Tulleriissaartumik periaaseqarluni avatangiisinik alapernaarsuineq

1906-imi naasorsiuup Morten P. Porsild-ip qeqertami Qeqertarsuarmi, illoqarfiup taamatut aamma atillip eqqaani ilisimatusarfik pilersippaa. Ukiuni 40-ni ilisimatusarfimmi aqutsisutut sulivoq. 1953-imi ilisimatusarfik Københavns Universitet-imut tunniunneqarpoq, ateqalerluni »Angakkussarfik«. Taamanili pinngortitalerinerup iluani arlalippassuartigut ilisimatusarnermut qitiutinneqarsimavoq, aammalu Qaasuitsup killeqarfiata avannaani ornigulluni ilisimatusarfiit, ukioq kaajallallugu inuttaqartinneqartartut, ikittuinnaat ilagaat.
BO ELBERLING, 2018

Kalaallit Nunaanni alapernaarsuinermut pisussanut pilersaarutit, pinngortitami allanngoriartornernik malinnaaffiusut, arlalipparujussuupput:

Uuttortaasarfinnit 25-nit kiisalu timmisartumiit satellit-iniillu paasissutissat nalunaarsukkat atorlugit Promice-mi Sermersuup annertussusaata oqimaaqatigiinnera alapernaarsorneqarpoq, sermip sinaa ukkatarineqarluni. Alapernaarsuinerni ilaatinneqarput aakkiartornerata, silap pissusaata aamma sermip nikikkiartuaarnerata uuttortarneqartarnerat, taakkualu polarportal.dk aqqutigalugu tamanut paasissutissiissutigineqartarput. PROMICE, De Nationale Geologiske Undersøgelser for Danmark og Grønlandimit (GEUS), DTU aamma Asiaq (Kalaallit Nunaanni Misissueqqaarnerit) suleqatigalugit aqunneqarpoq.

GEM (Greenland Ecossytem Monitoring) alapernaarsuinermut pisussanut pilersaarutaavoq Kalaallit Nunaanni silap pissusaata allanngoriartorneranik, taakkualu pinngortitap ataqatigiinnerini sunniisarnerannik, uppernarsaasussaq, ilanngullugit uumassusillit assigiinngisitaarnerat aamma gassit silaannarmik kissatsitsisartut. GEM, 1996-miit sorlaqartoq, Zackenberg-imi ilisimatusarfimmi aallartinneqarpoq. Tamatuma kingorna pisussanut pilersaarut Nuup eqqaani Kangerluarsunnguaq (2005-2007) aammalu Qeqertarsuarmi Angakkussarfik (2016-2018) ilaatilerlugit allilerneqarpoq. Pisussanut pilersaarut Pinngortitaleriffik, Asiaq, Københavns Universitet, GEUS aamma DTU suleqatigalugit Aarhus Universitet-imit ataqatigiissaarneqarpoq. Tunngaviatigut eqqarsaatigineqartoq tassaavoq Kalaallit Nunaanni silap pissusaata allanngoriar- tornerata kiisalu taassuma pinngortitap ataqatigiinneranut ataatsimoortumut sunniisarnerata, ingerlaavartumik uuttortaavigisarnissaa uppernarsartarnissaalu, ilanngullugit uumassusillit assigiinngisitaarnerat aamma gassit silaannarmik kissatsitsisartut.

Maannakkut ilisimatusarnermut avatangiisinillu alapernaarsuinermut ileqquusut naasorsiuumit Morten Porsild-imit, Kalaallit Nunaanni ilisimatusarfiit siullersaannut, 1906-imi Angakkussarfimmut, aallarniisuusumit, sorlalerneqartut, tunngavigineqarput. Tassani najukkami inuiaqatigiit qanillugit aammalu ukioq kaajallallugu ilisimatusarnerup pingaaruteqarnera ukkatarineqarpoq.

Kalaallit Nunaat pinngortitaa pillugu paasissutissat allat.

  • Bo Elberling

    (in. 1968) Ujarassiornermi ph.d. aamma nunalerinermi dr.scient. Institut for Geovidenskab og Naturforvaltning, Københavns Universitet-imi professori.