Norgemiu Anders Olsen nulialu kalaaleq Tuperna ilaqutaallu qallunaatsiaat kingorna siullersaallutik nunaatilinngorput. Qallunaatsiaat biskopeqarfiat Garðar (Igaliku) nunasiffigissallugu aalajangerput, Kalaallit Nunaanni nuna ivigaqarluarnerpaaq tamaaniimmat isumalluuteqarluartunik avatangiiseqarluni tikeriaannarnik. Kalaallit Nunaanni savaateqarnerup ineriartorlualernissaata tungaanut ukiut 150-it ingerlagaluartut, nunaateqarnermik ileqqoq immikkuullarissoq Anders Olsenip kinguaavinit Igalikup eqqaani tunngavilerneqarpoq: uumasuuteqarluni ivikkanik naatitsineq – savat amerlanerullutik – periarfissat killinganni issittumilu soqanngitsumi imaani nunamilu isumalluutinik ilisimasaqarlunilu atuilluarnikkut aatsaat imminut napatissinnaasoq.
Qallunaatsiaat nunaateqarnerannut inooriaasiannullu assingussutsit erseqqilluinnarlutillu pinngortitamik piumasaqaatitaqarput. Taamaammat nunaateqarfiit itsarnitsat nutaallu issittumi nunami qaqqaqartumi narsaatini qorsooqqissuni ukiunik 1000-inik pisoqaassuseqartuni sanileriipput. Inuit nunalerinerisa ineriartortinneqarnerisa kingusinnera siuliniillu eqqaassutissanik inatsisitigut siusissukkut illersuisoqalersimanera pissutigalugit qallunaatsiaat illukui amerlanersaat nunami suli attanneqarput. Nuna ukiuni akullerni inuuffigineqarsimasut ilivitsungajaallutik ujarannguunnikut qaleriiaartut Kalaallit Nunaannilu nunaateqarnermik ileqqunit piutinneqartut immikkuullarilluinnartuupput UNESCO-miillu Østerbygdeniusimasumi qitiusimasup tamangajaa nunarsuarmi kingornussassat allattorsimaffiannut 2017-imi akuerineqarluni atserlugu: Kujataa, Kalaallit Nunaat: Sermersuup sinaani qallunaatsiaat inuillu nunaateqarnerat.
Paasissutissat allat:
- Nunalerineq
- Illulioriaaseq
- Hans Egede ajoqersuiartornerlu
- Nunalerinermik savaateqarnermilu inoqarfiit
- Katersugaasiviit kulturikkullu kingornussat
- Inuit kulturiat, nunasiaataanerup siorna (1150‑1721 miss.)
- Qallunaatsiaat
- Nunami pinngortitaq sermeqanngitsoq
- Sermersuaq
- Nunaqarfiit
Kalaallit Nunaat pinngortitaa pillugu paasissutissat allat.