Palasi qallunaaq-Norgemiu Hans Egede ilaquttani sulisullu ilagalugit Kalaallit Nunaannut tikipput ulloq 3. juuli 1721. Nuup Kangerluata paavani qeqertami Håbets Koloni (nunasiaateqarfik neriuut) tunngavilerpaa taamaalilluni ajoqersuineq Kalaallit Nunaannut anngulluni.
Nunasiaatip inissisimanera inuppassuarnik naapitsinissamut periarfissiivoq Kangip kujatinnguani aasisarferujussuaqarmat. Nunasiaammi illorujussuit ujaqqanik sanaajupput nunasisunit najugaqarfigineqartut. Taakku saniatigut qamutileqarpoq pingasunik, erfalasulerfik, orsumut uuttortaat, umiatsiat sulliviillu. Ajoqersuiartortut kalaallinik isiginninnerat saamanngilaq; kuisimanngillat kristumiullu upperisaannut saatsinniarlugit sulinermi nakuuserneq siorasaarinerlu atorneqarlutik.
Ajoqersuineq, niuerneq nunasinerlu attuumassuteqarluinnarput; assersuutigalugu Niels egede, Hans Egedep ernera, ajoqersuisutut niuertutullu atuuppoq, ilaatigullu piniariaatsinik nutaanik atulersitsinermik iluatsitsilluarsimalluni taamaalillunilu niuerneq aningaasarsiornerlu pitsanngorsarlugit. Nunanit allanit niuertut umiarsuaat nioqqutissanik nutaanik nassarput, kisianni tunillaassuunnerit, soorlu kupperneq aamma nassarpaat inuppassuit toqqutigisaannik. Nunasiaateqalerneq pissutigalugu kalaallit ineriartornermut piviusumik sunniutaarupput.
Kalaallit Nunaat 1905-imi ajoqersuiffiujunnaarluni provsteqarfinngorpoq, Sorsunnersuullu Aappaata aallartinnerani nuna kommunenut 62-inut agguarneqarluni; kalaallit nunaminni aalajangeeqataasinnaalernissaannut sulineq aallartippoq.
Qallunaat niuernerat
Kalaallit Nunaanni nunasiaataareersuni nunasiaatigiligassanilu niuertoq nunaatilissuarlu Jacob Severin niuernernut tamanut umiartorfiginissaannullu kunngimit 1734-mi kisermaassisussanngortinneqarpoq. Kalaallit Hollandimiunik arfannianik niuernerat taamaaliornikkut unitsinneqassaaq ajoqersuinerullu ingerlaannarnissaa qulakkeerlugu. Kalaallit Hollandimiullu niuertuarnerat 1739-mi inaarutaasumik akersuuttoqarneranik kinguneqarpoq, Hollandimiut arfanniat umiarsuaanni sisamani inuttat Severinip umiarsuaanit nalunaaquttap akunnerani qamutilittarfigitereerlutik tunniutiinnarnerannik kinguneqartumik umiarsuillu arsaarinnissutigineqarlutik.
Aningaasassaaleqineq pissutigalugu Severinip suliffeqarfini 1749-mi unitsiinnarpaa, niuernissamullu kisermaassineq Det Almindelige Handelskompagnimit niuertunit, nunaatilissuarnit atorfikkaaniillu pigineqartumit 1750-imi tiguneqarluni. Piginneqatigiissutit Danmarkimi naalagaaffimmit 1774-imi pisiarineqarmata niuertarfeqarfiit nunasiaatillu aqqaneq marlunnik ilallugit Det Almindelige Handelskompagni pilersitsisimavoq.
Den Kongelige Grønlandske Handel (KGH) 1. januaari 1776-imi nammineq pisortaqarluni naalagaaffimmut ingerlatsivinngorpoq. Ukioq taanna nunamut tikinnissamut immikkut akuersissuteqarnissamut piumasaqaateqarnissamik kunngip peqqussutaa atortuulersinneqarpoq. Tamatuma malitsigisaanik Kalaallit Nunaat Europamiut nunasiaataanut allanut amerlanernut sanilliullugu nunarsuup sinneranit matoqqanerulerpoq.
Avataani arfanniarnermit sinerissami arfanniarnermut
Kalaallit piniagaanni puisit pingaarnerpaapput. Niuernermik suliffeqarfiit taarseraattunut arferit orsuat assigalugu puisip orsua aamma avammut nioqqutigineqartuni pingaarnersaavoq. Orsup igineranik, ilaatigut qaqorsaasiornermut aqqusinernilu qullernut ikummatissatut atugassanik tunisassiorneq pissutigalugu nunarsuarmi niuerfimmi orsoq 1900-kkut aallartinnissaata tungaanut piumaneqartorujussuuvoq. Orsup annerpaartaa puisininngaanneerpoq kalaallit qaannamik pisarisimasaannit – ukiumilu sikumi qassusersorluni. Bergenskompagni aamma Det Almindelige Handelskompagni avataani arfanniarnermik misiliisimapput pingaartumilli Hollandimiunit arfannianit unammillerneqarneq annertuallaarsimavoq.
Niels Egede 1759-imi Kalaallit Nunaannut uterami nunasiaat Egedesminde (ullumikkut: Aasiaat) tunngavilerniarlugu sinerissami arfanniarnissamik eqqarsaatersuutini kalaallit suleqatigalugit piviusunngortippaa. Nunasiaatip Holsteinsborgip maanna Sisimiut inissisimaffigisaanut nuunneqarnissaanut aamma isumaginneqataavoq, tamannalu arfanniarnissamut periarfissarissaarnerulerneq ilanngullugu sumiiffik aningaasaqarnikkut ingerlalluarnerulerluni. Kalaallit suleqatigalugit sinerissap qanittuani arfanniarnermut iluaqutaasumik avataani arfanniarneq 1781-imi asoorunneqangajalluinnarsimavoq. Niuernermik suliffeqarfimmi saniatigut Niels Egede ajoqersuinermik suliaqarpoq 1782-imi Københavnimut uternissami tungaanut kinguninngualu toqulluni.
Kalaallit avammut tunisassiaat allat
Soqqat, teriannissat, nannut, mitit qiviui, qilalukkat tuugaavi aalisarnermiillu tunisassiat aamma ingerlalluarput, niuernerlu kalaallit tunisassiamik niuertarfimmi pisiassanik paarlaateqatigiittarnikkut ingerlanneqarluni.
Kalaaleq pillugu atuakkamik taaneqartartoq 1792-imi atulersinneqarpoq, tassani KGH kalaallit tamarmik immikkut isertitaat allattortarlugit aningaasartuutaannik ilanngartarlugit naatsorsuusiorTarluni. Kalaallit 1805-imi aningaasatut ittunik siullerpaamik tigummiaqalerput; aningaasat pisassat allattorsimaffiat skillinginit arfinilinnit rigsdalerinut tallimanut naleqartunik. Kalaallit 1835-imi nioqqutiminnut aningaasannattalerput.
Qeqertarsuarmi Uummannallu eqqaani sumiiffinni arlaqartuni aamarsuaqarpoq. Nunasiaateqarfimmi sulisut 1780-ikkunni aasakkut ima aamarsuarnik piiaatigisimapput allaat Qeqertarsuup Tunuani nunasiaatini ukiumi ataatsimi atugassanik peqalerlutik. Naalagaaffik Qullissani aamarsuarsiorfimmik 1924-mi pilersitsivoq. 1939-imi 550-it missaannik innuttaasoqarpoq taakkunannga amerlanersaat kalaaliullutik piiaaffimmi sulisartutut illoqarfimmiluunniit kiffartuussinermik inuuniuteqartut. Aamarsuit nunap iluani taamaallaat atugassiaapput.
Kalaallit aqerluusassamik Qaarsunit Niaqornanillu 1853-imit tunisisarput. Tunisat 1840-mi 41,4 tonsiupput tamannalu kalaallit 7.300 rigsdalerinik akissarsissutigaat. Tamanna puisinit 16.000-init amerlanerusut orsuinik amiinillu tunisinermut assinguvoq.
Ivittuut eqqaanni 1854-imit 1987-imut orsugiak katillugu 3,5 mio. tonsi qaqinneqarpoq. Orsugiak 1894 tikillugu sodamik sananermut atorneqarnerusarsimavoq kingornalu aluminiumimik sananermut atorneqariartuaarluni.
Niuertoqarfiit niuertoruseqarfiillu
Ajoqersuilluni sulinermi ataatsimoortumik nunasseriaaseq pitsaanerpaajuvoq siammasissumik nunasseriaaseq taamalu piniarfissaqarnerusoq niuernermut soqutiginarnerutinneqarluni. Niuernerup niuertarfeqarfiit asimioqarfiup eqqaani piniartut tunisiffigisinnaasaat taamaammat pilersippai. Niuertoruseqarfik siulleq Eqaluk Uummannap eqqaaniittoq 1787-imi pilersinneqarpoq. 1800-kkut naajartornerata nalaani Kujataani 23-nik Avannaanilu 271-inik niuertoruseqarfeqarpoq. Nunap immikkoortuisa akornanni attaveqaqatigiinneq 1900-kkut tungaannut kalaallinit qaannamik qimussimillu allakkisarnikkut isumagineqarpoq.
Niuertorutsit siullermik sanasuupput qallunaat imaluunniit qallunaat ilinniarsimanngitsut amerlanertigut kalaallimik nuliarsimasut, 1800-kkulli qiteqqunnerata kingorna angutit qallunaat arnallu kalaallit qitornaat »akusat« niuertorutsitut atorfinitsinneqakkajunnerusalerput. Akuleriinnik angajoqqaallit amerlanertigut aamma ilinniagaqartinneqartarput imaluunniit niuernermik ajoqersuinermilluunniit suliaqartinneqarlutik. Inuusuttut Danmarkimut ilinniariartut tapersersorniarlugit oqartussaasut Københavnimi Kalaallit illuannik 1880- imi pilersitsipput.
Innuttaasunik kisitsineq siulleq 1799-imi ingerlanneqarpoq Uummannarsuarmiillu (Nunap Isua) Qimusseriarsuarmut isorartutigisumi kalaallit 5.122-iusut takutinneqarluni. Kalaallit Nunaanni nunap inui 1901-imi katillugit 11.621-nut amerlisimapput. Taakkunannga innuttaasut Avannaani 65 %-ii Kujataanilu 29 %-ii akuleriinnit kingoqqisuupput.
Kalaallit avammut tunisinermut nioqqutissanik tunisaqarnissaannik pisariaqartitsinerup ajoqersuinerullu siammasinnissaata qajassuunneqarnerata nassatarisaannik niuertoqarfimmik pilersitsiortornermik sulineq ingerlatiinnarneqarpoq. 1781-imi kitaata sineriaa atuarlugu niuertoqarfeqarlunilu ajoqersuisoqarpoq avannaani Upernavimmiit kujataani Julianehåbimut (ullumikkut: Qaqortoq). Ineriartornerup tamatuma kingunerisaanik Kalaallit Nunaata kitaani innuttaasut annertusiartuinnartumik aalajangersimasumik nunassittalerput kalaallillu Kujataata Avannaatalu akornanni ukiumoortumik niueriartorlutik angalasarnerannut siunertaasoq tammarluni.
Naalagaqarfiit aamma Malittarisassaq
Kitaa naalagaqarfinnut marlunnut 1782-imi avinneqarpoq: Naalagaqarfik Kujalleq Sisimiuniit kujammut aamma Naalagaqarfik avannarleq Sisimiuniit Upernavik tikillugu. KGH malittarisassanik 15-inik kapitalilimmik ulloq 19. apriili 1782-imi atulersitsivoq, Malittarisassaq, niuernermi atorfeqartut pisussaatinneqarlutik KGH-p sapinngisamik annertunerpaamik isertitaqarnissaa siunertaralugu sulissasut. Kalaallit sapinngisamik amerlanerpaanik pisaqarnissat tunisassiallu sukkanerpaamik Danmarkiliaanneqarnissaat isumagissavaat.
Malitarisassaq KGH-mi sulisunut Kalaallit Nunaanniittunut naatsorsuussaagaluartoq, kalaallit qallunaallu akornanni nalinginnaasumik ataqatigiinneranni malitassatut atuutsinneqarpoq. Aalajanngersakkani ilaatigut allassimavoq niuernermik suliaqartut kalaallit europamiunik allanik niueqateqarnerannik akornusersuissasut arnallu kalaallit umiartortunik ukiisunik, nunasisunik Europamiunillu allanik naapitsisarnerannik killiliissasut. Siusinnerusukkut periusaasimasup allaassutigaa nunasisut maanna kalaallinik arnanik akuleriinnik kingoqqisunik taamaallaat qinnuteqareerunik katissinnaalermata. Nunasisoq kalaallimik arnamik katinnissamut akuerineqarpat Kalaallit Nunaanniiginnarnissamut pituttortariaqassaaq nuliami toqunissaata tungaanut meeqqamillu inersimasunngornissaasa tungaannut.
Niuertut isumagisussaavaat kalaallit immiaaqqanik kimittunerusunilluunniit imerlutik aalakuulinnginnissaat, kaffimik, tiimik tupamik Europamiullu nioqqutissaataannik allanik sungiussinnginnissaat. Kalaallit tunisassiaannik tunisinermi akit nuna tamakkerlugu assigiissinnerisigut niuertut akornanni unammilleqatigiittoqarnissaanut akornutaassaaq, taakkuuppullu aamma aalajangersakkat immikkuualuttorpassuaqartut atuutsinneqarnissaannik isumaginnittussat KGH-milu sulisunit malittarisassat unioqqutitsippata pillaasussat. Malittarisassami aalajangersakkat ilarparujussui 1950-imi nutaanngorsaanerup tungaanut atuupput.
Englandimi sorsunneq ajoqersuinerlu
Frankrigip Napoleon siuttoralugu Europa tamangajaat 1807-imi tiguaqqavaa. Napoleonip qallunaat-Norgemiut umiarsuaataat tiguariarlugit Englandimik saassussinermut atunnginniassammatigit tuluit Danmarkimut ulloq 1. septembari 1807 saassussivoq Københavnimilu ulluni marlunni qaartartumeeraluni.
Sorsunneq ukiuni arfineq marlunni ingerlanneqartoq Kalaallit Nunaannut malunnaatilimmik aamma sunniuteqarpoq. Umiarsuarmik attaveqarnerit allanngorarnerat pissutigalugit nioqqutissanik amigaateqartoqalerpoq. Kalaallit piniarnermut paassanik aqerlunillu amigaateqarput tunisinerlu unilluinnangajalluni nioqqutissanik paarlaassassaqanngimmat. KGH-mi Europamiut atorfeqartut arlallit ajoqersuisullu ilai Danmarkimut Norgemulluunniit uterput. Tuniluunneq kalaallinit akioruminaatsinneqartoq aamma ajornartorsiortitsivoq. Uummannap eqqaani inuiaqatigiiarannguit 429-nik innuttaasoqartutassersuutigalugu 1813-imi katillugit inersimasunik 108-nik meeqqanillu 50-inik annaasaqarput.
Danmarkip ilia Frankrig sorsunnermi ajorsarpoq Danmarkillu Norge Sverigemut 1814-imi tunniuttariaqarsimavaa taamaattorli Savalimmiunik, Islandimik Kalaallit Nunaannillu naalagaaffigisaqarnini attassinnaasimallugu. Sorsunnerup naanerani qallunaani-Norgemiuni ajoqersuiartortuni Bernhard Hartz Ilulissat eqqaanniittoq kiserngorussimavoq. Sorsunnerup nalaani ajoqit kalaallit ajoqersuineq isumagaat.
Missionskollegiap 1815-imi ajoqi Frederik Berthelsen Maniitsumeersoq Kujataani tamarmi palasitut ivertippaa. Akuleriinnik kingoqqisuni palasinngoqqaartuuvoq. Taamaattorli seminariani kalaallinik palasinik ilinniartitsisarnissamik siunnersuut ataatsimiititaliarsuarmit 1835-imi itigartitsissutigineqarpoq. Ilaasortat isumaqarput kalaallit palasitut ilinniagaqarnissamut piareersimanngitsut. Naalagaaffilli ajoqitut ilinniarfinnik marlunnik Nuummi Ilulissanilu 1847-mi 1848-milu pilersitsivoq. Qallunaat ajoqersuiartorneranni atugassarititaasut nikerarsimagaluarlutik kitaani kuisimanngitsut 1850-imi ikittuinnanngorsimapput.
Danmark Tasiilap eqqaani 1894-imi niuertarfeqarfimmik ajoqersuivimmillu pilersitsivoq. Tunumi kuisitsineq siulleq apriilimi 1899-imi pivoq, 1921-milu palasip kitaamiup ajoqersuisullu Christian Rosingip Tunumiu kuisimanngitsoq kingulleq kuivaa. Ukioq taanna Kalaallit Nunaat kunngimit siullerpaamik tikeraarneqarpoq kunngi Christian qulingata dronning Alexandrinep, kunngissaq Frederip aamma prins Knudip Hans Egedep Håbets Ø-mut tikinneranit ukiunik 200-nngortorsiornerat nalliussiniarlugu tikeraarmata.
Avanersuarmi kuisimanngitsoq inersimasoq kingulleq 1934-imi kuisippoq. Knud Rasmussen Avanersuarmi niuertarfeqarfimmik namminersortumik 1910-mi aallartitsivoq. Avanersuarmi niuertarfeqarfimmi ingerlatsinermut komitemit annertuumik sulisoqaraluarluni tatisisoqaraluarlunilu naalagaaffiup niuertarfeqarfik aatsaat 1938-mi tiguaa, kingornalu Avanersuaq nunasiaatitut ingerlaannarluni.
Englandimi sorsunneq qatanngutigiinnianut malunnaatilimmik kinguneqanngilaq. Ajoqersuisut arlaannaataluunniit nuna qimassimanngilaat sorsunnerlu tamaat Europamit pilersuisoqarluni. Qatanngutigiinniat Kalaallit Nunaat 1900-mi qimappaat, qallunaanik ajoqersuisunik isumaqateqannginneq ajoqersuinermillu naammassisimanera pissutigalugit. Tamanna sioqqullugu qatanngutigiinniat Kujataani ilannguffigineqarluarsimapput. Kuisittut ilagaat Tunumiut 700-t.
Tunumiut amerlasuut aasat tamaasa Nunap Isua ungaqqullugu piniariarlutillu niueriartortartut ajoqersuiviup Friedrichsthalip eqqaani, ullumi Kalaallit Nunaanni inoqarfiit kujasinnersaat Narsarmijit, aalajangersimasumik nunasipput.
Tunumi nunasiaateqarfimmi Ammassalimmi (ullumi: Tasiilaq) inersimasut meeqqallu 70-it 1925-mi avannaanut Ittoqqortoormiinut nuunneqarput nunasiaammik nutaamik pilersitsiartoqataatinneqarlutik. Nuuttussat ilisimatinneqarput Tasiilap eqqaani piniarnissamut periarfissat innuttaasut amerliartornerat ilutigalugu naammakkunnaarsimasut. Pissutaanerpaagunarporli Tunumik piginnittussaanermik Danmarkip Norgellu akerleriissuteqarnerat.
Aaqqissuusseqqinnerit kalaallillu oqartussaaqataanerat
Europamiut Kalaallit Nunaanniittut Danmarkimi inatsisit ataanniipput kalaallinulli inatsiseqarani. Naalakkersuisut 1828- mi aalajangerput Danmarkimi inatsisit kalaallinut KGH-mi ajoqersuisuniluunniit atorfeqartunut aamma atuutissasut, pissutsit Malittarisassani nassuiarneqareersunut tunngassuteqanngippata.
Nunasiaateqalerneq inuiaqatigiinni aaqqissuussaanermik allannguilluinnarpoq. Aaqqissuussinerit nutaat nunasiaatini niuernermik kristumiuussusermillu aallaaveqartut pissutigalugit kalaallit inuiaqatigiit ineriartornerannut piviusumik sunniuteqaqataanngillat. Iliuuserineqartut ilaat Kalaallit Nunaanni inuiaqatigiinni isummersornermut kingusinnerusukkut isumalerujussuanngortoq tassaavoq Naalagaqarfimmi kujallermi pisortap H. Rinkip naqiterivimmik Nuummut 1857-imi tikisitsinera. Kalaallit malunnaateqarluartut naqiterivimmik aqutsisimapput, siullermik seminariami ilinniartitsisoq Rasmus Berthelsen, kingorna Lars Møller Danmarkimi naqiterisutut ilinniarsimasoq 1922-llu tungaanut naqiterivimmik aqutsisoq, tassani tusagassiortoq atuakkiortorlu Kristoffer Lynge aquummik tigusilluni.
Naqiteriveqarneq, Atuagagdliutit aamma Avannaamioq
Naqiteriveqalerneranut atatillugu H. Rinkip kalaallisut aviisi siullerpaaq Atuagagdliutit 1861-imi tunngavilerpaa. Nunarsuarmi assigiinngitsuni pisunik, nunani allani atuakkiat nutserlugit nangeqattaartut, misigisassarsiornernit oqaluttuat nutsikkat piffissallu ingerlanerani kalaallinit ilanngunneqartut aviisimi naqinneqartarput. Nunarsuarmut ammanerulernermik nunasiaatillu avinngarusimallutillu immikkoortut akornanni ataatsimuussusermik nukittorsaanermut aviisi iluaqutaavoq.
Aviisi alla saqqummerpoq Avannaani aviisi Avannaamioq 1913-imi saqqummersinneqarmat.
Paarsisut nutaat
Nunasiaateqarfinni tamani paarsisunik pilersitsisoqarnissaa pillugu siunnersuummik ajoqersuisoq seminariamilu pisortaq Carl Emil. E. Jansson, qatanngutigiinniani ajoqersuisoq Samuel Kleinschmidt, nakorsaq Jacob Frederik Theodor Lindorff aamma naalagaqarfimmi kujallermi pisortaagallartoq H. Rink Indenrigsministereqarfimmut nassiussipput. Kujataani 1857- imit misiliutitut ingerlareerlutik paarsisut Kujataani 1862-imi Avannaanilu 1863-imi atuutilersinneqarput.
Paarsisut kalaallit qallunaallu akornanni suleqatigiiffittut atorneqarnissaat siunertarineqarpoq. Kalaallit namminneq inuunerminnut sunniuteqarlutillu akisussaaqataaleqqinnissaat siunertaavoq. Kalaallilli isumaat qaangiinnarneqakkajuttarput kiisalu qallunaat kalaallillu akornanni paarsisuni suleqatigiinneq iluatsinnani. Niuernermi aningaasaqarnikkut soqutigisat kalaallit soqutigisaallu illuatungeriikkajuttarnerannik tamanna pissuteqarpoq.
Ajoqersuiffiusumiit provsteqarfimmut
Kalaallit Nunaanni Oqaluffeqarneq Atuarfeqarnerlu pillugit Inatsit 1. apriili 1905-imeersoq Kalaallit Nunaannut inatsisini siullersaavoq. Nuna ajoqersuiartorfimmiit Sjællandimi biskopeqarfiup ataani nammineq provsteqarluni provsteqarfinngorpoq. Ilulissani Seminaaria matuneqarpoq meeqqallu atuarfianni atuartitsineq aaqqissuunneqarluni kalaallit oqaasiinut lektoreqarluni kirkeministerimut siunnersuisutut atorfeqartinneqartumik. Kalaallit Nunaanni atuarsinnaanngitsoqanngereerpoq ajoqersuiartornermik tunngaviliisup Hans Egedep pingaartissimammagu kuisinniaraanni atuarsinnaasariaqartut.
Kalaallit Nunaannik aqutsinermut inatsit nutaaq 1908-mi takkuppoq 1911-mi atuutilersinneqartumik. Niuerneq aqutsinerlu marlunnut avinneqarput naligiimmillu aqutsisoqalerlutik, KGH-mi niuernermut pisortaq Kalaallit Nunaannilu Nunasiaateqarnermik Aqutsisoqarfimmi pisortaq. Naligiimmik aqutsisoqarnermik aaqqissuussinerup piviusumik atuutsinneqarnissaata ajornartorsiutaanerata nassatarisaanik tamakkiisumik aqutsineq Kalaallit Nunaanni Nunasiaateqarnermik Aqutsisoqarfimmi pisortamut 1912-mi tunniunneqarpoq. Kalaallit Nunaat pillugu suliassanut politikikkut akisussaaffik nunami namminermi ministerip ataaniitinneqarpoq.
Kommunerådit, landsrådi sysselrådillu
Paarsisoqarneq atorunnaarsinneqarpoq taarsiullugulu nuna kommuninut 62-inut, Kujataani 26-nut Avannaanilu 36-nut, tamarmik immikkut kommunerådilinnut, agguaanneqarpoq. Landsrådit marluk pilersinneqarput, Kujataani ataaseq aqqanilinnik ilaasortalik Avannaanilu ataaseq aqqaneq marlunnik ilaasortalik. Kommunerådini ilaasortat tamarmik kalaaliupput Kalaallit Nunaanni najukkani innuttaasut akornanni toqqaannartumik taasinikkut toqqarneqarsimasut. Landsrådit taakku marluk, nunami immikkoortuminni sinniisussatut kommunerådimi ilaasortanit toqqarneqarsimasunik inuttaqarput. Kujataani Avannaanilu inspektørit landsrådini siulittaasuupput taasisinnaatitaanatilli. Kommunerådit landsrådillu atulersinnerisigut kalaallit Danmarkimi nunasiaateqarnermik aqutsisunit tatineqaratik suliat oqaluuserinissaannut isummaminnillu oqaasinnguinissamut siullerpaamik periarfissaqalerput.
Kommunerådilli landsrådillu pillugit isornartorsiuinermi inuiaqatigiinni ineriartornermut inaarutaasumik aalajangiinernut sunniuteqavissimanngitsut oqaatigineqarpoq.
Aqutsinermut inatsimmik 1908-meersumik aaqqissuussinerup nutarterneqarnerata kinguneraa Aqutsinermut Inatsit 1925-meersoq, taannalu sysselit 13-it tamarmik immikkut sysselrådilinnik atuutilersitsinermik nassataqarpoq. Nunap immikkoortuini sysseleqarfinni kommunerådini siulittaasut tamarmik naalagaaffimmilu atorfillit tamarmik nunallu immikkoortuini landsrådinut ilaasortat tamarmik sysselrådini ilaasortaapput. Taamaattorli qallunaat kalaallinit amerlaneroqqusaanngillat. Taamaaliornikkut kalaallit qallunaallu paarsisut nalaannisut politikikkut sulinermi suleqatigeeqqilerput.
Nutaanngoriartorneq
Kalaallit Nunaata imartaani aalisarnissamut periarfissaqarnera Kalaallit Nunaanni nunasiaatinik aqutsisoqarfimmit 1900-kkut affaani siullermi eqqumaffigineqalerpoq, aalisarfeqarfiillu 125-t 1919- imit 1939-mut pilersiortorneqarlutik. Piniartuunermit aalisartuunermut ikaarsaarneq kalaallit ulluinnarni inuunerannut allannguerujussuarpoq. Piniartorpassuit ilaquttatik ilagalugit nunasiaatinut anginerusunut noorarput arnallu aalisakkanik tunisassiornermik suliffeqalerlutik piniartut motorilinnik angallatitaartorlutillu umiatsiartaajortortut. Kujataani umiatsiat 1880-imi 50-iniit 1939-mi 743-nut Avannaanilu 33-nit 673-inut amerlipput. Kujataani kujasinnerusumi inuussutissarsiut nutaaq takkuppoq. Aqutsisoqarfik savaateqarfimmik Qaqortumi 1915-imi pilersitsivoq, savallu erniortitat amerliartupiloorput 1915-imi hunnorujut marlussunniit 1936-imi 10.000-it missaannut.
Kitaani innuttaasut 1901-imi 11.190-init 1938-mi 16.970-inut amerlipput. Ineqarnikkut eqqiluisaarnikkullu atugassarititaasut pitsaanngitsut nappaatit tuniluutipallannerannut pissutaanerpaasorineqarput, minnerunngitsumik tuberkulose 1924-mit 1933-mut 36 %-init toqqutigineqartoq.
Kalaallit Nunaanni innuttaasut pillugit aalajangiinernut sunniuteqarnerorusunneq politikikkut annertusiartorpoq. Mathias Storchip siunissamik atuakkiaani Sinnattugaq-mi 1914-imeersumi Kalaallit Nunaanni 2021-mi nutaaliaasumi ilinniagartuujusumilu qallunaanut naligiissitaaneq nassuiarneqarpoq. Paarsisunut kalaallit ilaasortaanerat piviusuusaartitamik demokratiusutut nassuiarpaa.
Grønlands Styrelsemi pisortap Knud Oldendowip kalaallit sisamat Danmarkimut 1939-mi qaaqquai Rigsdagenimi Kalaallit Nunaat pillugu ataatsimiititaliami kalaallit atugaannik ulluni 1. aggustimit 7. septembarimut 1939-imi oqallinnissamut. Isumaqatiginninniarnerillu inernerat sunniuteqangaanngilaq Sorsunnersuit Aappaat septembarimi 1939-mi aallartimmat.
Kalaallit Nunaat nunarsuarmiunut 1776-imili matoqqalluinnarsimavoq. Kalaallit taamaalillutik inuiaqatigiit nunanit inuiannillu allanik attaveqarlunilu niueqateqarnikkut ineriartortarnerannik mattussimasimallutik. Sorsunnersuup Aappaata aallartinnerani tamanna allanngorluinnarpoq.
Paasissutissat allat
- Hans Egede ajoqersuiartornerlu
- Piniarneq aamma nammineq pisanik pilersorneq
- Upperisaq upperisarsioqatigiillu
- Inuit kulturiat, nunasiaataanerup siorna (1150‑1721 miss.)
- Issittumi ilisimasassarsiortartoq Knud Rasmussen
- Sorsunnerup nalaani ukiut kingornalu nunasiaataajunnaarneq
- Ileqqut oqaluttuallu
Kalaallit Nunaat oqaluttuarisaanera pillugu paasissutissat allat.