Kalaallit nunaata imartaani puisit

Natseq Kalaallit Nunaanni puisut takussaanerpaartaraat aammalu amerlanerpaajunerat ilimanarluni. Piniagassatut pingaaruteqartuaannarsimavoq aammalu suli Kalaallit Nunaanni piniartut inuunerannut ilaalluni pingaaruteqartoq.
FLIP NICKLIN/MINDEN/RITZAU SCANPIX, U.Å

Puisut assigiinngitsut tallimat ukioq kaajallallugu Kalaallit Nunaata imartaaniittarput: Aataaq, natseq aammalu qasigiaq.

Aataat ataatsimoortukkaani pingasuniittut taakkua Newfoundlandimi, Grønlandshavet-imi aamma Hvidehavet-imi sikorsuarni piaqqisarfimminni piaqqisarput. Tassanngaaniit Kalaallit Nunaanni Tunumi aamma kitaata sineriaani avannarparujussuarlutik avannamukaartarput. Aataat ataatsimoortukkaat amerlanersaat (7 mio. miss.) Canadap aamma Kalaallit Nunaata akornanniipput. Grønlandshavet-imi aataat 400.000 missaannik amerlassuseqarput, aammalu natseq peqatigalugu puisinit amerlanersaallutik.

Natseq Kalaallit Nunaata imartaanni sumiluunniit takussaavoq, ukiukkut kangerlunni sermersuup saarpiaani aammalu sikorsuarni ungasissorujussuarmiittuni. Natsit qassiunersut ilisimaneqanngilaq, kisianni natseq Issittoq tamakkerlugu takussaavoq, tamaani sumiiffimmi aalajangersimasorujussuarmiissinnaalluni, kisianni aamma ungasissumut ingerlaarsinnaasarluni.

Natsersuaq Kalaallit Nunaata imartaani aamma sumiluunniit takussaavoq, kisianni puisinut allanut sanilliullugu imaani itinerusuniinnerusarluni, tamaani 50 minutsit sinnerlugit sivisussusilimmik aammalu 1.000 meterit sinnerlugit itissusilinnut sivisuumik itisuumullu aqqarsinnaanini atorluarsinnaasarlugu. Grønlandshavet-imi, Newfoundlandip eqqaani aammalu Ikersuaq Davis-imi piaqqisarfinni sikumi piaqqisarpoq, aammalu aasaanerani piffissami mamaarnerminni immap sikuaniissinnaasarpoq. Natsersuit Grønlandshavet-imi piaqqisartut ilisimaneqanngitsunik pissuteqartumut kinguariarsimapput aammalu ullumikkut natsersuit 100.000-iniit ikinnerulersimallutik, natsersuit Canadami piaqqisartut amerliartorlutik aammalu 600.000-inik amerlassuseqartut isumaqartoqarluni.

Ussuk puttaani, taakkua aalisagaqarfiit immap naqqani neriniarfigisartakkatik qulaallugit tissukalerneranni, qasuersaartarpoq, kisianni aamma sissani sioraannaasuni qeqertanilu qaarsuinnaasuni inissat qasuersaarfigalugit atortarpaat. Nunatta kujasinnerusortaani kangerlunni sioqqani qasigiaq, Kalaallit Nunaanni puisit qaqutigoornersaat, takussaasarpoq.

Paasissutissat allat

Kalaallit Nunaat pinngortitaa pillugu paasissutissat allat.