Qilakitsumi, Pisissarfimmi, Uunartumilu inuit timaat paniinnarnikut

Inuit timaat paniinnarsimasut innarlersimarpiarsimmanngillat. Arnaq una arnat allat tallimat meeqqallu marluk peqatigalugit Qilakitsumi ilineqarsimavoq.
WERNER FORMAN ARCHIVE/SHUTTERSTOCK/RITZAU SCANPIX, 1970

Qilakitsumi, Pisissarfimmi Uunartumilu inuit timaat paniinnarnikut nassaat pingasut inuit qanga amermik suliaanik immikkut ittumik takutitsipput. Atisat attanneqarluarsimasut sananeqarsimanerat ilusaallu nunap immikkoortuani suaninngaanneernermik atuisullu suiaassusaannik takutitsipput, soorlu aamma atisat ilai inuit nunarsuarmik paasinnittaasiannik takutitsisunik aarnguanik toqqortaqartut.

Timit paniinnarnikut tassaanerupput arnat meeqqallu inuuffigisimasaasa eqqaanni ilineqarsimasut. Inuit timaat silaannaap panerneranik nillerneranillu paniinnarsimapput.

Qilakitsumi inuit timaat paniinnarnikut

Qilakitsumi inuit timaat paniinnarnikut Kalaallit Nunaatta avannaata kitaani Uummannap pigisaanniittut 1475-imut pisoqaassusilerneqarsimapput. Ilerrit paniinnarnikunik timitallit ujaqqanillu matoorneqarsimasut marluk piniartunit 1972-imi nassaarineqarput Nunattalu Katersugaasivia 1978-imi ilivernik arfineq pingasunik assaapput – arnat arfinillit meeqqallu marluk arfinillit missaannik qaammatilik sisamallu missaannik ukiulik. Arnat meeqqallu paniinnarsimasut tamarmik ilineqaramik atisamik saniatigut atisat, ammit ilivermut ilanngullugit illinneqarlutik ilanngunneqarsimapput. Atisat ataasiakkaat katillugit 78-iupput, nassaarnerlu taamani qanoq inuusimanermut piffissarlu inuuffigineqartoq pillugit immikkuullarissumik takutitsipput.

Nalinginnaasumik atisarineqartartut tassaapput timmissat amiinik timmialiat, meqqui ilorliullutik tuttullu amianik mersuullugit sinaakkuserneqarsimasut. Qaavatigut annoraaq puisit tuttulluunniit amiannik sanaajusinnaavoq meqquilu tassani qalliullutik. Annoraat iloqutaat qaavaniittullu tamarmik nasaqartarput. Qarliit uppatinut seeqqunulluunniit killittarput taakkulu puisit tuttulluunniit amiinik sanaajusarlutik.

Kamiit puisit amiinik erisaanik sanaajupput alersaallu puisit tuttulluunniit amiinik sanaajusarlutik. Atoruminarnissaat oqornissaallu pillugit kamiit ivikkanik pineqartarput.

Atisat kusanartuliaapput tulluussakkanik ammit taartut qaamasullu atorlugit ilusilersugaallutik.

Meeqqat atisaat

Ungaavaqqap timaa paniinnarsimasoq anaananilu Qilakitsumi qangattami 1475-ip missaani ilineqarsimasoq.
WERNER FORMAN ARCHIVE/SHUTTERSTOCK/RITZAU SCANPIX, 1970

Nuup Kangerluani Pisissarfimmi inuit timaat paniinnarnikut nassaat 1600-kkunni ilisaasimanissaat naatsorsuutigineqarpoq. Sisamanut taakkununnga ungaavaqqat marluk ilaapput. Kujataani Uunartumi inuit timaat paniinnarnikut 1500-kkunnut pisoqaassusilerneqarsimapput. Inuit timaat paniinnarnikut amerlassusaat ilisimaneqanngitsut akornanniipput ungaavaqqat pingasut. Qilakitsumi meeqqat marluk ilanngullugit meeqqat silarsuaannik immikkut ittumik takutitsipput itsarnisarsiornermi nassuiaruminaassinnaasunik.

Ungaavaraq Qilakitsumeersoq puisip amianik annoraaqarpoq naammattusarluakkamik nasalimmik qarleqarlunilu isigattalinnik. Nukappiaraq sisamanik ukiulik annoraaqarpoq iloqutilimmik, qarleqarluni, alerseqarluni kameqarlunilu – puisip amianik tamarmik sanaat. Qarlii kilukkaanik mersorneqarsimapput qilernerpassualinnik kamiillu sanalluagaagaluarlutik atungai ilaartornerpassuaqarput niutaalu kigarneqarlutik. Nungullarneranik takussutissat uummaarissumik meeraanermik takutitsipput, alersaatalu pitsaalluinnartuunerat annoraallu qalliup pinnersarneqarnera anaanaasup asanninneranik takussutissiillutik.

Katillugit ungaavaqqat arfinillit timaat paniinnarsimasut piffissamit aamma Kalaallit Nunaata sineriaani avissaaqqasut, meeqqat toqusartut amerlanerannik kiisalu ungaavaqqat sivikitsumik inuuneranni isumassorneqarlutillu paarsarineqarnerannik takutitsipput Atisaasa takutippaat angutit arnallu atisaasa assigiinngitsuunerat kingusinnerusukkut aatsaat isumaqalersimasut.

Arnat mersullaqqikkaluaqisut ujallumik amermut mersorneq ilungersunarsimavoq, pingaartumillu ukiukkut qullermik qaammaqquteqaannarluni peqqissaarluinnarluni mersortoqartarsimalluni. Atisat allalersorneqarnerat taamaammat kusanaannaratik aammamma annertunerusumik atuuffeqartarput – ilisarnaatitut isumaqartinneqarsimagunarlutik.

Arnat kiinaasa kakiorneqarnerat

qaanersaat tallimat assigiingajannik qaaminni titarnernik kakiorneqarput ilisimaneqanngilarlu arnat Pisissarfimmeersut Uunartumeersullu kakiorneqarsimanersut timaat paniinnarnikut suli tamatumunnga misissorneqarsimanngimmata. Ilimanarluinnarporli arnat taakku aamma kiinnamikkut kakiorneqassasut oqaluttuarisaanermik tusarfiit oqaluttuarmata kitaani 1600-kkunniit 1721-mi nunasiaalernissap tungaanut Tunumilu 1895-ip tungaanut ileqqorineqarsimasoq.

Kakiornerit, atisani ilutsit peqatigalugit, takusassamik oqaluttuatut illersuinermik atuuffeqartutut nassuiarneqarsinnaapput. Ilutsit assingi arlallit piniutini aamma takuneqarsinnaapput piniarnermillu takusassiaq Nuullerniit aarrup tuugaavanut kigartorneqarsimalluni.

Paasissutissat allat

Kalaallit Nunaat oqaluttuarisaanera pillugu paasissutissat allat.

  • Kirstine Eiby Møller

    (in. 1987) Piujuartitsiviusumik kulturikkut kingornussanik aqutsinermi cand.mag. Nunatta Katersugaasiviani Allagaateqarfianilu ph.d.

  • Asta Mønsted

    (in. 1985) Københavnimi Nationalmuseet-imi itsarnisarsiornermi ph.d.

  • Frederik Fuuja Larsen

    (in. 1967) Kulturikkut inuiaqatigiillu oqaluttuarisaaneranni cand.mag. Nunatta Katersugaasiviani Allagaateqarfianilu katersugaasivimmi inspektøri.