Nunap sannaa

Kalaallit Nunaat qeqertaavoq ilisarnartunik iluseqartoq, nunap killingiusaa takuinnarlugu nunarsuarmi kikkut tamarluinnangajammik ilisarisinnaasaanik. Nunami nunap nassuiarneqartussanngorpat, nunap isikkui qaqugukkut pineqarnersut, atortussiassat, ujaqqat, qaqqat sananeqaataat qaqugukkut pineqarnersut aammalu atortussiassat ujaqqat sananeqaataat suminngaaneernerat qaqugukkut pineqarnersut, immikkoortinnissaat pingaaruteqarpoq. taakkua tamarmik Kalaallit Nunaata qanga qanorlu qeqertanngorsimaneranut tunngassuteqarput.

Ilutsit itisuut

Nuna annertunerpaatigut sikumut illussarujussuarmut kujammut isoqartumut assinguvoq. Kangiani kitaanilu sineriak illussatut inngigissumik qiverneqalersitsivoq, Avannaata sineriaa Issittup imartaata tungaanut nooqarluni tarpangasumik qiverneqarpoq.

Kangimut kimmullu »sinerissat illussatut ittut« marluk atuataarlugit isigigaanni, kitaata sineriaa sinerlugu kangerluit, qooqqut sermillu iigartartut amerlanerpaartaasa AK-KK sammivigigaat, Nunap avannaata kitaata sineriaa aamma Canadap tungaanut Ikersuaq (Nares Strædet) sammiveqatigipajaarlugit, sukkasuumik maluginiarneqarsinnaavoq. Taamaaqataanik kangerluit Tunup sineriaani AK-KK sammivigaat, kangisissumi avannaani sineriaa sammiveqatigipajaarlugu.

Tamanna nunavittap nunataata aporsimaneranut ukiut 1.900 aamma 1.700 mio. akornanni matuma siorna pisimasumut attuumassuteqarpoq: Kujataaniit imarpiup imartaa Kalaallit Nunaanngortussap ataanut pisimavoq, aammalu nunavittap ilai pisoqqat piusut ataasinngorlutik ataatsimuulersimallutik. Nunap tassunga tunngasortaa Arsuup kujataaniittoq ilannguppoq, Nunarsuup qaavaniit aattunit kinnernillu aammalu imarpiup naqqanit, itinersuarmut imarpiup imartaanit nusunneqarluni innermik anitsisartuneersunit nutaanit pinngortinneqarsimallutik. Nunap sinnerani nunavittap sinnikuisa pisoqaanerusut atoqqinneqarsimanerat takussaaneruvoq.

Nunap sannaani arlallit imminnut aporsimaneratut takorloorneqarsinnaavoq. Nunavittap ilai minnerusut arlallit kujataaniit eqqorneqarsimapput, aammalu apornerit taakkunatigoorlutik unissimallutik, soorlu lastbiilerujussuup biilit minnerusut tulleriiaartut eqqorsimappagit taamatut pisoqartartoq. Ilai annertuumik iloqissertiinnarneqartarput, allat imminnut qaleriiaalertarput. Nunap sannaanut tunngatillugu imartat minnerusut, biilit akornanni aqqusinertuut, imminnut aportarnerat ilutigalugu, nunavittamut ilanngullugit qullugunneqarsimapput. »Biilit« qaleriiaartut, nunavittap nunatai, qaqqatut tulleriissaartutut nappartitersimapput, ullumikkut Himalaya-tut annertussuseqalerlutik. Taamaaliornermi Kalaallit Nunaata ataani qaarsut itisuumut ataatsimoortunngorlugit nipputsinneqarsimapput, aammalu taamanikkorniilli nuna aveqqissimanngilaq.

Misilittaanerup takutippaa, kujataaniit avannaanut ujarak kipparissoq kiggitsikkaanni, taanna sammivinni marlunni qupiartulertussaasoq, NØ-SV aamma NV-SØ. Sinerissap killingani sukumiisortai kusanartut, kangerluit, taamanikkut ukiut 1.800 missaasa matuma siornatigut nunavittami tulleriissaartumik apornerup pinerani, sermip quppat taakkua atuataarlugit nunamik neriuisinnaanerusimanera, nuna aqqusaarlugu uninngaannarsimasumik, pissuteqarput.

Nuna ilusinippoq

Kalaallit Nunaat sivisoorujussuarmik pileriartuaarsimanermut oqaluttuassartaqarpoq, Nunarsuup nunap sanaani oqaluttuassartaata tamarmiusup ingerlanerani nunap sannaani pileriartorsimanerit suulluunniit tamarluinnangajammik pisimallutik. Nuna Kalaallit Nunaattut taagugarput, qeqertaalluni pinngunngilaq, kisianni nunavittap, Nunarsuup qaavani nunavittat ingerlaneranni annikinnerusukkaartunik aggorsimasup, aggorneraa. Taamaattumik Kalaallit Nunaanni nunap sannaa sumiiffinnut eqqaanniittunut ataqatigiissillugu paasineqassaaq; nuna ikkussortakkani ikkutassaavoq ataaseq, tassani ilaallutik Skandinavien, Rusland-ip ilaa, Canada, Savalimmiut aamma Tuluit qeqertaat.

Nunavittarsuaq aserorterneqarpoq

Ukiut 175 mio.-it matuma siorna Nunarsuarmi nunavittat tamarmik ataatsimoorsimapput, nunavittarsuartut taagorneqarluni, Qalasersuaq Avannarlermiit Qalasersuaq Kujallermut ataannartutut isorartussuseqartoq. Nunarsuarmi nunavittat tamarmik ataasiinnarmi ataatsimoorsimanerat pillugu isumassarsiaq 1906-08-mi Tunup Avannaarsuani Danmarkip ilisimasassarsiornerata nalaani Alfred Wegener-imit isumassarsiarineqarpoq. Taassuma taanna taavaa urkontinent Pangæa ataatsimoortoq. Wegener-ip siunnersuutigaa nunat suli nikikkiartuaartut aammalu Nunarsuup qaavani kaaviiaartumik ingerlaartut. Ukiut 330 mio.-init matuma siorna nunavittat tamarmik imminnut aporsimapput aammalu ataatsimoortunngorlutik nikikkiartuaalersimallutik, Pangæa.

Nunavittarsuaq ukiut 175 mio.-init matuma siorna quppanikkiartuaalerpoq, aammalu aggorneri assigiinngitsut sammivinnut assigiinngitsunut ingerlaarlutik. Afrika ukiut 150 mio.-init matuma siorna Amerika kujallermiit kaanngariartulerpoq. Immikkoortut marluk taakkua akornanni quppat basalt magma-mik Nunarsuup iluaniit aamaartumiit qaffattunik, immerput. Quppat avannamuinnaq siittartutut kujataaniit avannamut arriitsumik ammariartortutut siaruarput. Nunap quppaqartup basalt-inik immertup ineriartornera ilutigalugu, taanna imaaniit qarsunneqarpoq aammalu Atlantikoq ullumikkut ilisimasarput pinngortillugu.

Ukiut 90 mio.-init matuma siorna quppaqartut taakkua Kalaallit Nunaata kujataa taamaaqatigilerlugu anngupput. Kalaallit Nunaat Europa peqatigalugu kangimut nutsunneqarpoq, Canada aamma USA kimmut ingerlaarluni, aammalu Labradorip imartaa Kalaallit Nunaata kitaata aamma Labradorip akornanni ammarluni.

imartat pilerput

Nunavittaq aserorterpat, tamanna nukiit sammivinnut assigiinngitsunut nutsuisut pissutaallutik pilertarpoq. Siullermik nunarsuup qaavata saaliartortillugu nutsunneqarnerani quppaqalernissaata tungaanut nuna pisinnaasaminik imminut tunniutinnartarpoq, naggataatigullu inaarutaasumik avissaartarluni. Ineriartorneq taanna Kalaallit Nunaata kitaata sineriaa sinerlugu nunap sannaanut pingaaruteqarpoq, tamaani nunap qaava iloqianngorsimasoq sumiiffikkaartumik apparsimasarluni aammalu imaaniit qarsunneqartarluni. Tamanna Kalaallit Nunaata avataani immap naqqani arlalinnik imaqalerneranik kinguneqarpoq, ilaatigut Qeqertarsuup Tunuani aammalu Nuussuup qeqertaasaani.

Imartat kinnernik aammalu naasunik, uumasunik immallu ikerani uumassusilinnik toqungasunik immeriartuaarsimapput, piffissap ingerlanerani aamarsuanngortunik, uulianngortunik gassinngortunillu. Pileriartorsimanerata oqaluttuarisaanerata ilaa taanna Kalaallit Nunaata avataani uuliaqarfeqarneranik gasseqarfeqarneranillu neriuuteqarnernut tunngavissiivoq – aammalu aamarsuit ukiut hunnorujulikkaat siuliini Qullissani aamarsuarsiorfimmik ingerlatsinermi piiarneqartut pilersillugit.

Lava basaltinik qaleriiaanik pilersitsisarpoq

Islandi oqaluttuarisaanermi ilaalersimanngitsuuppat, Kalaallit Nunaat ullumikkut Europamut ilaasimassagaluarunnarsivoq. Kalaallit Nunaata aamma Canadap avissaarluinnannginneranni, nunavittap kissartut, Nunarsuup qaavani kilometerinit hunnorujunit arlalinnit itissusilimmiit qaffattut – taaneqartartut »hotspot« aqqusaarsimavai. Kissartut taakkua aakkiartulersimapput aammalu magma annertoorujussuaq nunap qaavanut qaffassimalluni. Tamanna qupparpassuit qajannarnerusortaalu Kalaallit Nunaata Canadallu avissaariartupiloorneranni pilersimasut aqqutigalugit aammalu qajannarnerusortai maannakkut Kalaallit Nunaata kangiata sineriaa sinerlugu pilersimasut aqqutigalugit kuuppoq.

Qullornerisa aammalu hotspot-ip akornanni assigiittoqarnera lavanik qaleriiaanik annertoorujussuarnik pilersitsivoq, Kalaallit Nunaata kitaani Qeqertarsuaq, Nuussuaq aamma Sigguk, Canadami Baffin Island aammalu Tunumi Sermersooq (Blosseville Kyst) qallerlugit.

Ukiut 10 mio.-it ingerlaneranni basalt-it qaleriiaat 7 km-inik issussusillit, Qeqertarsuup Tunuata kippasinnerusortaani aammalu avannamut Upernavik tikillugu, aammalu Tunumi Sermersuumi nunap ilusaani takussaanerpaajusut, tikillugit lava kubikkilometerit milliuunilikkaat ineriartortinneqarput.

Nunavittaq qulloorpoq

Nunavittap nunataata nikikkiartornera kissartumik sarfarneratigoortumik ingerlaannarpoq, qaqqat anitsisarnerat ingerlaannarluni. Nunap qalipaanit itisuumiit kissartunik suli ingerlaartoqarnera nunap ataani tinunerujussuarmik pilersitsivoq. Tamanna nunat qattutsinnerannik aammalu qalipaata siaarneranik pilersitsivoq. Maannakkut Kalaallit Nunaata kangiata sineriaa, maannakkut piujunnaareersumut, Iapetus-imarpianut, ukiut 600 mio.-it matuma siorna sineriaqalersitsisimavoq. Quppaqartutoqaq Europa-Kalaallit Nunaat-nunap immikkoortuani Pangæa-mi ataatsimoortumi qajannarnerusortatut takkuppoq. Nunavittaq qupivoq aammalu Imarpiup (Atlantikoq), Kalaallit Nunaata aamma Canadap akornanni qerlerunniarsarigaluartup, ammanera, Kalaallit Nunaata aamma Europap akornat allorpaa. Tunup Avannaarsua aamma Norge nunap sannaani imminnut tarrariilerput, aammalu Kalaallit Nunaata kujataani nunap sannaani ilisarnaaterpassuit Skotlandikkoortumik, Skandinaviap avannarpasinnerusortaatigoortumik aamma Ruslandimi Kola-mi nunap immikkoortuanut atuataarneqarsinnaapput.

Kalaallit Nunaata kangiata sineriaaneersut basalt-it qaleriiaat issusuut taakkua aggorneri kangimuinnaq Europa ingiaqatigisimavaat, massakkut taakkua tassaallutik Savalimmiut, Hebriderne aammalu Irlandip ilaa. Savalimmiut Sermersuumut atasimasoq suli takusinnaavarput, pissutigalugu ukiut 55 mio. matuma siorna qaqqanit anitsisartunit immikkuullarissunit ataasiakkaanit lavat qaleriiaarnerisa affai Tunumiimmata affaatalu aappaa Savalimmiuni qaqqaniilluni. Qalipaaniit kissartoq ingerlaartoq suli lavanik annertoorujussuarnik pilersitsisarpoq aammalu taagorneqarluni Islandimi hotspot, pissutigalugu qaqqanik anitsisartunik qeqertaq Island tassaniimmat qaqqat anitsisarnerat nunap qaavani takuneqarsinnaalluni.

Nunavittap sineriatoqaa – Kalaallit Nunaata avannaa aamma Tunu

Kalaallit Nunaata avannaa aamma Tunup Avannaarsua nunap sannaanit isigalugu sumiiffiit alutornartorujussuupput, nunavittap ukiut 1.800 mio.-it matuma siorna nunat tulleriiaarlutik aporneranni pilersimasup, sineriaa suli takuneqarsinnaalluni. Qaarsutoqqamiit ujaqqap gnejsip qaavani kinnerit inissiffigisimasaat attorlugu nikorfasoqarsinnaavoq. Tamanna sabkha-mi avatangiisinut ullumikkut, Arabien-imiittunut eqqaanarsimavoq. Sineriak sioqqanik ippinnguussimallutik taseqarlunilu masarsunnut narsaamanernut assingusoq, ilaannikkut panertartoq aammalu panerlutik qullorsimasunik taratsunillu krystalinnguussimasunik, suli ullumikkut ukiut 2 milliardit qaangiutereersut takussutissaasunik, peqartoq, takuneqarsinnaavoq.

Sermersuup sinaaniit sinerissap tungaanut kinnernik nalerimanerujussuakkoorluni ingerlagaanni, marrannguussimasut takuneqarsinnaasut nutaaneruleriartuinnarput. Ukiuni milliardini nunap sannaata oqaluttuassartaa ingerlavigineqarsinnaavoq aammalu Nunarsuarmi silap pissusaani annertoorujussuarmik allanngoriartornerit, Nunarsuarmi uumassusilinnut atugassarititaasunik allanngortitsisimasut, takuneqarsinnaallutik. Sioqqanit ujarannguuttut qaleriiaaniittut unerareerneranni, ukiut 1.250 mio.-it matuma siorna quppaqartiteqqilernerani pilersut basalt-it qaleriiaat issusuut takuneqarsinnaapput. Tamatuma kingorna ukiut 400 mio.-it tulliupput, tassanngaaniit unerartunik piujuartoqarsimanani, taakkua neriorneqarlutik nungussimanerat pissutaasoq ilimanarluni.

Nunavittarsuaq Rodinia

Kalaallit Nunaat ukiut 850 mio.-it matuma siornata missaani oqaluttuarisaanermi ilaaqqilerpoq. Amerika avannarleq-Kalaallit Nunaat-nunavittaq ataatsimoortoq, Laurentia, maannakkut nunavissuup ataqatigiissup, Rodinia-p, ilagilersimavaa, arlalippassuartigut kingusinnerusukkut Pangæa-mut assingulluni. Kalaallit Nunaata avannaa suli nunavittap sinaaniippoq maannakkut sermip killingani sineriaqarluni. Tassanngaaniit avannaani illernaq ikkattumiittoq 100 km-it missaannik isorartussuseqarpoq aammalu maannakkut Issittup Imartaanik taagorneqartup tungaanut imarpimmik itisuumik taarserneqarluni.

Unerarnerni allerpaallutik, tassalu siullersaallutik, sinerissap qanitaani sioqqat angisuukkaat unerarsimapput. Unerartuni qaffasinnerusuniittuni, tassalu piffissami kingusinnerusumi, sioqqat seqummaarissut marrarlu unerarsimapput, taakkua immami itinerusumi unerisimanerusumilu pisarlutik, tamatumalu kingorna ujaqqat kalkillit aammalu sioqqanit ujarannguuttut. Unerartut ataatsimut katillugit 1.000m missaannik issussuseqarput, aammalu taakkua tamarmik imaani meterinik marlussunnik itissusilimmi unerartuullutik.

Kisianni tamanna qanoq ataqatigiippa? Imartaq kinnernit qaleriiaanik 1.000 meterinik imaqarsinnaasoq minnerpaamik 1.000 meterinik itissuseqarsimassaaq? Tamanna nunavittat nunataasa nikikkiartuaarnerannut atatillugu ineriartortuarnermut pisumut aammalu imarpissuit ammarneranik matunerannillu tupinnaannartumik takutitsineruvoq. Oqaluttuassartaa tassaavoq, nunavittap qalipaata siaartinneqarnerata malitsigisaanik imartaq illernaasamut kivisimasoq. Imartap apparnera ilutigalugu taanna kinnernik immersimavoq. Kinnerit qalipaa nanersimavaat ammullu naqissimallugu aammalu tasinnera imartap kittaarnerani kivisinnaanissaanut inissaqalersitsisimavoq, taamaalilluni piffissap tamarmi ingerlanerani ikkattuusimalluni ilaannikkullu panertarsimalluni.

Uummasuaraaqqaniit siusinnerpaami uumasoqalerneranut

Kalaallit Nunaata Avannaani aamma Tunup Avannaarsuani ujaqqat kalkillit amerlasuut millimeterinik saatsigisunik qaleriiaartitsilersimapput, assigiinngitsunik maligaasattunik qaleriiaartitsilersimallutik aammalu blomkålinut assingusunik ilusinitsitsimallutik. Tamatuma takutippaa ujaqqat kalkillit ilai uumasuaraaqqanik pilersitsisimasut, immap naqqani qaleriiaarnerni katersuussimasunik aammalu niggunik qaleriinnik avatangiisit silarlersaannut illersuuteqarsimallutik. Kalkit pujoralai mikisut ingerlaavartumik nigguni qaleriinni nipputtarsimapput aammalu seqernup qaamanera mattuttarsimallugu. Taamaattumik uumasuaraaqqat kalkit qaleriiaarnerisigut alliartortarsimapput aammalu niggunik qaleriiaanik nutaanik pilersitsisarsimallutik. Taamatut ingerlanera uteqqittumik pisaqattaartarsimavoq aammalu unerarnerit naggutaasat issusuut pilersissimallugit – stromatolit-it. Taakkua Nunarsuup oqaluttuarisaaneranut ukiunit milliardinit pingasunit pisoqaanerusumut tunngasuupput, tassani uumasut naasullu suli pilersimanatik aammalu uumassusillit tamarmik uumasuaraaraallutik.

Kisiannili Kalaallit Nunaata Avannaani aamma Tunup Avannaarsuani stromatolitit qaavini sioqqani qaleriiaani sioqqani ujarannguuttuni ilutsit sullutut ilusillit mikisut ilai takussaasalerput. Taakkua sulluupput siusissukkut uumasuni arlaannik iluseqartunit, qularnanngitsumik qumamut siorarmiumut eqqaanartunit, assataallutik. Tassani Nunarsuup oqaluttuarisaanerani pisumut nutaarluinnarmut alloriarpugut. Nunarsuaq uumasulik naasulillu – immaqa nunarsuaq nutaalianngikkaluarluni, tamatumunngali eqqaanarsiartulerluni.

Tamakkiisumik sermernera

Atuagarsornermi taagorneqartumi Snowball Earth, tunngavilimmik isummiussamik saqqummiisoqarpoq, Nunarsuarmi silap pissusaa suli ilisimaneqanngitsunik pissuteqartumik ukiut 700 mio.-it missaasa matuma siorna malunnaatilimmik nillernerusimasoq – ilimagisaq siusissukkut sermeqarnerata nalaaniit sermip nassatarisimasaannik nassaarnermik tunngaveqartoq.

Rodiniap nunavittap nunataata nikikkiartorluni ineriartorsimanera aallaavigalugu, siornatigut kiattorsuarmik avatangiiseqarsimanera, sabkhanik unerartoqarsimaneranit aammalu ujaqqanit kalkilinnit takutinneqartoq, uppernarsineqarsinnaavoq. Piffissami tassani taakkua unerarsimaneranni, Kalaallit Nunaat ækvatorimi, Nunarsuarmi kiannerpaamiittuni, inissisimasimavoq, aammalu sermip nassataanik qaleriiaarnerit pilermata, nuna siulia ækvatorimi inissisimasimalluni. Tamatuma takutippaa ækvatorimi silap pissusaa ukiut 717 mio.-it matuma siorna ullumikkut Qalasersuarmi kujallermitut issimasoq.

Tunup Avannaarsuarni Kong Oscar Fjord-imi Ellap qeqertaa, silap pissusaata kiattorsuuneraniit sermeqalerneranut ikaarsaarnermut assersuutissaqqinnerpaanut ilaavoq, kisianni nunavittani tamaginni piffissami tassanngaaniit taamaaqataannik unerarnernik takussaasoqarpoq. Ukiut 90 mio.-it matuma siorna piffissap ingerlanerani Nunarsuaq marloriarluni arlaleriarluniluunniit sermersimasoq ilimanarpoq, aammalu silap pissusaani ajornartoorneq Nunarsuup oqaluttuarisaanerani sivisuumi ataasiaannarluni pisimasoorpasippoq. Arlaatigut – nunarsuarmi sermimik ulissimasuni quppat ammasut, sermip ataani imaq kuuginnartoq – taamaattoqarsimappat uumassusillit ukioq tupinnaannartumik sivisoorujussuaq anigortarsimassavaat, aammalu Nunarsuarmi uummasut siullerpaarpaat takussutissaqarnerat, nunarsuarmi sermeqarnerata nalaata naasimalernerata kingunitsianngua pilersimavoq.

Ineriartorneq aallartippoq – uumasut pilerput

Peary Land-imi J.P. Koch Fjord-ip avannannguaniippoq Sirius Pas. Kambriumip, phanerozoikum-imut, nunap sannaani killeqanngitsumut, uumasut naasullu Nunarsuarmik tiguaasimanerannut, malunnartitsisup, siusinnerpaartaaneersut, ujaqqat kalkit aamma kukissat qernertut taassuma siitsippai. Qaqqami Buen-imi kukissani qernertuni ilisimasassarsiortut Grønlands Geologiske Undersøgelse, maannakkut GEUS-ip ilaaneersut, 1984-imi ujarannguunnerit takuneqarsimasunik asseqanngitsut nassaaraat. Taamaattoq Canadami Burgess-imi kukissani ujarannguuttunut taakkua eqqaanarsinnaasimapput. Ujarannguuttut amerlanertigut saanikuliaasarput, kisianni uumasut saanikutaqanngitsut innarlersimanngitsut imaluunniit qituttortai innarlersimanngitsut, misissorneqarnissaannut periarfissaqanngisaannaraluartut, tassani pineqarput.

Sirius Pas uumasut siullersaannik imaani pinngortunik naapitsinissamik tassanngaannaq periarfissiivoq, taakkualu ullutsinni uumasut piffissap tupinnaannartumik sivikitsup ingerlanerani qanoq ineriartulersimanersut, malinnaaffiginissaanut periarfissiipput. Kukissaq kipparissoq Buen Formationen-imeersoq qullorneqarpat, piffissami Kambrium-ip nalaani uumasorpassuaqalersimaneranit qerrusimasut takussutissat takuneqarsinnaapput. Tamanna sivikitsumik ineriartupiloornermit pisimasumit uisorernerinnarmi pisimasuuvoq, tassani uumasut ullumikkut Nunarsuarmiittut kinguaariit tamarmik pilersimallutik. Ilisimaneqartut malillugit Sirius Pas-imi qaleriiaat pisoqaassusaat ukiut 513 mio.-it missaannut aalajangerneqarsinnaavoq.

Nunavittarsuaq aserorterpoq

Piffimmi tassani nunavittarsuaq Rodinia aggulersimavoq, aammalu imaq, Iapetusimarpik, Kalaallit Nunaata aamma Norgep akornanni qerlerunniarsarilersimalluni. Det Baltiske Kontinent, Laurentia-mit avissaartinneqarpoq, aammalu nunavittat nutaat marluk taakkua sinerlugit kinnerit qaleriiaat kilometererpassuit unerarsimapput, imarpiup matoqqinnissaata tungaanut, aammalu Baltica aamma Laurentia ukiut 425 mio.-it matuma siorna nunavittarsuup Pangæa-p inerikkiartorneranut ilaatillugu apoqqissimapput.

Kinnerit katersuuffiisa pilernerat

Taamaattoq nunap immikkoortuani nunap sannaa unerilersimasoq tamanna isumaqanngilaq. Den Kaledoniske Bjergkæde pilersimanera, qaqqat tulleriissaartut amerlanersaattut, nunavissuup qalipaata sivisuumik iluarsineqartarnerinik malitseqarpoq. Katersat nunavittap ilai »nippussimallutik« aammalu Iapetusimarpiup inissisimaffigisimasaa, qalipaani qajannartortaaginnarpoq. Ukiut milliunikkaarpassuit ingerlaneranni maannakkut Kalaallit Nunaata aamma Norgep sineriai sinerlugit imartat arlallit pilersimapput. Ilai imaanut atasuupput aammalu ujaqqanik kalkitalinnik, kukissanik allanillu imaani kinnernik immerneqarlutik. Allat nunavittami tasinngortaapput, inoqajuitsup sioraannik aappaluttunik immerneqartut, suli allat sinerissap qanittuani ikkattuni masarsoqarfiullutik. Tasinngortat taakkua maannakkut Kangertittivarmiit (Scoresby Sound) aammalu Kronprins Christian Land, Kalaallit Nunaata avannamut kangiani teqeqqua, aqqusaarlugu qaqqani pinngortitap ilusaasigut allunaasami sapanngatut takuneqarsinnaapput.

Kinnernut tasinngortat taakkua tamarmik immikkut nunap sannaani erlinnartuusiviupput, Nunarsuup nunap sannaani oqaluttuarisaanerani nutaanerusortaannik assigiinngitsunik takussutissiisut. Danskit 1931-mi Tunumi ilisimasassarsiornerisa nalaanni Ichthyostega-p, »aalisagaq sisamanik niulik«, sinnikui Mestersvig-ip avannaani kangerlunni Celsius Bjerg-imi nassaarineqarput. Tassani unerarnerit ukiut 370 mio.-it missaasa matuma siorna Devon-ip nalaani masarsoqarfimmi ikkattumiittuni pilersimasut, nassaarineqarput. Ichthyostega ilisarnaateqarpoq aalisakkanut eqqaanartunik, kisianni aamma tetrapode-tuut avateqarluni – nunami uumasoq qimerlulik sisamanik niulik, aammalu taakkua masarsukkoorlutik pisussinnaasimapput nalussinnaasimallutillu. Taakkua nunami uumasut siullersaattut naatsorsuutigineqarput.

Silap pissusaani ajunaarnersuaqarnera amerlasoorpassuillu toqorarlutik nungunnerat

Kujasinnerusumi Kangertittivap avannannguani qeqertaasami Jameson Landimi, nunap sannaani piffissat Trias, Jura aamma Kridt nalaaneersuni, qeqertaasap nunavittamut ataffiani unerarsimasunik issusuunik peqarpoq, aammalu piffissat Aamarsuaqarnerata aamma Permip siusinnerusut nalaaneersunik qaleriiaarneqarluni. Aamma tassani silap pissusaani annilaarnartut nunap sannaani qaleriiaani malinnaaffigineqarsinnaapput.

Perm-ip nalaa ukiut 252 mio.-it matuma siorna Nunarsuarmi toqorarnersuit sakkortunersaasa misigineqarneranni, tassanngaannartorujussuarmik naavoq. Uumasut suussutsit tamarmik imaani uumasuusut 90 %-iinit amerlanerusut, aammalu uumasut qimerlullit nunami uumasuusut amerlasoorpassuit 70 %-ii, silap pissusaani sakkortuumik ajornartorsiorneq pissutaalluni piffissap sivikitsuinnaap ingerlanerani inuunertik annaasariaqarsimavaat. Nunarsuup agguaqatigiissillugu kissassusaa, silaannarsuarmiittut CO₂-t annertuserujussuarnerat pissutigalugu 10 °C missaanik qaffappoq. Qaqqat innermik anitsisarnerat aammalu aamarsuit issusuunngorlutik unerarsimasut, Aamarsuit nalaanni siuliani pilersimasut, ikuallannerat ataqatigiissillugu, silap pissusaani ajunaarnersuaqartitsilersimasut malunnarpoq.

Piffiit nutaanerusut – Mesozoikum

Ajunaarnersuaq Jameson Landip avannarpasissortaani kangisissortaanilu erseqqissunik sunniisimavoq. Tassani qaqqat nunami ilusai aappaluttut tupinnarnerpaat, nunamit uulinnersimasumit sioqqanit inoqajuitsumeersumit pilersimasut, takussaapput.

Uumasunik nungusaaneq annertoorujussuarmik pisimasoq taanna, uumasut ineriartorneranni tamatigut pisartumik annertoorujussuarmik ineriartornerup allanngorneranik malitseqarpoq. Uumasut suussutsit nutaat naasullu takkussulerput. Uumasut Devon-ip silarsuaata nungutinneqartup kingorna arsakunit nikutsertut tassaasimapput dinosaurit. Carlsberg Fjord-ip eqqaani qaqqani dinosaurit saanikui nassaarineqarput aammalu ukiut 200 mio.-it sinnerlugit matuma siorna sumi tamaani ingerlasarsimasunik dinosaureqarsimaneranik takussutissat, qaleriiaani taamanikkut nunap qaavani pilersimasuni erseqqissumik suli takuneqarsinnaapput.

Jameson Landip qiterpasissortaani aamma Jura aamma Kridt-it nalaanneersut issusuunngorlutik unerarnerit takussaapput, tassani kinnernik imallit Pangæap aggulukkiartuaalernerata malitsigisaanik kiveqqissimallutik aammalu imaanit qarsunneqarsimallutik. Kalaallit Nunaata Norge, Savalimmiut aamma Skotland suli ataqatigiiffigai, aammalu Island suli pilersimanani. Piffissami tassani Kalaallit Nunaata, Tuluit Qeqartaasa aamma Skandinaviap akornanni killeqarfinni kinnernik imallit arlallit pilersimapput, taamatullu taamaaqataanik Kalaallit Nunaata kitaata sineriaa sinerlugu imartat pilersimallutik. Imartat taakkua Norge-mi uuliamik pisuussutinut aallerfiupput aammalu Norsøen-imi danskit tuluillu uuliasiorfiinut aallerfiullutik. Taamaalilluni aamma nammineq nunami akisussaaffigisami uuliamik nassaarnissamut Kalaallit Nunaata neriuuteqarneranut najoqqutarineqarlutik.

Kalaallit Nunaata toqqaanera

Kridt-it nalaasa naalerneranni siullermik Kalaallit Nunaata aamma Canadap akornanni Labradorip imartaa ammarpoq. Tamatuma kingorna Iapetus-imarpimmiit aserortertutoqqat aallarteqqipput, aammalu Europa kangimut nikikkiartoqqilerpoq, Kalaallit Nunaat Amerika avannarleq peqatigalugu kimmut ingerlaannarluni. Basalt-it issusuunngorlutik qaleriiaartut, lava-nit quppakkoorlutik kuuttuneersut, maannakkut Sermersooq, Sigguk, Qeqertarsuaq aamma Nuussuaq sinerlugit innani qernaarissuni innaaqqissuni, Issittumi qaqqat portunersaanni Gunnbjørn Fjeld-imi, lava-nit taamanikkut Atlantikup avannaa pinngormat kuuttunit, sananeqaateqartut maannakkut takuneqarsinnaalerpoq.

Inuuneq ilusinikkiartulermat

Kalaallit Nunaanni qaarsoq sumiiffiit allat assigalugit susoqarfiuallaanngilaq, ilai oqassapput tujorminartoq. Kisianni qaarsoq annikitsuaraq Nuup avannamut kangiani 150 km-inik ungasissusilimmi Isuaniittoq immikkut eqqumaffigineqarpoq. 1960-ikkut naalerneranni paasineqarpoq Nuup Kangerluani gnejs-it qasertut ukiunit 3.600 mio.-init pisoqaanerusut, taamaalillunilu ujaqqat pisoqaassuserisinnaasaattut takorloorneqarsimasunit pisoqaanerujussuusut.

Peqatigisaanik Orsugiammik ingerlatseqatigiiffiup Øresund-ip saviminissanik peqarfik immikkut ikiariissartoq imaluunniit nippusimasutut ittoq, Nunarsuup pinngoriartoqqaalernerani immami kinnertut unerarsimasoq, nassaaraa. Paasinarsisimavoq Isuani ujaqqanik kinnernik aamma lavanik ujarattaqartunik qangatsersimaneeraqartoq, aammalu qaleriiaat ukiunit 3.700 mio.-nit pisoqaanerusut.

Kinnitoqqat taakkua akornanniipput qaarsut mikisuaqqat, allaffittut angissusillit, kukissat qernertut allanngutsaalisaanerpaat qaleriiaat nuisallutik. Erseqqinnerusumik misissorneranni paasinarsivoq kukissat qernertunik qalipaateqarnerat grafit-init, kulstof-init mikisuaraaqqanit poorsimasunit milliuunineersut. Aammattaaq paasinarsivoq kulstof-it isotop-it aalaakkaasut marluk, kulstof-12 aamma kulstof-13, akornanni ilisarnartunik annertussuseqartut. Taamatut pissuseqarnerat uumassusilinniit taamaallaat ilisimaneqarpoq. Isuani qaarsoq mikisoq taanna taamaalilluni Nunarsuarmi uumassusillit pinngorsimanerannut uppernarsaataavoq.

Kalaallit Nunaanni nunap sannaani pisuussutit

Inuit ukiuni 4.500-ni nunap kulturikkut oqaluttuarisaanera tamaat Kalaallit Nunaanni nunap sannaani pisuussutinik atorluaasimapput. Bjergkrystal, diabas, kvartsit aamma ukkusissat Kalaallit Nunaata ilaanni tamaginni nassaassaapput aammalu kalaallit piniarnermik kultuuriini tamaginni sakkussanut atortussatut atorneqarsimallutik. Ukkusissat aamma qallunaatsiaanit, kitaata sineriaa sinerlugu ukkusissanik piiaavinni runinik allattuiffinnik qimatsisarsimasunit, piiarneqartarsimapput.

Killiaq qaqqami innermik anitsisartumeersuuvoq erseqqissoq, kukissamut assingusoq, Nuussuarmi aammalu Qeqertarsuup Tunuani qeqertaaqqami nassaassaalluni. Killiamik sakkut, tamarmik kalaallit ujaraannarnik sakkoqarallarneranneersut, Saqqaq aamma Dorset, kitaata sineriaanit tamarluinnangajammit ilisimaneqarput. Killiaq ikkutassatut niuerutigineqartarsimasoq erseqqippoq aammalu atortussat suliarineqanngitsut immikkuullarissut aaqqissuussaasumik piiarneqartarsimanerannut assersuutissaalluni.

Nunasiaataalerneq sioqqullugu inuit kulturianni inuit Qeqertarsuarmi, nunarsuarmit isigalugu, basalt-ini pinngortitami qaqutigoortorujussuarni saviminissamik (nunamiittumik) tellurisk-inik taaneqartartunik, piiaasarsimapput, aammalu Innaangarnup eqqaani saviminissat ullorissap anaaneersut piiarneqartarsimapput aamma saviit kiinaannik aamma tuukkanik nillertumik aatsillugit sananermut atorneqartarsimallutik.

1721-mi nunasiaataalernermiit Kalaallit Nunaanni pinngortitami pisuussutinik piiaanissaq ukkatarineqalersimavoq. Piffissami siullermi puisiniit arferniillu uulia pingaartumik sammineqarsimavoq, kisianni ukiut hunnorujulikkaat ingerlaneranni aatsitassat soqutigineqariartuinnalersimapput. Hans Egede tikinnermi kinguninngua taamanikkut aatsitassamik grafit-imik akisoorujussuarmik peqarfeqartoq pillugu nalunaarusioreersimavoq. 1852-imi Arsuup kujataani Alanngorsuarmi kanngussannik saffiugassanik piiaaneq aallartissimavoq, kisianni piiaaneq sukkasuumik taamaatinneqarluni. 1905-imi misileeqqittoqarpoq, maannakkut aatsitsiveqarluni, kisianni 1914-imi taamaateqqinneqarluni.

Piffinni nutaanerusuni aatsitassarsiorfinnik annerusumik minnerusumilluunniit iluatsittunik peqartarsimavoq. Uummannap Sulluani Maarmorilimmi piffissami 1973-imiit 1990-imut aqerlunik zinkinillu saffiugassat, zinkit 14,3 %-imik, aqerlut 4 %-imik aammalu ton-imut siilvi 29 gram-imik akuissusillit, 11 mio. tonsit piiarneqarput.

Nuup eqqaani Isuani saviminissanik peqarfik, Kalaallit Nunaata avannaani Citronen Fjord-imi zinkinik peqarfiit angisuut aammalu molybdæninik, platin-inik saffiugassanik kuultinillu peqarfiit arlallit Tunup sineriaani misissorneqarsimapput, kisianni suli imminut akilersinnaasimanatik.

Orsugiak – Kalaallit Nunaanni aatsitassarsiorfinni iluatsittut

Arsuup eqqaani sumiiffimmi 1770-ikkunni aatsitassaq qaqqorissoq maannamut ilisimaneqanngitsoq nassaarineqarpoq, taanna 1779-imi nassuiarneqarluni aammalu atserneqarluni orsugiak, »sermip ujaraa«. Taanna Kalaallit Nunaannut aatsitassarsiorfinni iluatsitsinerit annerpaartaattut aammalu Danmarkip suliffissuarni misilittagaasa annersaattut, uuttorneqarpoq. Suliffissuarnik ingerlatsisoq C.F. Tietgen aamma keminik suliaqartoq Julius Thomsen 1854-imi Ivittuuni orsugiannik peqarfimmi piiaallutik aallartipput – sodanik sikassaatinillu tunisassiornissaq siunertaralugu. Sukkasuumik paasivaat orsugiak aluminiumik, tamanna tikillugu platin-iniit aamma kuultiniit akisunerusumik, tunisassiornermi iluaqutissatut atorneqarsinnaasoq. Tunisassiornerup ingerlanerani orsugiannik atuinermi aluminiu kanngussanniit akikinnerulertarpoq, taamaalillunilu saffiugassatut atugassatut pissarsiarineqarsinnaalerluni. Kalaallit Nunaat orsugiannik niuerfimmi kisiartaavoq, 1987-imi peqarfiup imaarnissaata tungaanut, taamaalineranilu orsugiannik 3,5 mio. tonsinit annertunerusunik piiaasoqareersimavoq.

Orsugiammik periusissatigut pingaaruteqartunik pissarsisinnaaneq, sorsunnersuit aappaanni amerikamiut najuunnerannut pisooqataavoq, tassani orsugiannit isertitat Kalaallit Nunaata nioqqutissanik pilersorneqarneranut akiliutigineqartarlutik.

Uranimik, thorium-imik aatsitassanillu qaqutigoortunik piiaaneq

Kalaallit Nunaata kujataani Narsap eqqaani sumiiffik ukiut 150-inngulersut ingerlaneranni oqaluttuatoqqatupajaaq inissisimalluni ataqqineqarsimavoq. Tassaniipput ujaqqat nalinginnaanngitsorujussuit, aatsitassanik qaqutigoortorujussuarnik imaluunniit asseqanngitsunik akoqartut aammalu pinngoqqaatinik arlalinnik qaffasissunik akuissusilinnik akoqartut, soorlu urani, thorium aammalu aatsitassat qaqutigoortut (REE), ujaqqani nalinginnaasuni annertunerpaatigut takussaasanngitsut.

1956-imi Niels Bohr siunnersuuteqarpoq urani Kuannersuarneersoq Danmarkimi atomip nukinganik tapersiisinnaasoq aammalu misissuinermik suliaqarneq annertunerusoq aallartinneqarpoq. Ukiut hunnorujulikkaat naajartulernissaasa tungaanut REE-t saffiugassatut pingaaruteqarput, pissutigalugu taakkua elektroniskini ikkussugassani amerlasuuni aammalu mingutsitsinngitsumik nukissiornermi ikkussugassani ilaammata. Tamatuma kingunerisaanik sumiiffik soqutigineqaqqilerpoq, suliniutaasinnaasut marluullutik: ataaseq REE-nik aamma zirconium-inik piiaanissaq siunertaralugu, aammalu ataaseq REE-nik, uranimik zinkimillu piiaanissaq siunertaralugu. Uranimik peqarfik appasissumik akuissuseqarpoq, kisianni ataatsimoortumik annertoorujussuarmik isumalluuteqarfiulluni. Suliniutip ukiut 70-inngulersut ingerlaneranni ingerlanneqarnerani uranimik piiaanissaq pillugu apeqqut, avatangiisitigut politikkikkullu isumaliutersuuteqarnerit aallaavigalugit, pikkunartumik oqallinnermut ilaannikkut pissutissaqalersitsisarsimavoq.

Uuliamik gassimillu qalluinissamut periarfissaq

Kalaallit Nunaat Nordsøen-imi Danmarkip ilaani qallorneqartut annertussusaannut naapertuuttunik uuliaqarsinnaasutut gasseqarsinnaasutullu isigineqarpoq. Taamatut annertussusilinnik peqarfeqarpat, Kalaallit Nunaata aningaasaqarneranut tamanna annertuunik sunniuteqartussaassagaluarpoq, kisianni maannamut nassaartoqarsimanngilaq. Uuliani, gassinit aamarsuarniillu nukissianut niuerfiit, nutarterneqarsinnaasunut nukissiuutinut allanngoriartuinnarnerani aammalu ukiuni qulikkaani piffissaqarluni nassaarnermiit tunisassiulersinnaanissaq eqqarsaatigalugu, nunatsinni uuliamik gassimilluunniit tunisassiortoqalissanersoq qularnarpoq.

Aatsitassanik piiaaneq

Kalaallit Nunaanni aatsitassanik piiaaneq inatsisini annertuuni maleruagassiivigineqarpoq. Tamatuma nunap sannaani aatsitassanik piiaanerup malitsigisaanik inuiaqatigiinnut imaluunniit avatangiisinut sunniinerlussinnaanerit annikillisittussaavaa. Taamaattumik aatsitassarsiorfinnik suliffissuaqarnerup aallartikkiartulersup Kalaallit Nunaanni inuiaqatigiit ineriartornerannut pitsaasumik tapersiisinnaaneranut tunngatillugu, neriulluarnissamut tunngavissaqarpoq.

Ivittuut eqqaani sukat ikait

Kalaallit Nunaanni sumiiffippassuarni nunap sannaa immikkuullarilluinnartumik iluseqartarpoq, sumiiffikkaartumik atortussiassatut atorneqartarsimasunik, assersuutigalugu aatsitassarsiorfiusimasup maannakkut atorunnaareersup Ivittuut eqqaanni, tassani kryolit aatsitassat qaqutigoortut arlallit allat peqatigalugit granit-imi akuliussimapput ukiut 1 mia.-init amerlanerusut matuma siornatigut pilersimallutik.

Tamanna kangerlunni eqqaanniittuni, nunap iluaniittup erngup kuuaarnera immap iluani sukarujussuaqalersitsisimavoq, aatsitassanit kalkinit ikait-init qaqutigoortunit ineriartortinneqarsimallutik. Sumiiffiup annikitsuaraaqqap iluani sukaat 20 meterit tikillugit portussusillit hunnorujulikkaat immap naqqaniit »naapput«. 1995-imiilli pinngortitami pisoq asseqanngitsoq taanna paasinarsisinniarlugu suliassaqarfiit akimorlugit ilisimatuussutsikkut misissuinerit arlallit ingerlanneqarsimapput.

Paasissutissat allat

• Nunalerineq
• Sineriak
• Kalaallit Nunaanni ujaqqat pinnersaasiat
• Inuussutissarsiutit suliffeqarnerlu
• Kujataa – Nunalerineq Sermersuup sinaani
• Sermersuaq
• Imaq kangerluillu
• Nunaqarfiit

Kalaallit Nunaat pinngortitaa pillugu paasissutissat allat.