Sineriak

Kalaallit Nunaanni Sermersuup immallu akornanni sineriak 44.000 km missaannik isorartussuseqartoq erseqqinnersaavoq. Inuit ingerlataasa annertunerpaartai sinerissamut qanittumi ingerlanneqarput. Illoqarfiit nunaqarfiillu amerlanersai toqqaannartumik immap killinganiipput, tamaani inuussutissarsiutit pingaarutillit, soorlu aallaaniarneq aalisarnerlu immamut ajornanngitsumik periarfissaqarlutik. Taamaattoq sinerissami sumiiffiit annertunerpaartai najugaqarfigineqanngillat, tamannalu pinngortitami sinerissap ineriartornissaanut inissaqalersitsisimavoq, tamaani sinerissami pisartut killilersorneqaratik.

Sinerissani kangerluit qinngortuut takussaanersaapput, tamaani kinnerit unerarneri amerlanertigut takussaallutik, soorlu sissat, suluunnatut iluseqalersimasut aammalu kuuit masarsoqarfimmiittut, pingaartumik kuussuit kuunnguillu aqqutigalugit kinnernik immerneqarsimasuni pilersimasut. Nunap timaani aanerit ujaqqat mikisuaranngorlugit, anorimit imermillu sinerissanut nassatarineqarsinnaanngorlugit, arroriartortissimavaat. Tamatuma saniatigut kuussuit kinnernik sinerissat tungaannut neriuisimapput kuugussisarsimallutillu. Kuuit masarsummiittut kuussuup paavata eqqaanni pilersimapput, tamaani qooqqut manissunngorsimallutik, erngup kuunnera sakkukillisimalluni, taamaattumillu kinnerit kivisimallutik.

Sinerissat annertunerpaartai qaarsuupput, tamaani sinerissami pisartut, soorlu mallit aammalu tinittarnera ulittarneralu, sinerissap ilusaata allanngornissaanut tunngatillugu annikitsumik sunniisarsimallutik. Taamaattoq mallit sinerissami qaarsunut sunniisarput, qaarsut piialernerisigut neriorneqalernerisigullu, kisianni tamanna arriitsumik ingerlasarpoq, aammalu ukiut qulikkaat ingerlaneranni sinerissami sumiiffinni qaarsuinnaasuni annertuunik allanngortoqarsimasoq takuneqarsinnaasimanngilaq. Sinerissat ilai annikinnerusut kinnernik sineriaqarput sissaqarlutik, tamaani kinnerit aalaakkaasuunngitsut mallernerinut, tinittarneranut ulittarneranullu anorlertarneranullu atasumik neriorneqarsinnaallutik, nassatarineqarsinnaallutik allanngortinneqarsinnaallutillu. Pingaartumik sinerissat taamaattut matumani ukkatarineqarput.

Kalaallit Nunaata sineriai asseqanngillat. Sermimit iigartartumit sinerissami sumiiffinnut 10 aamma 50 km akornanni qanitsigisumik isorartussusilimmi kinnerit unerartarlutik, Nunarsuarmi sumiiffiit amerlasuujunngillat. Issittumi pissutsit immikkuullarissut arlallit sinerissamut sunniisarput. Pingaarnerpaat marluk tassaapput immap sikua, sinerissami pisartunik sakkukillisitsisartoq, aammalu nuna qeriuaannartoq, neriuinermik annikillisitsisartoq. Taakkua marluusut tamarmik silap pissusaata allanngoriartorneranut ingerlasumut sunniisarput, aammalu kinnernik peqalertarnerata annertunerulerneranik sinerissamilu pisartut annertunerulernerannik malitseqarsinnaallutik.

Sinerissani kinnerit aamma sinerissami pisartut

Sinerissat kinnernit pilersimasut, kinnerit unerarnerisa neriorneqarneranni aammalu nunap isikkuata nutaamik iluseqalerneranni pilertarput, soorlu kuuit masarsoqarfimmiittut, aporfiit imaluunniit sissat. Kuuit masarsoqarfiit sineriak sinerlugu pilertarput, tamaani kinneqalertarnera annertuujulluni, aammalu assigiinngitsut marluk akornanni immikkoortitsisoqartarluni: kuuit masarsoqarfimmiittut anorimit mallinillu sammivinnit assigiinngitsuniit sunnerneqartartut imaluunniit kangerluup qinnguani kuuit masarsoqarfimmiittut sunnerneqartarnerat killeqartoq.

Kuunnut masarsoqarfimmiittunut sunnerneqarsimasunut tunngatillugu, sinerissap killinga mallertarneranit sunnerneqarsimasarput. Kuunni masarsoqarfimmiittuni anorimit mallinillu annikitsuinnarmik sunnerneqartartuni kuussuit kuunnerat takussaanerusarpoq, kuuit masarsoqarfimmiittut saqqaat sinerlugu mallit sunniisarnerat annikitsuaraalluni. Aporfiit sissallu mallertarneranit sunniinerit nalaanni pilersimasarput, tamaani kinnernik pilersitsisartut ippinnit neriorneqarsimasuneersuusarlutik, kuussuarnit kinnernik nassataqartartuneersuusarlutik aammalu sinerissap qanittuani sumiiffinnit ikkattuniittunit kinnerit nassatarineqarsimasarlutik.

Mallit, tinittarnera ulittarneralu sikullu

Pisartut sinerissani kinnerneersuni sunniisartut pingaartumik mallinit, tinittarneranit ulittarneranillu sikunillu aqunneqarput. Kangerlunni mallertarneranit sunniinerit sumiiffinni aalajangersimasuniittarput. Killilersugaanngitsumik ingerlasarneri, anorip sakkortussusaa anorillu sivisussusaa mallit portussusaannut aalajangiisuusarput, taannalu kinnerit neriorneqarnerannut, nassatarineqarnerannut unerarnerannullu uuttuutaasarpoq.

Killilersugaanngitsumik ingerlaarnerai amerlanertigut kilometerialuinnarnut killittarpoq, taamaalinerani kangerlummi mallit portussusaasa qaqutiguinnaq 1 m sinnertarlugu – aamma anorersuartumiluunniit. Kangerlunni anori amerlanertigut sumiiffimmi nunap ilusaanit aqunneqartarpoq, tamaani anori kangerlummut tatineqarluni sakkortusisarluni. Tamanna mallerneranut sunniisarpoq; mallit portunerpaat kangerlummut sammisunut nangissutigalugu pilertarput, aammalu sissat kangerluup qinnguani kinnerit annertuumik allatut uneralernerannit pilersinneqartarlutik.

Sinerissani imaanit ammaannartumit sunnerneqarsimasuni qaffiarnerit, sinerissap aalajangersimasup avataani anoreqarfinneersut, annertoorujussuarmik pingaaruteqarput. Mallit sineriak uiarfissalik eqqorpassuk, sineriak sinerlugu kinnerit nassatarineqalertarput, sangorialinnik nooqartitsilersinnaasunik imaluunniit aporfissaqalersitsisinnaasunik. Kuuit masarsoqarfimmiittut saqqai sinerlugit mallit amerlanertigut ikkannersaqalersitsisarput aammalu kuuit masarsoqarfimmiittut kuunnerisigoortumik kinnerit nassatarineqalersissinnaallugit. Kuuit masarsoqarfimmiittut ikerasaat allanngorpat, kuuit masarsoqarfimmiittut kuuffitoqaasa aammalu neriorneqarsimasortaasa kinnernik immerneqarunnaarnerannik tamanna amerlanertigut kinguneqartarpoq, kuuit masarsoqarfimmiittut kuunneri ingerlasut kinnernik immerneqalertarlutik amerliartuinnartunik. Tassunga ilanngutissaaq ulittarneranit tinittarneraniillu sunniineq, mallit nukiisa assigiinngitsumik aggualertarnerinik kinguneqartumi, tassalu tininnersoq imaluunniit ulinnersoq tassani pineqarluni.

Siku sinerissami sumiiffinni toqqaannartumik aamma toqqaannanngitsumik sunniisarpoq. Sikup mallit annikillisittarpai, taamaalillunilu sineriak sinerlugu pisartut annertussusaat annikillisittarlugit. Siku aappat, anorip mallillu sikorsuit sinerissamut tipitissinnaavai, tamannalu siku kinnerillu sissamut toqqaannartumik tipitillugit sinerianni sunniisarpoq.

Piffissap sivikinnerusup ingerlanerani sineriaap allanngoriartornera

Sakkortoorujussuarmik pisoqarneri amerlanertigut sinerissani sumiiffinni aalajangersimasuni annertuumik sunniisarput. Sinerissami sumiiffinni anorersuarnerit toqqaannartunik marlunnik sunniuteqartarput: mallit portussusai, taamaalillunilu mallit nukingat sakkortusisarput imarlu qaffattarluni.

Sinerissani sakkortoorujussuarmik pisimasut nunap sisoorneranut, ilulissat iseqqinerinut imaluunniit nunap sajunneranut attuumassuteqartut takuneqartarpoq. Tassani tassaarsuaqalersinnaasarpoq, sinerissami ikkattuni meterit arlallit portussuseqalersinnaasunik aammalu sumiiffinni sinerissap qanittuaniittuni qarsutsisinnaasunik.

Kangerlunni annikitsuni mallit taamaattut kangerluup illuatungaanut qaartartut aammalu tasinngortanngortartut akuttunngitsumik takuneqartarpoq.

Piffissap sivisunerusup ingerlanerani sineriaap allanngoriartornera

Piffissap sivisunerusup ingerlanerani pisartut, sinerissani kinnerneersunik sunniisartut, ukiunit qulikkaaniit ukiunut hunnorujulikkaanut piffissalersuinerni pingaaruteqarput. Immap qaavata allanngorneri immap qaavata nallarissumik allanngornerisa (immap portussusaata allanngorneri) aammalu nunap iluata nallarissumik allanngornerisa (nunavittap immallu oqimaaqatigiinneranni allanngornerit) kingunerisaatut nassuiarneqartarpoq.

Immap qaavata qaffannera sermip aakkiartorneranit aammalu immap kissatsikkiartorneranni kissarnerulernerannit toqqaannartumik aqunneqarpoq. Nunap qaffannera pisarpoq sermeq aaqqikkaangat (glacio-isostasi), taamaattoqarnerani nunap naqinneqarnera oqilisinneqartarmat. Ataatsimut isigalugu Kalaallit Nunaanni avannaaniit-kujammut allanngoriartorpoq, tassani sumiiffinni kujasinnerusumiittuni holocæne-p nalaata aallartinnerata ingerlanerani immap qaava appartoq nalaanneqarsimalluni – piffissap naalernerani immap qaavata qaffannera malittaasimalluni. Nunap avannarpasinnerusortaani Holocæn ingerlanera tamaat immap qaavata apparnera takuneqarsimavoq. Tamatuma saniatigut amerlanertigut sermip qanitaani kangerluit iluiniit immap qanitaani kangerluit paavinut immap qaava sakkortuumik allanngoriartortarpoq, tamaani sermeq piffissap sivisunerusup ingerlanerani aassimasarmat.

Immap qaavata portussusaata allanngorneri Kalaallit Nunaata sineriaani sumiiffinni arlalinni misissuiffigineqarsimavoq misissorneqarsimallunilu. Sumiiffinni immap qaavata apparsimaffiini sinerissamut unerarnerit, arriitsumik portusiartorsimasut, takuneqarsimavoq. Tamatuma kingunerisaanik sissami ippitoqqat, sissatoqaasumik tikkuussisut, maannakkut sissamut aammalu maannakkut immap qaavanut sanilliullugu nunap ilusaani portusuumiipput. Immap qulaani assigiinngitsunik portussusilinni sissami ippeqarfiit ullulerneqarnerat, sinerissami sumiiffinni assigiinngitsuni immap qaavata portussusaata allanngornerisa qanga pissusaattut ilerseqqinneqarnerannut atorneqartarsimapput, taakkualu immap qaavata portussusaanut naatsorsukkat qanga silap pissusaata allanngoriartorsimaneratut ilerseqqinnissaannut atorneqartarsimallutik.

Sissami ippeqarfiit siusinnerusukkut kulturini inoqarfiusarsimapput. Amerlanertigut taakkua ujaraaqqanit sioqqanillu sanaajusarput, imeq sunniuteqarluartumik paqqertinneqartarsimalluni aammalu nunamut qeriuaannartumut tunngatillugu sunnertiannginnerusarsimallutik. Itsarnisarsiuut nassaavi aammalu nunassittarnerit ilusaat amerlanertigut sissami ippeqarfinnut atasuusarput, tamaani kulturit pisoqaanerusut nunami qaffasinnerusumiittarsimallutik.

Paasissutissat allat

• Nunap sannaa
• Inuussutissarsiutit suliffeqarnerlu
• Silap pissusaa
• Imeq tarajuunngitsoq
• Sermersuaq
• Nunami pinngortitaq sermeqanngitsoq
• Imaq kangerluillu
• Nunaqarfiit
• Arferit suussusai aammalu arfanniarneq

Kalaallit Nunaat pinngortitaa pillugu paasissutissat allat.