Nunalerineq

Kalaallit Nunaanni nunalerineq uumasuuteqarnerlu qallunaatsiaanut sorlaqarpoq. Ukiut 1.000-it sinnerlugit matuma siorna Erik Aappalaartoq kinguaavilu Islandimiit tikissimapput aammalu nunani avannarlerni naasorissaasut kulturiat nassatarisimallugu. Uumasuutit qallunaatsiaat atisassaannut meqqunik aammalu punniliornissamut immussualiornissamullu immummik qulakkeerisimapput. Uumasuuteqarneq piniarnerlu ataqatigiillutik ukiut 500-it missaanni qallunaatsiaanut tunngaviliisimapput. Kalaallit Nunaata kujataani aammalu Nuup eqqaani kangerluit ilorpasinnerusortaanni, amerlanertigut Sermersuut killerpiaani, qallunaatsiaat silap pissusaa issaasannerusoq ivigartortitsivissallu pitsaasut toraarsimavaat. Suli uumasuuteqarsimanermit tassannga uppernarsaatissat nassaarineqartarput, uumasut ineqarfiisut, imerterinermut ikerasaliat uumasunullu ungalutut ilusillit. Qallunaatsiaat 1400-kkut ingerlaneranni takussaajunnaavissimapput.

Qallunaatsiaat kingorna nunalerinermik ingerlatsineq

Maannakkut nunalerinermik ingerlatsineq, qallunaatsiaat takussaajunnaareerneranniilli, arriitsumik aallartissimavoq. Hans Egede siullersaalluni, ilaatigut Nuup qanitaani, uumasuutinik eqqussisimavoq. 1783-imi Norgemioq Anders Olsen nulialu kalaaleq Tuperna Igalikumi nersussuaateqarneq piniarnerlu aallaavigalugit nunalerinermi kulturimik tunngaviliisimapput . Taamatut aallartitsineq inooriaatsinut ineriartorsimavoq, inuit inuttut tunuliaqutaqartut piffissami aalajangersimasumi uumasuuteqalersimallutik.

Uumasuuteqarneq

1900-kkut aallartinneranni piniarnermut periarfissat periarfissaajunnaarnerat pissutigalugu nunalerineq aallarteqqinneqarpoq. Kalaaleq palasi Jens Chemnitz 1906-imi Savalimmiuniit siusinnerusukkut qatanngutigiinniat ajoqersuiartortitaqarfiannut Narsarmijinut savanik tikiussivoq. Misileraaneq neriulluarnartumik aallartippoq. Kalaallit Nunaannut Aqutsisoqarfik periarfissamut soqutiginnilerpoq, aammalu 1915-imi savaateqarfimmi aqutsisoq Lindemand Walsøe savanik 180-inik Islandimiit Qaqortumut tikiussivoq. Tamatuma kingorna ineriartorneq sukkasuumik ingerlasimavoq. Ukioq taanna Kalaallit Nunaannut Aqutsisoqarfiup Qaqortumi savaateqarfik pilersippaa.

Savaateqarfik (ullumikkut: Upernaviarsummi misileraavik) taamanikkulli savaatilinnik nutaanik ilisimasassanik ilinniartitsinissamik tapersersuinissamillu, savaateqarfinnik nutaanik aallartinnissamut aningaasalersuinissamik aammalu ingerlaavartumik siunnersuisarnissamik siunertaqarpoq. Sumiiffimmi tassani Erik Aappalaartup 980-ikkunni iliuuserisimasaatut, kalaallip savaateqarnermi maligassiuisup Otto Frederiksenip 1924-mi kangerluup Tunulliarfiup sinaani Sermersuarmiit 12 km-iinnarnik ungasissusilimmi Qassiarsummi savaateqarfiit siullersaat (siusinnerusukkut Brattahlíð) inissippaa.

Aasakkut narsaatit ivikkanik naatitsiffigineqartartut illunut qaninnerpaat (nammineq narsaatitut taagorneqartut) ivigartortitsivigineqartussaatitaasarsimanngillat, savat, savaasat nersussuillu neriniartitsivinnut innersuunneqartarlutik. Aasap naalernerani nammineq narsaatit ukiukkut atugassanik katersuiffigineqarsinnaasimapput.

Kalaallit Nunaata kujataata kitaani uumasuuteqarneq ukiup takissusaanit aammalu ukiukkut nerukkaatissat qanoq annertutigisut pissarsiarineqarsinnaasarnerannit killeqartarsimavoq sulilu taamaalluni. Ukiuni akullerni taamatullu piffinni nutaanerusuni uumasuutinit naggorissaatissanik taamaallaat atuisoqartarsimavoq. Ullumikkut tamatuma saniatigut narsaatini naggorissaatit fabrikkini sanaat kiisalu nerukkaatissat kimittuut ukiukkut nerukkaatissanut tapiliussatut atorneqartarput.

Ullumikkut nunalerinermik ingerlatsineq

Silap pissusaa qallunaatsiaqarallarmalli nunaateqarnerup ineriartortinneqarneranut aalajangiisuusimavoq. Piffissami 1927-miit 1960-imut Kalaallit Nunaata kujataani savat erniortussat 5.000-it missaanniit 50.000-it missaannut amerlisimapput. Amerleriarneq maluginiagassaqqissoq – minnerunngitsumik piffissami tassani silap pissusaa kissatsikkiartorneranit nillerteqqittarlunilu sunnersimaneqartarmat. Taamaalilluni piffissami tassani ukiut imaannaanngitsorujussuit ataasiakkaajusimapput, tassani uumasuutit ikileriarujussuarsimallutik.

Maannakkut inatsisini piumasaqaataavoq uumasuutit tamarmik ukiukkut uumasut inaanniitinneqassasut aammalu nerukkarneqartassasut, aammalu 1980-ikkunniilli uumasut erniortussat amerlassusaat 20.000-it missaaniillutik taamaaginnarsimapput. Ullumikkut uumasut 50.000it missat aasakkut neriniartitsivinniittarput.

Nunamit naatitsivigineqartunit katillugit 1.000 ha missaanit annertunerusunit (2014-imi) 99 %-it ukiuni arlalinni ivigaatissanik aammalu ukiukkut nerukkaatissanut ukiumi ataatsimi nerukkaatissanik naatitsinermut atorneqarput. Sinneruttut naatsitsivigineqartut 1 %-ii naatsiianik naatitsinermut pingaarnertigut atorneqarpoq. 242.000 ha-nit annertunerusoq qaqqami pinngortitami aasakkut ivigartortitsisarfittut atugassiissutigineqarpoq.

Nunalerinerup aaqqissuussaanera siunnersuisarnerlu

Savaatillit peqatigiiffinni minnerusuni kattuffeqartitersimagaluarput, kisianni 1951-mi Savaatillit Peqatigiiffiit Suleqatigiissut (SPS) pilersinneqarpoq, aammalu taamanikkulli nunaatillit soqutigisaqaqatigiiffigisimavaat Qaqortumi allaffeqartoq. SPS-ip ukiumoortumik neqinut akigititanut akigititat isumaqatiginninniutigineqarnerannut, nerukkaatissanik annertuukkaanik pisiniarnermut, pisortani oqartussanut attaveqaqateqarnermut aammalu ukiumoortumik ataatsimeersuarnermut, inuussutissarsiornermi annertunerpaatigut tamaginnik katersuutsitsisartumut, atatillugu suliassat isumagisarai. Savaateqarneq initunerpaagaluartoq, SPS-ip nunalerinerup iluani suliassaqarfiit tamaasa isumagisarai.

Ullumikkut Kalaallit Nunaanni Nunalerinermut Siunnersuisooqatigiit Naalakkersuisunut siunnersuisartuupput. Taakkua nunalerinermut maleruagassiinissamut nutaanik suliniuteqarnernut oqaaseqaateqartarput kiisalu nunalerinermik inuussutissarsiutilinnut aningaasaqarnikkut tapersiisarnermut ineriartortitsinermullu aaqqissuussinerit pillugit siunnersuisarlutik.

Qaqortumi Nunalerinermik Siunnersorteqarfik nunalerinermut pisortatigoortumik siunnersuinermik suliaqartuuvoq aammalu Upernaviarsummi misileraanermik suliaqarneq ingerlataralugu. Upernaviarsummi misileraavik aammalu nunalerinermut atuarfik Narsami inuussutissalerinermut ilinniarfiup Inuilip ataani aaqqissuussaapput.

Siunissami nunalerineq

Kalaallit Nunaanni narsaatit nutaat immaqalu sumiiffiit nutaarluinnaat nunalerinermik ingerlatsinermut tunngatillugu sammineqalersinnaanerat, silap pissusaata allanngornerisa kingunerisinnaavaat. Siunissami nunalerinermut periarfissanik nalilersuinermut atatillugu pinngortitami pissutilimmik nalorninartoqarpoq. Tassani pingaartumik sialunnut nittaallanullu tunngatillugu taamaappoq. Ukiuni arlalinni aasakkut siallertannginnera panernermik aammalu katersugassat pitsaannginnerannik malitseqarpoq. Tassunga ilanngutissaaq sumiiffinni arlalinni nunami issup seqummaarinngitsuunera, taamaalillunilu imermik uninngatitsisinnaannginnera, tamannalu aamma pissutigalugu nunaatillit arlallit aasakkut imerterisarfinnik pilersitsisimapput. Tamatuma saniatigut nuna sumiiffinni arlalinni inuussutissakippoq, taamaattumik kalkilersuineq, naggorissaaneq, uumasuutinit naggorissaatissat aamma naggorissaatissat fabrikkini sanaajusut atorlugit kiisalu imerterineq, nunalerinermi tunisassiornerulernissamut pisariaqalersimallutik. Tassunga ilanngutissapput naasupiluit nutaat uumasullu ajoqusiisartut unammilligassaqartitsinerat.

Savaateqarneq uumasuuteqarnissamut periarfissani kisiartaanngilaq. Nersutaatit aamma tuttut maannamuugallartoq neqinik saniatigut tunisassiornermut atorneqalersimapput, immaqalu siunissami niuerutissanik immunnik tunisassiortoqalissalluni. Tassunga ilanngutissaaq naatsiianik majruuanillu naatitsisarneq, pingaartumik Kalaallit Nunaata kujataani. Ataatsimut isigalugu nunalerinermik inuussutissarsiuteqarnerup siunissami Kalaallit Nunaata kujataani neriulluarnartumik ineriartornissaanut periarfissaqarluarpoq, tassani tunisassiassat nutaat isumassarsiallu saqqummeriartorlutik.

Nunaatinut atuisinnaatitaaneq

Kalaallit Nunaanni nuna ataatsimoorluni pigineqarpoq. Nammineq piginnittussaatitaanermik atuuttoqanngilaq, kisianni nunaatilinnut ataasiakkaanut atasumik nunamut ataasiakkaat atuisussaatitaanerat tassani pineqarpoq. Tamatuma kingunerisaanik nunaateqarfiit ataasiakkaat aammalu Namminersorlutik Oqartussat suliassaqarfinni aqutsinerat, imminnut qanittuaqqamik atasuupput. Ukiuni 20-ni kingullerni nunaminertaq naatitsivigineqartoq 30 %-ngajammik annertusisimavoq, nunaateqarfiit 20 %-imik ikileriarsimallutik. Taamatut pisoqarnera sumiiffinni arlalinni takuneqarpoq: Nunaateqarfiit imminut akilersinnaasut annertusiartorput aammalu saniatigut isertitanit assigiinngitsunit tapertaqartinneqarlutik, assersuutigalugu takornariartitsinermik, entreprenøritut suliaqarnermik, aalisarnermik aallaaniarnermik, nunalerinermik ingerlatsinermut ataqatigiissillugu.

Nunaatinik nutaanik naatitsiniarnermi anigorniagassat

Nunalerinermi naatitsiviulluarsinnaasumik amigaateqarneq annertuumik unammilligassaqartitsisuaannarsimavoq sulilu taamaalluni. Narsaatinik pilersitsiniarluni orpikkanik piiaanermut ujaqqanillu piiaanermut aningaasartuutit annertoorujussuusarput. Tassunga ilanngutissaaq paqqersaaneq imerterinerlu naggorissaanermut kalkilersuinermullu ataqatigiissillugu amerlanertigut pisariaqartarput. Ullumikkut nunalerinermik inuussutissarsiutillit narsaatinik nutaanik pilersitsinissamut, uumasuutit inissaannik nutaanik pisinissamut aammalu imerteriveqalernissamut tapersiissutinik annertoorujussuarnik tapersiisoqartarpoq kiisalu uumasuummut ataatsimut tapiissuteqartoqartarluni, nunarsuup ilaani allani nunalerinermi tunisassiornermi annertuumi pisartut assigalugit. Paarlattuanik neqinik, meqqunik naatitanillu kalaallit inuiaqatigiit pilersorneqarput, taamaaliornermi imminut pilersorneq pitsanngorsarneqarluni. Silap pissusaata kiannerulernerata malitsigisaanik savaateqarneq avannarpasinnerusunut nikikkiartuaassanersoq, siunissap takutikkumaarpaa.

Issittumi uumasut

Issittumi uumassusillit assigiinngisitaarnerat, ilanngullugu aamma Kalaallit Nunaanni, ataatsimut isigalugu sumiiffinnut kissarnerusunut kiattunullu sanilliullugu uumassusilinnik peqannginneruvoq, kisianni issittumi uumassusilippassuit silap pissusaani pissutsinut imaannaanngitsunut Issittumi atuuttunut naleqqussarsimanerminni asseqanngitsuupput.

Uumassusillit amerlasuut Kalaallit Nunaanni takuneqartartut aamma Issittumi sumiiffinni allani siammarsimasarput. Taamaattoq aamma uumassusilinnik peqarpoq taamaallaat Kalaallit Nunaanni takussaasunik (uumassusillit sumiiffimmi killimmiittartut), kiisalu uumassusillit nunarsuup ilarujussuani uumasuusartut Kalaallit Nunaanni uumasuullutik (uumassusillit nunami namminermi akisussaaffigineqartut). Naalakkersuisut (Namminersorlutik Oqartussat) akuttunngitsumik Kalaallit Nunaanni uumasunut nungutaaqqajaasunut allattuiffik nutartertarpaat, taanna taaneqartarpoq Nungutaaqqajaasunut allattuiffik, tassani pingaartumik uumasut sumiiffimmi aammalu uumassusillit nunami namminermi akisussaaffigineqartut sammineqarlutik.

Pinngortitamik allanngutsaaliuinermut inatsit aammalu nunani tamalaani isumaqatigiissutit aqqutigalugit Kalaallit Nunaat nunami uumassusillit assigiinngisitaarnerannik illersuinissamut immikkut pisussaaffeqarpoq, taamaattumik pisortat ingerlatsineranni pingaartumik uumasut nungutaaqqajaasut allassimaffianniittut sammineqarlutik.

Pinngortitaq piffissap ingerlanerani inuit issittumi silap pissusaani aniguiniartarnerannut toqqammaviliisimavoq, taannalu suli inuiaqatigiit aningaasaqarnerannut, kulturimut, peqqinnissamut atugarissaarnermullu annertoorujussuarmik pingaaruteqarpoq. Inuit pinngortitamik atuinerat uumassusilinnut aamma pinngortitap ataqatigiinneranut sunniinerlussinnaavoq. Tamanna tassaasinnaavoq piujuartitsiviunngitsumik aalisarneq piniarnerlu imaluunniit uumasut najortagaasa allanngortinnerisigut (assersuutigalugu natersiuutinik kilisanneq, nunalerineq, aatsitassanik piiaaneq aamma attaveqaasersuutinik pilersitsinerit), mingutsitsineq (najukkami mingutsitsisunit aamma akuutissanit ungasissumut siaruartartunit), uumassusilinnik takornartanik peqalernera, assartuinermit nipiliorneq imaluunniit allatut ilusilimmik akornusersuineq.

Paasissutissat allat

• Uumassusillit assigiinngisitaarnerat aamma pinngortitap aqutsivigineqarnera
• Naatsiviinni nunalerineq
• Inuussutissarsiutit suliffeqarnerlu
• Kujataa – Nunalerineq Sermersuup sinaani
• Nunalerinermik savaateqarnermilu inoqarfiit
• Silap pissusaa
• Nunami pinngortitaq sermeqanngitsoq
• Sermersuaq
• Qallunaatsiaat
• Nunaqarfiit
• Orpinik ikkussuineq

Kalaallit Nunaat pinngortitaa pillugu paasissutissat allat.