KENNETH HØEGH, 2021
Kalaallit Nunaata eqqaani immap nillernera aasakkut nillertitsisarpoq, orpiit naanissaat killeqalersillugu. Kalaallit Nunaata kujataani kangerluit ilui aasakkut kiattarput, tamaani orpikkat sumiiffinni aalajangersimasuni 3-5 m tikillugu portussuseqalersinnaasarlutik, aammalu orpikkat avaalaqiat naasarfimminni pitsaanerpaamiittuni 5-8 meterinik portussuseqalertarlutik. Taamaattoq Amerikami avannarlermi sumiiffinnut taamaaqataannut sanilliullugu qisuit assigiinngitsut ikittuinnaapput aammalu orpiit meqqutaasallit orpippassuanngortaratik.
Kakillarnat nunatsinni orpiit meqqutaasallit pinngortitamiittut kisiartaraat; Labradorhavet kingullermik sermeqareernerata kingorna amerikap avannarliup kangiani orpiit meqqutaasallit siaruarnissaannik akornutaasimasoq ilimanarpoq. Taamaattoq ukiut 100-t sinnerlugit orpinnik meqqutaasalinnik eqqussinissaq naatitsinissarlu soqutigineqarsimavoq, pingaartumik Kalaallit Nunaata kujataani, ukiorpassuarni kangerlunni orpikkanik avaalaqianik qisussanik aallerfiusarsimasumi.
1898-imi kinguaariit tulliisa qisussanik pilersorneqarnissaat siunertaralugu »akunnaatsumik orpippassuarnik ingerlatsinissaq« pisariaqartinneqartoq oqallisigineqalereersimavoq.
Orpiit nutaat eqqunneqarlutik misileraanerit siusinnerpaat qatanngutigiinnianit ajoqersuiartortitanit ingerlanneqarsimapput, taakkua 1846-mi Alluitsup Kangerluani (Lichtenau Fjord) ilorpasissumi sallilikkiassanik ikkussuisimallutik. Naasut 1923-mi eqqartorneqarput, kisianni tamatuma kingorna tammarsimallutik. Ikkussukkat allat aamma tammarsimapput. Ataaseq tammanngitsoq tassaavoq »Rosenving-ip orpii« Narsarsuup avannannguani Tunulliarfiup kangerluani Qinnguani 1893-meersut. Tassani 2013-imi skovfyritoqqat pingasut 8 meteringajannut uuttorneqarsinnaasimapput.
Orpiit tuusintilikkaat 1953-imiit ukiorpassuit ingerlaneranni Poul Bjerge-mit aqunneqartumik ikkussorneqarsimapput. Suliaqarnerup taassuma inernerai Tunulliarfiup kangerluani Qanasiassani orpiit meqqutaasallit ikittunnguit, tassani contortafyrit aamma sibiriske lærketræ 2016-imi 12 m sinnerlugit portussuseqarlutik.
1970-ikkunniilli aamma Nuup eqqaani avannarpasinnerusumi Qooqquni aamma Amerallap kangerluani kiisalu Kangerlussuup eqqaani annertunerusunik ikkussuisoqartarsimavoq. Tamaani 2019-imi orpiit anginersai 5-6 m angullugit portussuseqarput.
Ullumikkut Arboretum Groenlandicum/ Kalaallit Nunaata Orpiuteqarfiani (Det Grønlandske Arboret), Narsarsuarmi inissisimasumi, orpiit assigiinngitsut eqqunneqarsimasut katersat annersaat takussaapput. Orpiuteqarfik 2004-mi atoqqaarfissiorneqarpoq, kisianni ikkussukkat amerlanersai 1980-ikkunneersuupput aammalu 1990-ikkunneersuullutik. Piffissami tassani Søren Ødum aamma Kenneth Høegh aqutsisoralugit orpiit 100.000-it sinnerlugit, assigiinngitsunut 100-nut agguarsimasut, ikkussorneqarput. Orpiit assigiinngitsut tamakkeqqajaratik silap pissusaani nillertumi aniguisimapput, kisianni tupaallannartumik orpiit assiginngitsorpassuit toqusimanngillat aammalu ilai kusanartumik naallutik nutaaliorlutillu.
Qanasiassat aamma Narsarsuup eqqaanni ikkussuinerit takutippaa, orpiit suussutsit eqqortut ikkussorneqarpata, Kalaallit Nunaata kujataani orpinnik naatitsisoqarsinnaasoq. Ukiut qulikkaat kingulliit orpiit immikkut naalluarsimapput, tamatumanilu silap pissusaata allanngoriartornera aallarteruttortoq ilaatigut pissutaatinneqarpoq. Eqqoriaanerit takutippaat siunissami silap pissusaata kissarnerulernerani sumiiffiit orpippassuarnik nillernerusuni naatitsiviusinnaasut, annertunerujussuanngortussaasut. Taamaattumik Kalaallit Nunaata kujataani orpippassuarnik ingerlatsinissaq pillugu 1890-ikkunni isumaliutersuuteqarnerit saqqumilaaqqilerput.
Paasissutissat allat
- Nunalerineq
- Uumassusillit assigiinngisitaarnerat aamma pinngortitap aqutsivigineqarnera
- Naatsiviinni nunalerineq
- Kujataa – Nunalerineq Sermersuup sinaani
- Nunalerinermik savaateqarnermilu inoqarfiit
- Silap pissusaa
- Nunami pinngortitaq sermeqanngitsoq
- Imaq kangerluillu
- Nunaqarfiit
Kalaallit Nunaat pinngortitaa pillugu paasissutissat allat.
