Sorsunnerup nalaani ukiut kingornalu nunasiaataajunnaarneq

Sorsunnersuit Aappaat aallartimmat Kalaallit Nunaat USA-p soqutigisaanut ilannguppoq nunamilu sakkutooqarfinnik arlalinnik pilersitsisoqarluni. Danmark 1945-mi aniguisitaammat attaveqaleqqippoq 1948-milu Kalaallit Nunaat pillugu Ataatsimiititaliarsuaq pilersinneqarluni. Qallunaat kalaallillu suleqatigiit Kalaallit Nunaata ineriartorneranut iluaqutaasussanik aaqqissuusseqqinnissanik siunnersuusiornissaat siunertaavoq.

Kalaallit Nunaat 1953-imi Danmarkip naalagaaffiata sinneranut naligiissinneqarpoq ukiunilu tulliuttuni ineriartorneq Københavnimi Ministeriet for Grønlandimit aqunneqarluni. Qallunaat isiginnittaasiat tunngavigalugu ineriartorneq ingerlanneqarpoq kingornalu »qallunaanngorsaanertut« nassuiarneqartarluni. Inuussutissarsiutit inerisarneqarnissaat, illoqarfiit ineriartortinnissaat kiisalu ilinniartitaanermut politikki pingaarnertut ukkatarineqarput.

Kalaallit Nunaat Sorsunnersuup Aappaata nalaani

Danmark Tysklandimit 9. apriili 1940 tiguarneqarpoq Kalaallillu Nunaat tassanngaannartumik namminiilerluni. Danmarkimi naalakkersuisut ulloq 9. apriilip kingorna ingerlaannaraluartut Kalaallit Nunaat Danmarkimit peqqussutinik, nioqqutissanik sulisussanillu tigusaqarsinnaanngilaq.

USA-p præsidentiata Franklin D. Rooseveltip nalunaarutigaa Kalaallit Nunaat USA-p soqutigisaata iluaniittoq taamaammallu Danmark tekniskimik isigalugu akeraasoq. Kalaallit Nunaanni landsfogedit marluk, Kujataaniittoq Aksel Svane Avannaaniittorlu Eske Brun, naalagaaffiup Kalaallit Nunaanni aallartitaasa qullersaraat Kalaallit Nunaannillu aqutsinermut inatsit atuuttoq 1925-meersoq aqqutigalugu immikkut ittumik pisoqartillugu »innuttaasut pisariaqartitaat iliuuseqarfiginiarlugit taamannak iliuuseqartoqartariaqartoq«.

Sorsunnerup nalaani landsfogedit pingaarnertut siunertaraa Kalaallit Nunaata Danmarkimut ilaanerata attannissaa kiisalu politikikkut sammivissatut aalajangerneqarsimasup ingerlatiinnarnissaa. Landsfogedit ilutigitillugu kalaallit landsrådiinit tapersersorneqarnitik attattussaavaat Kalaallit Nunaannik aqutsineq ingerlatiinnarniarlugu. Kalaallit Nunaanni politikimut tunngatillugu landsrådit taakku marluk siunnersuisutut inissisimapput, kisianni Danmarkip Kalaallit Nunaannik pisinnaatitaanera Danmarkimi nunasiaateqarnermik aqutsisut Kalaallit Nunaannilu innuttaasut akornanni suleqatiginnikkusussuseq tatiginninnerlu tunngaviulluinnarput.

USA-p sakkutooqarnikkut suliai

Kalaallit Nunaat pillugu politikerineqqartup nunap ammariartornissaanut inuiaqatigiit ineriartortinneqarnissaanik siunertaqarpoq. Tassunga ilaavoq kalaallit piffissap ingerlanerani namminerminnut tunngatillugu annertusiartortumik sunniuteqalernissaat inuiaqatigiit siunissami nammineerluni napatissinnaaniassammat. Tamanna tunngavigalugu landsrådit ataatsimoortillugit 1940-mi maajip aallartinnerani ataatsimiitinneqarput kalaallit isumaat saqqummiunneqarlutik. Ataatsimiinneq oqariartuutinik marlunnik inerneqarpoq, ataaseq kunngi Christian qulingannut ataaserlu præsident Rooseveltimut.

Kunngimut oqariartuummi pissutsit ajuusaarutigineqarput Rooseveltimulli oqariartuummi USA-mut assaat isaanneqarlutik. Tamatuma kingorna Danmarkimut attaveqarnerup annaaneqarneranut taarsiutitut USA-mi Canadamilu diplomatimik niuernikkullu attaveqaatit pilersinneqarput. Siullermik nunat taakku marluk konsulinik Kalaallit Nunaaliartitsipput Amerikamiullu sineriammik nakkutilliisuat umiarsuaq, US Coast Guard, imartanik nakkutilliisutut ikkunneqarluni.

Kalaallit Nunaata pilersaarusiornermut tunngatillugu pingaarutaa sorsunnerup ingerlanerani erseqqissarneqarpoq. USA-mi naalakkersuisut Danmarkillu USA-mi aallartitaata Henrik Kauffmannillu akornanni illersornissamut isumaqatigiissut 1941-meersoq USA-mi sakkutuut Kalaallit Nunaanniilernissaannut ilimasaarivoq, ulloq mannalu suli atuulluni. Danmarkimi naalakkersuisut avaqqullugit isumaqatigiissut isumaqatigiissutigineqarpoq, Danmarkilli aniguinerani naalakkersuisunit akuersissutigineqarluni maajimi 1945-mi aniguinerup kinguninngua aalajangiussanut siullernut ilaalluni.

Kulturit naapinnerat ikinngutigiinnissamillu inerteqquteqarneq

USA sorsunnerup ingerlanerani Kalaallit Nunaanni sakkutooqarfinnik arlalinnik pilersitsivoq, Kujataani Narsarsuaq anginerpaajulluni Amerikamiut sakkutuui 6.000-it tungaannut amerlassuseqarlutik. Kalaallit Nunaanni innuttaasut taamaalinerani 20.000-it missaanniipput, taamaammallu Amerikamiut innuttaasut amerlassusaat eqqarsaatigalugit annertuumik najuunnera inuiaqatigiit ineriartornerannut sunniuteqanngitsoornani. Nunasiaammik aqutsisunit Kalaallit Nunaanni inuiaqatigiit illersorneqarnerisa attannissaa ukkatarineqartuarpoq.

Piffissap ingerlanerani ilagiinnissamut inerteqquteqalerpoq sakkutooqarfiullu eqqaanni nakkutilliisoqalerluni. Kalaallit sakkutuullu Amerikamiut akornanni attaveqatigiittoqannginnissaa taakkunannga qulakkeerneqartussaavoq. Kalaallilli sakkutuunik Amerikamiunik attaveqarusuttorujussuupput. Amerikamiut nunamiinnerat amerlasuutigut isinik ammaaneruvoq, pissutsit allatut isumagineqarsinnaanerannik kalaallit paasisaqarput, kiisalu USA-p iliuuseqarsinnaassusaa, soorlu sakkutooqarfinnik pilersitsiortornerit takuneqarput, tamannalu Kalaallit Nunaanni aalisarnermi suliffissualersuisoqarsinnaaneranik arlalinnut eqqarsalersitsilluni.

Orsugiammik avammut tunisineq ilaasunillu angallassinerulerneq

Kalaallit Danmarkimik tatiginninnerat sorsunnerup nalaani attanneqarpoq naak attaveqarneq kipineqarsimagaluarluni Amerikamiullu nunamiikkaluartut. Iligiit illuatungerisanut sorsunnerannut Kalaallit Nunaata inissisimanera arlalitsigut pingaaruteqarpoq: Kalaallit Nunaanni Amerikamiut sakkutooqarfii inissinneqarput, taakkununnga ilanngullugit mittarfiit USA-p timmisartunik qaartartunik nakkartitsisartunik Europaliartitsinissaannut pingaaruteqartut, Kalaallit Nunaatalu avannaata kangiani qimusserlutik nakkutilliisut, kingorna Sirius, atorlugit Tysklandimiut Kalaallit Nunaata avannaata kangiani pilersitseriartarnerat akornusersorneqarlutik. Kalaallit Nunaata avannaata kangiata imartaani silasiornerit aamma pingaaruteqarput Europami sila tamaani silap ataqatigiinneranit sunnerneqartarmat.

Kujataani Ivittuumi orsugissamik piiaaneq immikkuullarissumik pingaaruteqarpoq; nunarsuarmi kisiartaavoq orsugiallu aluminiumimik tunisassiornermi atorneqartarluni taamalu sorsunnermut suliffissuarnut aalajangiisuullutik. Piiaaffimmit orsugiak USA-mut Canadamullu tunineqartarpoq, taamaalillunilu Kalaallit Nunaannut nioqqutissanik pilersuineq aningaasalersorneqarluni.

Nioqqutissanik pilersuineq Københavnimit illoqarfinnut nunasiaataasunut toqqaannartumik umiarsuarmik pisarsimavoq, taakkunanngaanniillu nioqqutissat nunap immikkoortuini inoqarfinnut mikinerusunut assartorneqartarlutik. Tamanna pissutigalugu nunap immikkoortuini nunasiaatit akornanni taasarialimmik attaveqartoqarsimanngilaq ilaasunik aaqqissuussamik assartuisoqartanngimmat. Nassiussuinissamut inissat sorsunnerup nalaani annikinnerulersimanerat pissutigalugu usilersorfinnik umiarsualivinnik pilersitsisoqarpoq taakkunanngaanniillu umiarsuit mikinerusut nioqqutissanik agguaasarlutik. Nunap immikkoortuini assigiinngitsut akornanni attaveqatigiinnerusoqalerpoq, aamma ilaasunik angallassinikkut.

sunik angallassinikkut. Sulisut taarserneqarsinnaanerat annikippoq, pissutsillu eqqarsaatigalugit aqutsineq eqiterneqarpoq, Nuuk taamaalilluni illoqarfiit pingaarnersaatut taaneqarsinnaasumik inissilluni. Landsrådit marluk ataatsimoorlutik ataatsimiittarput aalajangiinerillu siornatigornit sukkanerujussuanngorlutik.

Sorsunnersuup Aappaata nalaani tusagassiorfiit

Sorsunnerup ingerlanerani tusagassiorfiit arlallit pilersinneqarput innuttaasut nunarsuarmi ineriartornermik malinnaatinneqarnissaat siunertaralugu: Aviisi qallunaatooq Grønlandsposten, kingorna aviisimut kalaallisoortumut Atuagagdliutit-nut kattunneqartoq, ullumilu ateqartoq A/G, Kalaallit Nunaanni qallunaat kalaallillu qallunaatut oqalussinnaasut akornanni oqaloqatigiinnermik pilersitsipput.

Radiokkut kiffartuussineq ilaneqarpoq, radiokkullu naalaarutinik tunisineq qaffangaatsiarluni. Nunarsuup qanillineratut Kalaallit Nunaatalu nunarsuup ilagileraa Kalaallit Nunaanni amerlasuunit misigineqarpoq. Sorsunnerup nalaani ineriartorneq Kalaallit Nunaanni inuiaqatigiinni nutaamik sammiviliivoq qanorlu ineriartortoqarnissaa pillugu innuttaasut paasisimasaqarnerulerlutik. Danmarkip maajimi 1945-mi aniguisitaanerani taamaammat Danmarkimut apriilimi 1940-mi attaveqarnerup kipinerani miloriussaaneranit Kalaallit Nunaanni inuiaqatigiit allarluinnarmiipput.

Sorsunnerup kingorna aallaqqaataani piffissaq

Danmarkip maajimi 1945-mi aniguisitaaneranik nalunaarut Kalaallit Nunaanni nuannaarutigineqaqaaq. Danmarkimut attaveqarneq aallarteqqissinnaanngorpoq Kalaallit Nunaanni sorsunnerup nalaani ineriartorsimaneq Grønlands Styrelsimi takuneqarsinnaalerluni. Siullermik taamaammat eqqarsaataasimagaluarpoq aaqqissuusseqqinnerit aallartinnginneranni pissutsit sorsunnerup siornatut ittut utersaarfigineqassasut.

Grønlands Styrelsi Kalaallit Nunaannilu landsrådini ilaasortat ukiut 1945/46-t nikinneranni Kalaallit Nunaata siunissaa pillugu isumaqatiginninniarnerat siulliit aallartipput, taakkuli allannguuteqarfiungaanngillat. Kalaallit aallartitaat sorsunnerup nalaani ineriartorneq tunngavigalugu arlalinnik kissaateqarput, siullermilli naammagittaqqaartariaqarsimallutik.

Kalaallit Nunaat pillugu Ataatsimiititaliarsuaq pilersinneqarpoq

1946-mi aasakkut qallunaat tusagassiortut Kalaallit Nunaannukarput nunamilu nallinnarluinnartumik atugaqartoqarnera, peqqinnermi atukkat ajorluinnartut ilanngullugit, nalunaarutigalugit. Danmark Kalaallit Nunaanni pisussaaffimminik sumiginnaasimanerarlugu isornartorsiorneqarpoq Kalaallit Nunaallu pillugu politikimut tunngatillugu Grønlands Styrelsi Danmarkimilu naalakkersuisut tatisimaneqalerlutik. Naalagaaffiit Peqatigiit 1945-mi pilersinneqarput suliniaqatigiiffiullu siunertaasa ilagaat nunat namminersortuunngitsut nunasiaatitut inissisimanerat namminersulivinnermut imaluunniit namminersornermut allanngortinneqassasut.

Kalaallit Nunaata nunasiaataaneranik allannguinissamik kalaallit politikerit aamma tatisilerput. Nunap Danmarkip naalagaaffianiiginnarnissaata attannissaa taamaalilluni arlalinnit unammillerneqarpoq. Danmarkimi nutaamik 1947-p naanerani naalakkersuisunngortitsisoqarpoq statsminister Hans Hedtoftimit siulersorneqartumik. Eske Brun sorsunnerup nalaani Kalaallit Nunaanni landsfogeditut atuussimasoq Grønlands Styrelsimi atorfimmi nutaami atorfinippoq.

Hedtoft Brunilu ataatsimoorlutik Kalaallit Nunaata siunissaa pillugu pilersaarusiorput, taannalu landsrådit ataatsimut aasakkut 1948-mi ataatsimiinneranni saqqummiunneqarluni. Pilersaarutip siunertaraa Kalaallit Nunaata Danmarkillu akornanni ataneq suleqatigiinnerlu nukittorsarneqassasoq inuiaqatigiinnilu nutaanngorsaanermut iluaqutaalluni. Landsrådit pilersaarut tapersersorpaat 1948-milu ukiakkut Kalaallit Nunaat pillugu Ataatsimiititaliarsuaq pilersinneqarluni, kalaallinik qallunaanillu siammasissumik ilaasortaqartumik.

Kalaallit Nunaata ineriartorneranut aaqqissuusseqqinnissanik siunnersuusiornissaq ataatsimiititaliap suliassaraa. Ataatsimiititaliap isumaliutissiissutini 1950-ip aallartilaaginnartoq tunniuppaa, G-50-imik ilisimaneqartoq.

Kalaallit Nunaat Danmarkip naalagaaffianut naligiissinneqarpoq

Ataatsimiititaliap isumaliutissiissutaa, tamatumani landsrådit aqutsinerullu eqiternissaat ilanngullugit, tunngavigalugit Folketingimi inatsisit arlallit atulersinneqarput. Naalagaaffimmi inatsiseqarnermut tunngatillugu Tunngaviusumik Inatsisip nutarterneqarnerani Kalaallit Nunaata ilanngunneqarnissaa eqqarsaatigineqarpoq, inatsillu ulloq 5. juuni 1953 atortuulersinneqarmat Kalaallit Nunaat pisortatigoortumik Danmarkip naalagaaffianut naligiissinneqarluni.

Kalaallit Nunaata Danmarkimut ilanngunneqarneranut atatillugu ingerlatsineq nunat akornanni attaveqarnerup attanneqarnissaata illugiinnit kissaatigineqartoq erseqqilluinnarpoq. Danmarkip soqutigisai piffissap taamaalinerani isumannaallisaanikkut politikimi isummanut sorlaqarpoq, tamatumani USA-mut attaveqarneq ilanngullugu, Kalaallit Nunaannilu sivisuumik pingaartillugu suleqatigisimasap attatiinnarnissaa iluaqutaalluartutut isigineqarluni.

Kalaallit Nunaat pillugu Danmarkip USA-llu akornanni illersornissamik nutaamik 1951-imi isumaqatigiissuteqartoqarpoq. Tamanna tunngavigalugu USA-p Kalaallit Nunaanniinnini attappaa tamatumuunakkullu Pituffimmi sakkutooqarfik 1951-imi pilersinneqartoq pingaarnerpaatillugu. Uummannami inughuit sakkutooqarfiup allineqarnissaanik pilersaarutit pissutigalugit. Tunngaviusumik Inatsisip Atortuulersinneqanngitsiarnerani pinngitsaalisaallutik nuutsinneqarput.

Isumannaallisaanermi nunanullu allanut politiki 1950-ip aallartinnerani aalajangiisoqassatillugu politikerit kalaallit peqataatinneqarneq ajorput. Ineriartorneq ilutigitillugu sukkatsinneqarpoq iliuuserineqartullu taakku malitsigisaannik paasinarsipallappoq innuttaasut allanngorujussuarnernut malinnaaniarnerat ajornakusoortoq.

Inuiaqatigiinnik nutaanngorsaaneq

Kalaallit Nunaat pillugu Ataatsimiititaliarsuup februaarimi 1950-imi isumaliutissiissutaa Kalaallit Nunaanni inuiaqatigiit nutaanngorsarnissaannut sinaakkusiivoq. Ukiuni tulliuttuni ineriartornermi Danmarkimi pissutsit toqqaannartumik malinneqarput, politikilu ingerlanneqartoq »qallunaanngorsaanertut« kingorna nassuiarneqakkajuttarpoq. Aqutsineq 1955-imit Ministeriet for Grønlandimit Københavnimiittumit ingerlanneqarpoq.

Suliassat annerit ilagaat attaveqaqatigiinnerup annertusarnissaa, inuussutissarsiornermik ingerlalluartumik pilersitsinissamut pisariaqartinneqartoq. Kalaallit Nunaannik aqutsinerup aningaasaqarnikkut oqimaaqatigiinnissaanik siusinnerusukkut piumasaqaataasoq saneqqunneqarpoq ukiunilu tulliuttuni Danmarkimi naalagaaffik umiarsualivinnik, innaallagissiorfinnik, napparsimmavinnik, atuarfinnik, aqqusinernik, imeqarfinnik il.il. sanaartorpoq. Aallaqqaataaniilli inissiat pitsanngorsarlugillu nutarsarneqarput. Ujaqqanit issunillu illut inissianik anginernik eqqiluinnerusunillu taarserneqarput nammineq sanaartorneqakkajuttunik imaluunniit sanaartornermut taarsigassarsiat iluanaarutaasut atorlugit.

Namminersortut suliniutaat inuussutissarsiornermilu tapiissutit siumukartitsisut

Nutaamik aaqqissuussinermi kisermaassineq tammarpoq taamaalillunilu namminersortut iliuuseqarsinnaanerat aqqutissiorneqarluni. Ukiuni siullerni pisiniarfeerarpassuit takussaalerput, kingornali aamma pisiniarfiit peqqumaasivillit Den Kongelige Grønlandske Handel-imut unammillersinnaasut. Niuertarfik peqatigiit pigisaat iluanaarutaalu agguartarlugit siulleq 1963-imi pilersinneqarpoq ullumikkullu Kalaallit Nunaanni Brugseni illoqarfinni arlalinni pisiniarfeqarluni. Sanasut, Danmarkimit amerlanertigut tikisitat, namminersortunik suliffeqarfiliorput inissianillu illunillu allanik sanaartornernut peqataanerat annertusiartorluni.

Inuiaqatigiinni aningaasaqarneq nunap pisuussutaanik atorluaanermik tunngaveqassaaq, pingaarnertut aalisarnermik. Inuussutissarsiutinut tapersiisarnerup aalisariutinut anginernut aningaasaliinissaq ajornarunnaarsippaa aalisartullu amerlillutik, isorliunerusullu eqqaassanngikkaanni piniarnermik inuussutissarsiuteqarnerup pingaaruteqarnera annikinnerulerluni. Ukiuni siullerni saarullinniarnermik aallussisoqarpoq, saarulliilli ikilimmata raajarniarneq suli annertunerulerpoq avammullu tunisinermi raajat Kalaallit Nunaanni taamanili pingaarnerpaalerlutik.

Aalisartut namminersortut aalisariutaatiminnik annertusaasut aalisakkerivinnut pisanilluunniit tunisassiorfinnut namminersortunit aningaasaliisoqanngingajappoq. Suliassaq tamanna naalagaaffimmit tiguneqartariaqarpoq KGH-llu ataani saarullinnik raajanillu isumaginnittussanik fabrikkiliortitertoqarluni.

Illoqarfinni sikuneq ajortuni aningaasaliinerup annertusinera

Naalagaaffiup 1960-imi Kalaallit Nunaat pillugu ataatsimiititaliaq pilersippaa, G-60-imik taaneqartoq, isumaliutissiissummilu 1964-imi saqqummertumi ilaatigut siunnersuutigineqarpoq attaveqaqatigiinnermut tunisassiorfinnullu annertunerusumik aningaasaliisoqassasoq. Aningaasaliinerit illoqarfinni sikuneq ajortuni Paamiuni, Nuummi, Maniitsumi Sisimiunilu pinerussapput, tamaani ukioq naallugu aalisartoqarsinnaammat taamaammallu tunisassiorneq annertunerulerluni.

Sorsunnersuup Aappaa sioqqulluguli innuttaasut ilai asimioqarfinniit nunaqarfinniillu mikinerusunit pingaarnertut illoqarfinnut noorarsimapput. Nutaanngorsaanerup ilaattut inoqarfinniit mikinerusunit nussornerup annertusinissaa politikerineqqarpoq. Landsrådip politiki tamanna tapersersorpaa kommunalbestyrelsillu ukiumut naliliisartussaasimapput inoqarfiit sorliit inerisarneqassanersut. Naliliinerit taakkua sumiiffinni attaveqaqatigiinnikkut aningaasaliisoqassaneranut innuttaasullu nutaamik illuliornissamut tapersiissuteqarfigineqassanerannut aalajangiisuupput. Taamaaliorluni innuttaasut ilai sumiiffinnut oqartussaasunit inerisarusunneqartunut nussornissaannik tatineqarput.

Eqiterussinermik politiki 1960-ip kingorna sakkortusineqarpoq illoqarfiit sikuneq ajortut annertusarneqarnissaannik pilersaarutinut ilassutitut. Nussortut inissaqartinniarlugit betonimik inissiarsuarnik sanaartortoqalerpoq, taamaakkaluartorli illoqarfinni inissat taamaalinerani amigaataajuaannarput.

Ilinniartitaaneq pillugu 1950 kingorna politikki

Ilinniartitaanermut politiki aamma ukkatarineqarpoq. Sivisuumik isiginnittaaserineqarsimavoq qallunaatut oqallorikkaanni qallunaallu kulturiannik ilisimasaqarluaraanni pitsaanerusumik ilinniagaqartoqartartoq taamalu qallunaanik inuttaqartunik atorfininnissamut piumasaqaataasut.

Atuarfeqarneq pillugu inatsit nutaaq 1950-imeersoq – siullermik illoqarfinni anginerni – atuartut 2. klassemit qallunaatut atuartitsinermut ingerlasinnaanerannik periarfissiivoq, kalaallisut upperisarsiornermilu kisiisapinnagit. Tamanna ilaatigut realskolemut, Danmarkimi realeksamenip naleqataanut, tiguneqarnissamut piginnaatitsisussaasimavoq.

1961-imiit 1976-imut atuartut 1.500-nit amerlanerusut 6. klassep kingorna Danmarkiliartinneqartarput qallunaani ilaqutarsiani najugaqartinneqartarlutik Danmarkimilu atuarfimmi atuartinneqartarlutik. Piffissami tassani Danmarkimi kostskolit sisamat pilersinneqarput kalaallinik atuartunik 7. klassep kingorna atuarnerminnik ingerlatsisussanut taamaallaat naatsorsuussanik.

Nuummi Ilinniarfissuaq eqqaassanngikkaanni ilinniarfinnik allanik pilersitsisoqanngilaq 1977-imi saviminilerinermik Ilinniarfiup Nuummi Sanaartornermullu Ilinniarfiup Sisimiuni pilersinneqarnissaasa tungaannut. Ingerlaqqittumik ilinniarnerit Danmarkimi ingerlanneqartarput sumiiffiillu ilaanni klasset kalaaliinnarnik atuartoqartut pilersinneqarput, assersuutigalugu Ikastimi niuernermik ilinniarfimmi Aarhusimilu meeqqerivinnut seminariami.

Danmarkimi kalaallit Danmarkimiittut peqatigiiffii arlaqartut pilersinneqarput, illoqarfinnilu arlalinni suliffeqarfiit pilersinneqarput ilaatigut ilinniagaqartut soqutigisaannik isumaginnittussat. Taakku Københavnimi, Aarhusimi, Odensemi Aalborgimi suli atuupput Kalaallit Illuisut.

Innuttaasut 1950-imit 1975 tikillugu ineriartornerat

Aaqqissuusseqqinnerpassuit pissutigalugit inuiaqatigiit agguataarnerannik allanngorujussuartoqarpoq. Ineqarnikkut atugassarititaasut pitsaanerulernerisa saniatigut peqqinneq pillugu anguniagalimmik iliuuseqarneq pissutigalugu tuberkulose piffissap ingerlanerani tammarpoq. Toqusut amerlassusaasa ikilerujussuarnerannik tamanna nassataqarpoq taamaalillutillu innuttaasut amerleriarujussuarlutik 1950-imiit 1970-imut innuttaasut 23.000-it missaanniit 44.000-ingajannut marloriaatingajanngorlutik.

Meeqqat toqusut ikileriarujussuarput taamaalillutillu meeqqat inuusuttullu innuttaasut agguataarneranni amerlanerulerlutik. Agguaqatigiissillugu ukiut inuuffiit 1950-imi 40-t missaanniit 1975-imi 60-it sinnerlugit ukioqartalerput. Qallunaat tikisitat siornatigut hunnorujut arlaqalaaginnarsimapput, suliassalli nutaat ilutigalugit qallunaat tuusintillit tikerarput. Aasaanerani sulisut sanaartornermik pingaarnertut suliaqarput aasaaneranilu ulapaarfimmi taamaallaat nunamiittarlutik. Ilai nuna qimatsinnagu ukiorpassuarni atorfeqartarput, allallu nunasisarlutik ilaqutartaarnertik pissutigalugu imaluunniit allanik peqquteqartumik uninngaannarnissartik aalajangiussimallugu.

1975-imi qallunaat Kalaallit Nunaanni nunassissimasut 9.000-init amerlanerupput taamaalillutillu innuttaasut 20 %-eralugit. Ilutigitillugu kalaallit Danmarkimi najugaqartut amerlipput. Amerlanerit ilinniagaqarput amerlanerillu Kalaallit Nunaannut utertarlutik. Allat qallunaamik katissimapput Danmarkimiiginnarnissartillu aalajangiullugu.

Ineriartornerup sunniutipilui

1950-ikkunni 1960-ikkunnilu aaqqissuusseqqinnerpassuit aningaasaliinerillu atortutigut atugarisaanikkut erseqqissumik pitsanngorsaapput. Ilutigitillugu ajornartorsiutit arlaqartut takkupput, innuttaasut ilaasa inuiaqatigiinni allannguinermut ilaannginnerannik ineriartornermullu iluaqutiginngisaminnut isiginnaaginnartunngornerannik pissuteqartutut oqaatigineqarsinnaasumik.

Innuttaasut ilarparujussui inuussutissarsiummik ilinniagaqanngillat taamaalillutillu suliffissaqarniarnermi aningaasarsiakillutik suliffissaaleqileratarsinnaallutillu pitsaanngitsumik inissisimalerlutik. Inuit taakku ilarpassui qangatut kalaallisut peroriartorsimapput, pingaartumik nunaqarfimmiut imaluunniit nunaqarfimmiit illoqarfimmut nuussimasut. Takussutissaapput imigassamik maanna killeqanngitsumik pisiarineqarsinnaasumik atuinerulerneq, pinerlunnerit amerlinerat imminullu toquttut amerliartornerat.

Kalaallit innuttaasut ineriartornermut sunniuteqaqataanerisa naammaginagu inuiaqatigiinnilu innuttaasutut ajornerusumik inissisimanerat politikerinit soqutigisaqaqatigiiffinniillu annertusiartortumik naammagineeruppoq. neriartornermi sinaakkutit piviusumillu naligiissitaanermik piumasaqarneq pillugit pissutsit nutaamik oqallinnermik pilersitsipput.

Naligiissitsiniarneq ajornartoq

Kalaallit Nunaannik nutaanngorsaaneq nunami atortutigut atugassarititaasut pitsanngorsarneqarnissaannik erseqqissumik siunertaqarpoq, taamatuttaarli kalaallinit kissaatigineqarluni qallunaat kalaallillu akornanni naligiissitsisoqassasoq kalaallillu innuttaasut namminneq atukkaminnik piviusumik sunniuteqaqataassasut. Taamannalli pisoqanngilaq. Ineriartorneq Danmarkimi oqartussaasunit aqunneqarpoq kiisalu Folketingimi Ministeriet for Grønlandimilu tamakkiisumik aalajangiisoqartarluni Landsrådimik ataavartumik isumaqatiginninniarnikkut.

Pissutsit naammaginannginnerat landsrådimi 1959-imi oqaluuserineqarput, Folketingimut oqaaseqaammi piumasarineqarluni piviusumik naligiissitaanissaq, ukiunilu tulliuttuni naligiissitaanermik ajornartorsiut ukkatarineqarluni. Landsrådit siulliit pilersinneqarneraniit nunami naalagaaffiup sinniisaani qullersaq landsrådini siulittaasuusarpoq, siulittaasullu ullormut oqaluuserisassanut siunnersuutit akuerisimavai ataatsimiinnermilu aqutsisuulluni. Tamanna allanngortinneqarpoq Landsrådimi ilaasortat akornanni siulittaasussamik 1967-imit taasisalerlutik.

Kalaallit ilinniarsimasut qallunaat suleqatitik assingannik aningaasarsiaqanngillat, kalaallillu tjenestemandit amerliartuinnartut, assersuutigalugit ilinniartitsisut, telegrafistit palasillu, suleqatitik qallunaat sulinermi atugassarititaasut assingannik atugassaqarlutik suleqatigaat aningaasarsiakinnerullutilli. Suleqatitik qallunaat assigalugit aningaasarsiaqartinneqarnissartik piumasarilerpaat. Taarsiullugu naalagaaffiup sumi inunngorsimaneq tunngavigalugu akissaasersuineq atulersippaa, Kalaallit Nunaanni inunngorsimasut aningaasarsianut aalajangersakkat naapertorlugit aningaasarsiaqartinneqarlutik, sulisullu Danmarkimi inunngorsimasut Danmarkimilu atorfinitsinneqartut aningaasarsiaqarnerullutik. Tunngavilersuutigineqarpoq aningaasarsianut atugassarititaasut qanoq suliaqartigisinnaanermut inuussutissarsiutinullu allanut ersoqatigiinnissaq pillugu naleqqussarneqassasut. Qallunaat aningaasarsiaqarnerunerannut tunngavilersuutaavoq nunamut sulisussanik soqutiginnilersitsinissamut tamanna pisariaqartoq.

Sumi inunngorsimaneq tunngavigalugu akissaasersuineq pingaartumik kalaallit ilinniarsimasut akornanni sakkortuumik isornartorsiorneqarpoq aaqqiissutillu atorunnaarsinneqarnissaa Landsrådimit ukiorpassuarni piumasarineqarluni. Isornartorsiornerli assersuutigalugu Kalaallit Nunaanni Sulisartut Kattuffiannit, GAS-imit tapersersorneqanngilaq qallunaat kalaallillu akornanni tjenestemandit assigiimmik aningaasarsiaqalerpata Kalaallit Nunaanni inuussutissarsiuteqartut assigiinngitsunut aningaasarsiat nikingassutaat annertuallaalissammat.

Landsrådip 1970-imi nassuerutigaa sumi inunngorsimaneq tunngavigalugu akissaasersuineq kalaallinik ikittuinnarnik eqquisoq, naapertuunnerusumillu allatut nassaarnissaq periarfissaanngitsoq. Sumi inunngorsimaneq tunngavigalugu akissaasersuinermik akuersineq tamatumani naligiissitaanerup periarfissaannginneranik aamma nassuerutiginninneruvoq.

Arnat naligiissitaanerat

Kalaallit Nunaanni arnat qinersisinnaatitaanerannik 1948-mi atulersitsineq pissutigalugu kalaallit arnartaat siornatigornit naligiissitaanerujussuanngorput inuiaqatigiinnilu amerlanerusunik pingaarutilinnik atuuffeqalerlutik suliffeqalerlutillu. Tamatuma kingorna arnat amerlanerusut inuiaqatigiinni suli annertunerusumik sunniuteqarusunnermik kissaateqarlutik oqarput.

Ineriartornerup ingerlanerani arnat peqatigiinni oqallinnerit ilaqutariinnut meeqqanullu tunngajunnaarlutik ineqarnermut, ilinniartitaanermut peqqissutsimullu tunngalerput. Kalaallit Nunaanni Arnat Peqatigiit Kattuffiata siunertaraa nunami arnat peqatigiiffiisa katersornissaat inuiaqatigiinnilu naalakkersuinikkut peqatigiiffiit sunniuteqarnerisa annertunerulersinneqarnissaannut peqataanissaq. Taamaakkaluartoq arnat ikittuinnaat politikimik inuussutissarsiuteqarnermillu ingerlataqarput, arnalli amerlanerusut ilinniagaqalerlutik.

Partiinik 1970-ikkunni pilersitsinerit nassatarisaannik arnat peqatigiiffiisa arnanut politikimik ingerlatsinermi oqaaseqartarfiattut atuunnerat tammariartuinnavippoq.

Kalaallit Nunaata nunami pissutsit naapertorlugit aaqqissuussaanissaanik kissaateqarneq

Akerliuneq piffissap ingerlanerani nutaanngorsaanerup ilaanut allanut aamma siaruaappoq. 1960-ikkut qiteqqunneranni Kalaallit Nunaanni atuarfeqarnermut inatsisissatut siunnersuut nutaaq oqaluuserineqarpoq, tassani qallunaatut atuartitsinerup pitsanngorsarneqarnissaa pingaarnerpaanut ilaalluni. Siunnersuut kalaallisut atuartitsinerup 3. klassemut angajoqqaanit kinguartitsisinnaanerannik aalajangersakkamik imaqarpoq. Tamanna isornartorsiorneqaqalunilu taamannak aaqqiissuteqarnikkut kalaallit oqaasiisa sanngiillinissaat ernummatigineqarluni.

Kalaallit Nunaata siunissaata oqaluuserineqarnissaa siunertaralugu Sisimiuni 1970-imi ataatsimeersuartoqarpoq kalaallinit politikerinit siammasissumillu soqutigisaqaqatigiinnit aallartitanit peqataaffigineqartumik. Sammisat pingaarutillit soorlu inuussutissarsiorneq, innuttaasut eqiterussimanerat, atuarfiit ilinniartitaanerlu, oqaatsit, isumaginninnermi ajornartorsiutit il.il. oqallisigineqarput najoqqutassiisunik, ataatsimut isigalugu Kalaallit Nunaannik nammineernerusumik Kalaallit Nunaannilu atukkat naapertornerullugit politikeqarnissamik piumasaqaatitaqarnerusunik. Kalaallit inuusuttaannit allartitat immikkut ittumik oqaaseqaataanni erseqqissarneqarpoq kalaallit inuiattut ikinnerussuteqartutut isigineqartut Kalaallit Nunaannilu naalakkersuinikkut nammineernerunissaq kissaatigineqartoq.

Politikikkut pisut

1953-imi Tunngaviusumik Inatsisip allanngortinneqarnerani Kalaallit Nunaat naalagaaffimmi inatsisit naapertorlugit Danmarkimut naligiissinneqarpoq. Landsrådip Danmarkimi oqartussaasunut 1959-imi kajumissaarutigaat inuiaqatigiinni ineriartornermik nalimmassaasussamik ataatsimiititaliamik pilersitsissasut. Landsrådip kajumissaarutaani piffissamut ungasinnerusumut anguniagassamik suliaqarnissamik kissaateqarneq oqariartuutigineqarpoq. Tamanna Danmarkimi naalakkersuisunit akuerineqarpoq Grønlandsudvalgilu 1960-imeersoq pilersinneqarluni kalaallinik qallunaanillu politikerinik inuussutissarsiuteqartuniillu aallartitanik ilaasortaqarluni.

Kalaallit Nunaat pillugu ataatsimiititaliaq oqallinnerlu pilersinneqartoq

Grønlandsudvalgi isumaliutissiissutaalu G-60-imik ilisimaneqalerpoq. G-60 pillugu ataatsimiititaliap suliassaraa politikikkut, aningaasaqarnikkut allaffissornikkullu atugassarititaasut misissussallugit. G-60-ip pilersaarutigaa: »Kalaallit Nunaanni innuttaasut politikikkut, isumaginninnikkut kulturikkullu inissisimanerisa qaffannissaat inuuniutaasalu annertusinissaat.«

G-60-ip kingunerinut akerliuneq Kalaallit Nunaanni annertusiartorpoq. Inuiattut kinaassusermik eqqarsaatinit nunanilu tamalaani »inuit kiffaanngissuseqartut« pillugit sunniutinit akerliuneq sunnerneqarpoq. Kalaaliunermik isiginnittaaseq pitsaanerusoq siuarsarneqarusuppoq kalaallillu immikkuullarissumik namminneq kultureqarlutik, ileqqoqarlutik oqaaseqarlutillu inuiaassuseqarnerat erseqqissarneqarluni taamannallu nassueruteqarneq kalaallit qallunaanik nalitut naapitsisinnaanissaannut pingaaruteqartoq.

Nunami pisariaqartinneqartut naapertorlugit kalaallillu namminneq peqataaffiginerusaannik nammineq politikikkut allaffissornikkullu aaqqissuussinissamik ilusilersuinissaq annertusiartortumik kissaatigineqalerpoq. Politikikkut eqeersimanerulerneq, ilaatigut Danmarkimi politikikkut ineriartornermit, kalaallit ilinniartut peqatigiiffiinit kiisalu Peqatigiit Kalaallinit sunnerneqarluni, inuiaqatigiinni oqallinnermut sunniuteqarpoq. Kalaallit Nunaanni politikerineqqartumi tunngaviusunut, taamalu qallunaanngorsaanermut illuatungiliisoqarpoq.

Naligiissitaanermut taaguut nassuiaqqinneqarpoq: Qallunaat namminneq piumasaat aallaavigalugit paasineqartussaanerattut kalaallit piumasaat aallaavigalugit maanna paasineqassapput, tamatumunngalu pissusissamisoortumik kingunerissavaa »Kalaallit Nunaat kalaaliunerusoq« tunngavigalugu ineriartortitsinissamik piumasaqarneq.

Tamatuminnga piviusunngortitsissagaanni Kalaallit Nunaanni politikimik ingerlatsisimanermik tunngaviusumik allannguiinnarani Kalaallit Nunaata Danmarkillu akornanni attaveqatigiinneq allanngortinneqartariaqassaaq. Aamarsuarsiorfiup Qullissat 1972-imi matuneqarnera Kalaallit Nunaannik kukkusumik nutaanngorsaanermut ilisarnaataalerpoq, tamatumani aningaasaqarneq innuttaasut qajassuunneqarnissaannit pingaarnerutinneqarsimalluni, inuillu namminneq atukkaminnut piviusumik sunniuteqannginnerannik misigititsilluni.

EF-imut ilaalerneq Namminersornerullutillu Oqartussaqalernissaanik siunnersuuteqarneq

Kalaallit Nunaata pisortatigoortumik Danmarkimut ilaanera pissutigalugu Danmarkip EF-imut ilanngunnissamik kissaateqarnera pissutigalugu qinnuteqarnermut Kalaallit Nunaat ilaavoq. EF-imik isumaqatiginninniarnerit ingerlanneqarneranni Danmarkimut attaveqarnermik kalaallit isiginninnerat allanngorpoq. Kalaallit Nunaata immikkut taasititsinissamik kissaataa Danmarkimi naalakkersuisunit itigartitsissutigineqarpoq. Kalaallit Nunaanni inernerusoq erseqqilluinnartumik EF-imut naaggaarneruvoq qallunaalli qinersisartut akuersimmata Danmarkip Europami ataatsimoornermut iserneranut Kalaallit Nunaat malinnaaginnartariaqarluni.

1970-ikkunni uuliamik ajutooqqanerup nassatarisaanik Kalaallit Nunaanni nunamik piginnittussaaneq pillugu aamma oqallittoqalerpoq. Oqallinneq tamanna Kalaallit Nunaanni politikikkut eqeeriartornermik aallartitseqataavoq – partiit peqatigiiffiillu arlaqartut pilersinneqarput. Kalaallit Nunaanni inuusuttut politikikkut eqeeriartornermut aalajangiisuupput, assersuutigalugu rockimik nipilersortartut, Sume, qallunaat politikiannik kalaalerpassuit isorinninnerannik namminerlu oqartussaaqataanissamik kissaateqarnerannik oqaasinnguipput.

Inuiaqatigiinni politikikkut nutaamik isummersornerit ukiuni qulikkaani tulliuttuni ineriartornermut sunniuteqartorujussuupput. Kalaallit politikerit kinguaariit nutaat 1970-ikkut aallartinneranni naalakkersuinikkut suliniarfinnut qinerneqarput qinikkatullu sulinermikkut Kalaallit Nunaata namminersornerulernissaanut siunnersuut oqaasertalerneqarluni. Kalaallit nammineernerulerusupput namminnerlu atukkaminnut tunngatillugu sunniuteqaqataarusullutik, nunamik nakkutiginnikkusullutik siunissamilu ineriartornermi kalaallit tunngavigineqarnerulernissaat kissaatigineqarluni.

Danmarkimut attaveqarneq assigiinngitsorujussuarnik isumaqarfigineqarpoq. Sukkasuumik namminersulernissamik kissaateqarnermit, namminersulernissamut aqqummi Namminersornerullutik Oqartussaqarnerup aqqusaagassanut ilaasariaqarneranut kiisalu Kalaallit Nunaata Danmarkimut ilaaginnarnissaanut.

Paasissutissat allat

• Ilinniartitaaneq
• Peqqinneq isumassuinerlu
• Namminersornerullutik oqartussat (1979-2008)
• Oqaatsit
• Atuakkiorneq
• Nipilersorneq
• Innuttaaqatigiit agguagaanerallu
• Namminersorluni oqartussaaneq
• Ukiut sorsuffiusut tungaanut nunasiaateqarneq (1721-1940)
• Naalagaaffeqatigiinneq danskillu naalagaaffiat

Kalaallit Nunaat oqaluttuarisaanera pillugu paasissutissat allat.