KRISTIN LAIDRE/UNIVERSITY OF WASHINGTON/NYT/RITZAU SCANPIX, 2015
Nanoq Kalaallit Nunaanni immikkoortuni tallimani assigiinngitsuni takussaavoq: Kane Bassin, Baffinip Kangerliumarnga, Ikersuaq Davis, Polbassinet aamma Tunu, taamaattumillu annertunerpaatigut nunatsinni sumiluunniit takuneqarsinnaasarput, sumiiffinni inoqarfiusuni qaqutigooraluarlutik. Nannut Kane Bassin-imi 300-nik, Baffinip Kangerliumarngani 3.000-inik aammalu Ikersuaq Davisimi 2.000-inik amerlassuseqartut isumaqartoqarpoq.
Nannut alutornartut Kalaallit Nunaanni pisarineqartartut Kane Bassinimeersuupput, Baffinip Kangerliumarnganeersuullutik, Ikersuaq Davisimeersuullutik Tunumeersuullutillu. Ataatsimut isigalugu 2022-mi pisassiissutigineqartut nannut 155-iupput. Pisassiissutigineqartut saniatigut »nannut ajornartorsiutaasut« ikittuinnaat, ajornartoornermi illersorniarluni aallaaneqartarput. Kalaallit Nunaata kitaanii assigiinngitsunit pingasuneersut Canadamik avitseqatigiissutigineqarput, taakkualu nannut 5.500-it missaannik amerlassuseqarput. Nannut Tunumiittut qassiunersut ilisimaneqanngilaq.
Nannut nerisarisartagaat pingaarneq tassaavoq natseq, kisianni aamma puisit allat aamma uumasut miluumasut allat nannunit saassunneqartarput. Puisinniarnerminni nannut imaani sumiiffinni sikusartuni annertoorujussuarni ingerlaartarput, aammalu Baffinip Kangerliumarngani aamma Grønlandshavet-imi nannut nunamiit ungasissorujussuarmiittut takuneqarsinnaasarput. Aasaanerani sikuerukkiartulernerani nannut amerlanersai nunamiittariaqartarput aammalu paarnat, qillut nunamut tipisut imaluunniit nunami uumasut miluumasut nassaarisinnaasatik inuussutigisariaqartarlugit. Nannut kaatsillutik aamma inunnik, toqqorsivinnik aammalu inuit suliaasa sinnikuinik saassussisinnaasarput.
Novembarip qaammataani nannut arnavissat qaqqat uinganersaannukartarput, tamaani apummi apissiliorsinnaasarlutik. Tunumi sumiiffinni amerlasuuni apisseqarfeqarpoq, kisianni Kalaallit Nunaata kitaani apisseqarfiit ataasiakkaaginnaanerannut inuit ingerlatai pissutaasut ilimanarluni. Arnaviaq ukiup naalernerani marlunnik piaqqisarpoq, kisianni aatsaat februar-marts piarai apissiminnit anaanartik ilagalugu anisinnaalerlutik allisimasarput. Qaammatit sisamat nerinngereerluni anaanaat puisinniarluni ulappusertarpoq, milutsitsinini ingerlatiinnarumallugu, taamaattumillu apisseqarfii sumiiffiit puiseqarfiusut qanitaanniittarput. Immap kangerluillu sikunissaat taamaalilluni nannut uumaniarnerannut aalajangiisuusarpoq, aammalu nunarsuup kissatsikkiartornerata malitsigisaanik sikusartut annikillinerisa kingunerisaanik Issittumi nannut najortakkamik annertunersaannik annaasaqartussaasut qularutissaanngilaq. Kalaallit Nunaanni neriniartarfiit annaaneqartut sumiiffinni kujasinnerusuni annertunerusussaapput, pingaartumik Tunup kujataani, kisianni aamma Baffinip Kangerliumarngani sikusartut annikillippata, Kalaallit Nunaata kitaani sumiiffiit Canadameersunik nannoqarfiusut kalluarneqartussaapput.
Paasissutissat allat
- Uumassusillit assigiinngisitaarnerat aamma pinngortitap aqutsivigineqarnera
- Kalaallit Nunaani timmissat assigiinngitsut
- Sineriak
- Kalaallit nunaata imartaani puisit
- Tunup avannarsuani ukiup qanoq ilinera apeqqutaalluni mingutitsisarneq
- Tulleriissaartumik periaaseqarluni avatangiisinik alapernaarsuineq
- Silap pissusaa
- Sermersuaq
- Nunami pinngortitaq sermeqanngitsoq
- Kalaallit nunaata avannaani tunumilu allanngutsaaliugaq
- Imaq kangerluillu
Kalaallit Nunaat pinngortitaa pillugu paasissutissat allat.
