Tunit inuit nukittoorsuit

Dorset kingulliit nalaanni ilaatigut qiperukkanik inuusaliortoqartarpoq atisaqartillugit, nujalerlugit suiaassutsimullu ilisarnaatitalersorlugit soorlu kinguaassiutai ersersillugit. Una aarrup tuugaavanik qiperorlugu ilusilersugaq angutaavoq ersarissunik qalasilerlugulu mulilerneqarsimasoq. Qungasiani ilupaarusaa portusooq qiperukkani allani aamma takuneqarsinnaavoq Dorsetillu inuisa qaatiguuannut ilisarnaataalluni. Ilusilersugaq 6 cm-isut takissuseqarpoq.
HANS LANGE/NUNATTA KATERSUGAASIVIA ALLAGAATEQARFIALU, 2022

Inuit Canadameersut Nunatsinneersullu oqaluttuaatai inunnik tunernik imaluunniit tunersuarnik taagorneqartunik naapitsisimanermik oqaluttuarput. Oqaluttuat assigiinngiiaraluarlutik ersarippoq inuit pineqartut assigiittut.

Inunnit oqaluttarineqarpoq tunit angisuujullutillu nukittuujusut, oqaasiilu inooriaasiallu allaallutik. Kipparissunik nunamut assaassanik illuliortarsimapput, pisissit qaannallu atugarinngilaat sikumilu allusioraangamik mikisunnguanik qulleqartarsimallutik.

Inuit tunit pillugit oqaluttuaat ilisimasanik ingerlatitseqqiisarnerisa itsarnisaanerinik paasissutissiipput, kikkorpiaanerannillu ilimaginninneq piffissap ingerlanerani allanngorarsimalluni. Tassa isumaqartoqarsimavoq qallunaatsiaasut, Amerikap Avannaani nunap inoqqaavi imaluunniit inuit siulliit ilaat. Maanna nalinginnaasumik isumaqatigiissutigineqarpoq Tunit Dorsetit kingulliit inuttarigaat.

Inuit tunillu imminnut ilisimasimasinnaapput imaluunniit naapissimasinaallutik. Inuit Pikialasorsuup eqqaanut nunassissimapput ukiup 1150-ip missaani, Dorset kulturimeersullu tassanngaanneersut pisoqaassusilerneqarsimasut kingulliit 1300-kkut aallartilaarneraneersuutinneqarput.

Nassaassat asiuvallaarsimanatik pitsaassusaata siusissumillu etnografiskiusumit allaaserinnissimanerit pissutaallutik kulturikkut oqaluttuarisaanerup tamatuma ilisimatusarfigineqarnera iluaqusersimavaat, kisiannili inuit oqaluttuaataat annertuumik ilisimatuussutsikkut misissuivigineqartariaqarput itsarnitsanik oqaluttuarisaanermi sukumiisumik apeqqusiisumillu nassuiaanermi atorneqalersinnaassappata.

Paasissutissat allat

Kalaallit Nunaat oqaluttuarisaanera pillugu paasissutissat allat.

  • Mari Helene Kleist

    (in. 1974) Ph.d. aamma itsarnisarsiooq. Inuiaat kulturiannut oqaluttuarisaanerannullu immikkoortortaqarfimmi lektori, Ilisimatusarfik.

  • Pauline Kleinschmidt Knudsen

    (in. 1960) Itsarnisarsiooq. Greenland Visitor Centerimi pisortaq.