
• Inuussutissarsiutit suliffeqarnerlu
• Inuit Silarsuaat
• Kalaallit nunaata imartaani puisit
• Silap pissusaa
• Nunami pinngortitaq sermeqanngitsoq
• Sermersuaq
• Nanoq
• Imaq kangerluillu
• Nunaqarfiit
• Ileqqut oqaluttuallu
• Arferit suussusai aammalu arfanniarneq

Kalaallit Nunaanni kulturi pillugu paasissutissat allat.