Sermersuaq

Kalaallit Nunaata 81 %-ata missaa Sermersuaqarpoq, aammalu sermit iigartartut sikullu tissukartut sinerissamut killipput, tamaani ilulissat uukkartarlutik, aammalu aanneranni kuuit tatsillu immattarlutik. Sermersuaq Nunarsuarmi sermit annersaasa tulleraa, taamaallaat Antarktis-imit qaangerneqarsimalluni. Sermip annertussusaa 3 mio. km³ missaaniippoq aammalu agguaqatigiissillugu 1,8 km-inik issussuseqarluni. Sermersuup qeqqa maannakkut immap qaavata qulaani 3.232 m missaannik portussuseqarpoq. Sermeq Danmarkimut agguarneqaraluarpat, taanna 70 km missaannik issussuseqassagaluarpoq. Sermeq nutaajuvoq taamaalillunilu Nunarsuarmi imermik nutaamik qerisumik sillimmateqarfiusut annersaasa tulleralugu. Sermip annertussusaa nunarsuarmi immap 7­8 m missaannik qaffanneratut annertussuseqarpoq. Sermip ataaniittunik misissuinerit kiisalu Kalaallit Nunaata eqqaani immami kinnernik misissuinerit paasinarsisippaat Kalaallit Nunaanni minnerpaamik ukiuni 7 mio.-ini sermeqarsimasoq. Sermersuup angissusaa siornatigut kiattarnera aamma nillertarnera ilutigalugit allanngorarsimavoq, maannakkullu sermip minnerpaamik ukiuni 1 mio.-ini nuna ulissimasimavaa. Satellitsikkut uuttortaanerit atorlugit Sermersuup qaavata portussusaa aammalu radarikkut uuttortaanerit atorlugit naqqa nunap assiliorneqarsimapput. Sermip taamatut oqimaatsigisup piffissap ingerlanerani qaarsut atiminiittut naqissimaarsimavai, taamaalilluni qeqqaniittut km ataaseq tikillugu ammut naqinneqarsimallutik. Tassani qiterpasissortaaniippoq naqqa ullumikkut immap qaavaniit 200 m-init appasinnerusumiilluni.

Sermersuaq Kalaallit Nunaannut aammalu Nunarsuarmi silap pissusaanut pingaaruteqartorujussuuvoq. Sermersuup qaava apisarpoq aammalu sumiiffinni qiterpasissumi portunerusuni ukioq kaajallallugu issittarpoq, taamaalilluni aput aasakkut aattarani. Sumiiffiit qaqortuusut seqernup qaamanerata 80 %-iisa missai taallerartittarpaat, taamaalillunilu qaamaneq annertoorujussuaq utertinneqarluni – seqernup qaamanerata nunap qaavaniit aalajangersimasumiit taallerartarneranut takussutissaalluni. Tamanna isumaqarpoq, sermersuup annertoorujussuup Nunarsuaq nillernerutikkaa.

Sermersuup aakkiartornera

Sermersuup killinga sinerlugu sumiiffinni appasinnerusumiittuni aput sermerlu aasakkut aattarput, aammalu sumiiffippassuarni tatsit iminngortumik immersimasut tungujortut kuuillu pilertarput, quppatigut (mouliner) sermip naqqanut iminngortut kuulertarlutik, tamaani sermip ataani sinaanut kuuttartunik. Sumiiffinni appasinnerusuniittuni ukiup aputaa aattarpoq, aammalu sermip qaava taarnerusoq nuisarpoq aattarlunilu. Sermip sermersuup qeqqaniit sinaata tungaanut aakkiartorluni kuuttarnera, sermimi pissusissamisoortuuvoq. Qaava aakkiartortoq, sermersuup qiterpasinnerusortaani takuneqartartumi qaavani qaqortumik aputeqarneraniit, taarnerujussuuvoq, tamannalu sinaa sinerlugu aakkiartorneranik sukkatsitsisarpoq.

Kissatsikkiartornerani sumiiffiit aakkiartortut aasakkut Sermersuarmi qaffasinnerusumiilertussaapput, aammalu sermeq aannerulertussaalluni. Sinerpiaani aamma quppaqarpoq, sermip ataani qaarsuni maniilattuni nikikkiartuaarnerani, imminnullu nutsunnerini, pilertartunik. Quppat 20 meterinik itissuseqarajupput aammalu ukiukkut upernaakkullu apummik nutaamik assersimallutik takujuminaassinnaallutik.

Sermersuaq isumalluutitut

Sermersuaq nunap immikkoortuani nunarsuarmilu pingaaruteqartorujussuuvoq; nunap immikkoortuani ilaatigut imermik pilersuinermut, aalisarnermut assartuinermullu tunngatillugu, nunarsuarmi immap qaavata qaffakkiartorneranut tunngatillugu.

Iminnguuttoq Sermersuarmeersoq, tatsini immiuttartoq, illoqarfinnut nunaqarfinnullu imermik pilersuinermut pingaaruteqartunut ilaavoq, aammalu illoqarfinni angisuuni imeq kuunneersoq tatsineersorlu erngup nukinganut atorneqartarpoq. Sermeq imaanut ingerlaartarmat aammalu ilulianngorluni uukkartarmat, imeq tarajuunngitsoq inuussutissaqarluartoq annertooq imaaniilertarpoq. Tamatuma malitsigisaanik sumiiffiit qanitaaniittut pisuussutinik uumassutilinnik amerlanertigut ulikkaartarput. Ilulissat iseqqasut aamma assartuinermut aammalu immap naqqaniit uuliamik piiaanissamut periarfissanut pingaaruteqarput.

Sermersuup misissorneqarnera

Sermersuarujussuaq Fridtjof Nansen-ip 1888-imi sermip kujasinnerusortaatigut, Robert Peary-p avannaani 1892-imi aammalu Lauge Koch-ip qeqqatigut 1913-imi ikaartarnerisa nalaaniilli ilisimasassarsiortunit ornigineqartarpoq.

Sermersuakkoorluni nunani tamalaani ilisimatuussutsikkut ilisimasassarsiortut annertuut siullersaraat ukiuni 1956­-72-imi ilisimasassarsiorneq EGIG. Ilisimasassarsiorneq aputinut sermimullu nunani tamalaani ataatsimiititaliarsuarmit aaqqissuunneqarpoq aammalu Danmarkimiit, Tysklandimiit, Østrig-imiit, Frankrig-imiit aamma Schweiz-imiit peqataasoqarluni. EGIG sermimi ilisarnaammik uuttortaavoq aammalu silasiornermi sermisiornermilu alapernaarsuinernik suliaqarluni. Taamanikkulli Sermersuarmi sermimik uuttortaanissamut, qangarsuaaniit silap pissusaanik misissuinissamut sermimiit qaqitanut aammalu sermip ineriartuaarneranut aakkiartuaarneranullu ilisimasassarsiornerit kisissaanngitsut ingerlanneqartarsimapput. Portussutsit allanngoriartornerinut, qaavata kissassusaanut aammalu sermip nikikkiartuaarneranut satellitsikkut alapernaarsuinerit 1979-imiilli Sermersuaq pillugu ilisimasatsinnik mumisitsisimapput.

Sermersuarmi silap pissusaanut ilisimatusarneq nutaanerusoq

Sermersuaq qangarsuaq silap pissusaa pillugu paasissutissanik pingaarutilinnik paasissutissartaqarpoq. Ukiut tamaasa apisarpoq. Aput ukiorpassuarni nakkaasimasoq arriitsumik naqinneqarluni serminngortarpoq aammalu sermersuarmut kivisarluni, taamaalillunilu sermeq ukiuni nallarissumik qaleriiaartuneersuuvoq. Sermersuaq nikikkiartuaartuaannarpoq, aammalu aputip Sermersuup qiterpasissortaanut tunneraniit, aputip serminngorneranut agguaqatigiissillugu ukiunik 10.000-inik sivisussuseqartarpoq aammalu aakkiartorluni sinaanut sermip kuunnerani kuugussaasimalluni imaluunniit ilulianngorluni imaanut ingerlaqqittarluni. Sermip naqqani sermeq ukiut 1 mio. tikillugit pisoqaassuseqarpoq, kisianni sermeq allerpaamiittoq ataatsimoortunngorlugu naqinneqarsimasarpoq akuleriissinneqarsimasarlunilu, maannamut ukiunit 130.000-init ungasinnerusumut uterluni qaleriiaarnerisa tulleriinnerat takuneqarsinnaasimanani.

Sermersuaq qanga silap pissusaanut tunngatillugu paasissutissanik aallerfissaavoq asseqanngitsoq, minnerunngitsumik silap pissusaanut sivisuumik tulleriiaartut aammalu piffissap sivisuup erseqqissumik takuneqarsinnaanerat pissutigalugu.

Sermimit qillerummik qalluinerit

Kalaallit Nunaata qiterpasinnerusortaani sermersuarmi 3 km-inik takissusilinnik qaqitassanik qillerinermi silap pissusaa ukiumut eqqoqqissaartunut paasisaqarfigineqarsinnaavoq. Ilaatigut sermeqarnerata nalaani aammalu sermeqarnerisa akornanni piffissani silap pissusaata nikerarsimanera takuneqarsinnaavoq.

Siornatigut sermeqarnerisa akornanni piffissami, ukiut 115.000 – 130.000-it matuma siornatigut Eem-imi sermeqarnerisa akornanni piffissami Kalaallit Nunaat ullumikkornit 5 ^oC-inik kiannerusimavoq, aammalu suli sermeqartorujuusimalluni. Sermitoqqami uuttortaanerit aammalu Eem-imi sermeqarnerisa akornanni piffissami sermimit qaqitat Kalaallit Nunaata kujataani avannaanilu qillerinerneersut tamaasa aallaavigalugit naliliisoqarpoq Eem-imi piffissami kiannerusumi ullumikkornit sermersuaq 20 %-inik annikinnerusimasoq.

Sermeqarnerata nalaani ukiunik 1.000 – 3.000-inik sivisussusilinnik 25-eriarluni pisoqartarsimavoq, ukiut 100-it ingerlaneranni Kalaallit Nunaata qulaa tassanngaannaq 7 ^oC-niit 15 ^oC-nut kiannerulersimalluni, tamatuma kingorna arriitsumik nillertikkiartoqqilluni. Silap pissusaata pissuserisimasaanut utertitsinerup takutippaa qanga silap pissusaa allanngorartuusimasoq. Kisiannili sermimi silaannarmut mattuteqqasuni gassinik silaannarmik kissatsitsisartunik uuttortaanerit takutippaat piffissani kuldioxid-inik katersuuffiusimasuni 300 ppm-init qaffasinnerusimanngitsut, tassalu 400 ppm piffinni nunaanerusuni takuneqartartut palleqqajarsimanngikkaat.

Nunarsuup kissatsikkiartornera aamma immap taallertarnerata annertusiartorneri

Sermersuup aammalu sermit eqqaanniittut minnerusut sermillu iigartartut nunarsuarmi immap qaavata qaffakkiartorneranut pingaaruteqarnerat ukkatarineqartorujussuupput. Sermersuup qulaa, nunarsuup kissatsikkiartorneraniit marloriaammik pingasoriaammillu, kissatsikkiartorneruvoq, tamannalu annertoorujussuarmik aakkiartornernut pissutaavoq. Sermersuup aakkiartornera sermip sinaa sinerlugu aakkiartornerneersuuvoq aammalu Kalaallit Nunaata eqqaani sikut sukkasuumik ingerlaarneranni ilulissat iseqqasarneranneersuulluni. Ukioq 2000-mili Sermersuarmiit annertoorujussuit katagartut annertusiartorput, aammalu piffissami 2010-miit 2020-mut Sermersuaq agguaqatigiissillugu ukiumut 240±60 km³-inik sermitakinnerulertarpoq, tamannalu nunarsuarmi immap qaavata ukiumut 0,7 mm-inik qaffanneratut annertussuseqarpoq.

Sermersuarmiit katagartunik annertoorujussuarnik eqqoriaanerit nalorninartoqartorujussuupput, pingaartumik sermip nikikkiartuaarnerisa ineriartornissaasa eqqoriaruminaannerat pissutaalluni. Sermip nikikkiartuaarneri sermimit eqqaaniittumiit sukkaneruvoq aammalu kangerlummut ilulianngorlutik uukkartarlutik. Sermeq Kujalleq (siusinnerusukkut Jakobshavn isbræ) ukiumut 14 km angullugit sukkassuseqarluni ilisimaneqarnerpaajuvoq. Piffinni nutaanerusuni sermip nikikkiartuaarnera ukiumut 7 – 14 km-inik sukkanerulersimavoq, kisianni Sermersuup qulaa suli kianneruleriartoraluartoq kingullertigut ukiumut 10 km missaannut apparsimalluni.

Kalaallit Nunaata eqqaani sermit nikikkiartorneri hunnorujulikkaarpassuit tamarmik sukkanerulersimapput, taamaalillunilu imaanut sikoqarnerulersitsisimallutik. Ilisimatuut Kalaallit Nunaanniit aakkiartornernik, siunissami nunarsuarmi immap qaavata qaffasinnerulernissaanut pissutaasut annersaattut isigineqartunik, malinnaanissamut alapernaarsuisarfinnik amerlasuunik attaveqarfeqarput.

Oqaluttuarisaanermit isigalugu ilisimatuussutsikkut misissuinerit

Kalaallit Nunaata 1700-kkut aallartinneranni nunasiaataalernerani nunatsinni inuit pinngortitarlu pillugit ilisimasat katersorneqalerput. Ajoqersuiartortitaq Hans Egede Det gamle Grønlands nye Perlustration imaluunniit Naturel-Historie, pinngortitami nunami sumiiffitsigut aammalu inuit pinngortitami inuusut kulturiat eqqarsaatigalugu Kalaallit Nunaanni inuuniarnermi atugarisanik uppernarsaatitut naatsorsuutigineqartartut, 1741-mi saqqummersinneqarneranni oqaluttuarisaanermi oqaluttuartuni siullersaavoq. Uumasunut tunngasut iluanni maligassiuisuuvoq ajoqersuiartortitaq Otto Fabricius, 1780-imi Fauna Groenlandica saqqummersissimallugu.

Tulleriissaartumik periaaseqarluni aatsitassanik misissuisuni siullersaavoq tyskeq ujarassiooq Karl Ludwig Giesecke, aammalu suliai ujarassiuumit Hinrich Johannes Rinkimit nanginneqarsimallutik. Ujarassiorneq uumasunik naasunillu misissuinernik tapertaqartinneqarsimavoq, aammalu nunamut nunap assiliorneq atortorissaarutit nutaaliaasoq atorlugit ingerlateqqinneqarsimalluni. Lauge Kochip 1920-miit 1940-kkunnut ilisimasassarsiornerani siullermeertumik timmisartumiit assiliinerit atorneqarput. Ujarassiortut misissuineri 1946-miilli Grønlands Geologiske Undersøgelsemit (kingusinnerusukkut De Nationale Geologiske Undersøgelser for Danmark og Grønland ilaatut inissisimalersumit) aaqqissuunneqarsimapput.

Imaani imaanilu uumasunik misissuinerit 1879-imiilli ingerlanneqarsimapput, taakkualu inuussutissarsiornerup pingaarnersaata aalisarnerup ineriartortinneqarneranut aalajangiisuulluinnartumik pingaaruteqarsimapput. 1946-miilli ilisimatusarneq taanna Kalaallit Nunaanni Aalisarnermut misissuisarfimmi aaqqissuunneqalersimavoq, taanna 1995-imi Pinngortitaleriffimmut ilaatinneqalerluni.

Kalaallit Nunaanni ilisimatuussutsikkut misissuinerit taperserniarlugit Kalaallit Nunaanni ujarassiornikkut nunamilu sumiiffitsigut misissuinernut aqutsisunut kommissioni, 1931-imi Kalaallit Nunaanni Ilisimatusarnikkut misissuinernut Kommissioninimit taarserneqartoq, 1878-imi danskit naalakkersuisuisa pilersippaat. 1879-imiilli aaqqissuussaanerit taakkua suliarujussuarnik Kalaallit Nunaat pillugu nalunaarutit (Meddelelser om Grønland), saqqummersitsisarput, taakkunani suliassaqarfiit tamarmik iluanni ilisimatusarnermi paasisat tamanut saqqummersinneqartarlutik.

Dansk Polarcenter, 1989-imi pilersinneqartoq, Kalaallit Nunaanni taamanikkut Namminersornerullutik Oqartussat allattoqarfigalugu aammalu Kalaallit Nunaanni ilisimatuussutsikkut misissuinernut ataqatigiissaareqataalluni, sulisimavoq, 1988-imi atorunnaarsinneqarnissami tungaanut.

1800-kkut naalerneranniilli tulleriissaartumik periaaseqarluni Kalaallit Nunaanni silasiornikkut alapernaarsuineq ingerlanneqarsimavoq, silap pissusaata ilisimatusarfigineqarneranut aammalu Europami silamut eqqoriaasarnernut pingaaruteqartorujussuusimalluni. Sermersuarmiit qillerlugit qaqitat, 1980-miilli aaneqartartut, nunani tamalaani qanga silap pissusaata nikerarsimanerata paasiniarnissaanut aalajangiisuulluinnartumik nutaamik pisoqartitsisimapput.

Paasissutissat allat

• Nunalerineq
• Uumassusillit assigiinngisitaarnerat aamma pinngortitap aqutsivigineqarnera
• Sineriak
• Nunap sannaa
• Umimmaliilluni nuussineq
• Tunup avannarsuani ukiup qanoq ilinera apeqqutaalluni mingutitsisarneq
• Tulleriissaartumik periaaseqarluni avatangiisinik alapernaarsuineq
• Silap pissusaa
• Imeq tarajuunngitsoq
• Immap naqqani uumasorpassuit assigiinngitsut
• Nunami pinngortitaq sermeqanngitsoq
• Kalaallit nunaata avannaani tunumilu allanngutsaaliugaq
• Nanoq
• Imaq kangerluillu
• Nunarsuarmi kingornussassaq: Aasivissuit – Nipisat

Kalaallit Nunaat pinngortitaa pillugu paasissutissat allat.