Qallunaatsiaat

Igalikup Kangerluata Tunulliarfiullu akornanni nunap ipiutaanik 3 km-it missaannaanik silissuseqartumi timmisartumit assilisaq. Nunap ipiutaa Østerbygdenimi qallunaatsiaqarfinnik inoqarfiunerpaanik attaviliisuuvoq, inissisimalluarneralu tamanna qallunaatsiaat biskopiata Garðarimerpiaq najugaqarsimaneranut tunngaviusunut ilaalluni, nunaqarfillu Igaliku ullumikkut nunaatinik narsaatinillu unguneqarsimavoq.
MORTEN RASMUSSEN/BIOFOTO/RITZAU SCANPIX, 2008

Naasorissaasut-piniartut Nunanit Avannarlermiut – qallunaatsiaat – Kalaallit Nunaanni nunasipput kristusip inunngorneranit ukioq 1000 sioqqutilaarlugu taamaalillunilu Europamiut ukiuni 450-it missaanni Issittumi oqaluttuarisaanerat aallarnerlugu. Vikingit nalaanni nunasiartortut kingulliit ilagaat, nunasisut pingaartumik Norgemeersut ukiuni hunnorujuni marlussunni Atlantikup avannaani qeqertani nunassissimallutik. Kalaallit Nunaanni nunasisut Islandimeerput. Atlantikup avannaani landnam, nunasinermut Nunani Avannarlerni oqaaserineqartoq, Nunani Avannarlerni tusarfinni nassuiarneqarsimapput pingaartumik Islandimiut siulilersaarutaanni. Nunagisani politikikkut ilaqutariillu akornanni akerleriinnerit pingaarnertut pissutaallutik Vikingit nalaanni inuit tuusintillit pigisatik nassarlugit umiarsuarni ammaannartuni imaannarsuarmut aallartarsimanerat siulilersaarutini ersersinneqarput. Sammisami tassani Grønlandimik atsiisoq Erik Aappalaartoq pillugu siulilersaarutini aamma oqaluttuaqarpoq, Islandimit ukiuni pingasuni nunamit anisitaanermi kingorna nunaqqatinilu peqatigalugit umiarsuarni arlaqaaluttuni Kalaallit Nunaannut kristusip inunngornerata kingorna ukioq 985/86-imi nunassissimasut.

Atlantikup avannaani nunassittut pillugit isiginnittaaseq ilisimatusarnernit nutaajunerusunit assigiinngisitaarnerulersimavoq. Avataani umiarsuit inerisarneqarnerisigut imaatigut angalasoqarsinnaalerpoq ilutigitillugulu nunasisut piffissami silap issaasanneruneranik allanngujuinneruneranillu ukiuni akullerni kiannerusut nalaat-nnik ilisimaneqartumik iluaquteqarlutik. Issaasannerunera Nunani Avannarlerni inuit amerliartornerannik nassataqarpoq nunaminertanilli amigaateqalernermik kinguneqartumik. Taamaattorli naasorissaasut kiffaanngissuseqartut Atlantikup avannaani nunamut periarfissalimmukarnerannik oqaluttuaq ilaatigut kusassagaavoq. Akerlianik nunasisut kinguaariittut angusaqarluarniartutut pisuussutinik pissarsiniarlutik nunaateqalernikkullu isumalluutinillu peqalernikkut inuiaqatigiinni inissisimalluarnissamik siunertaqarlutik periusissiaqartutut isigineqarnerusariaqarunarput.

Ilisimatusarnermi nutaami siunnersuutigineqarpoq issittumi niuerutissaasinnaasunik qaqutigoorluinnartunik, pingaarnertut aarrup qilalukkallu tuugaavinik nannullu amiinik piniarnissamut aallaavittut nunaqarfiit tunngavilerneqarsimasut. Nioqqutissanik taakkuninnga niuerneq Europamiut kulturiannik, niuernerannik upperisaqarnerannillu annertusiartortumik ataatsimoorfeqarnermut nunaqarfiit ilaasimanerannut aamma takussutissaavoq, attaveqarneq nunassinnerup kristusip inunngornerata kingorna 1450-ip missaani taamaatinnissaata tungaanut qallunaatsiaanit attanneqarsimasoq.

Qallunaatsiaat pillugit ilisimasagut

Garðar/Igalikumi qallunaatsiaat biskoppiata najugaani nersutaasiviup iserteriviullu akornanni matu suli napasoq assimi takuneqarsinnaavoq. Biskopip najugaqarfikui Kalaallit Nunaanni anginerpaanertik ilisarnaatigaat nunaatillu pingaaruteqarneranik erseqqissumik takussutissaalluni. Taamaalilluni biskopip najugaqarfiani nersutaasivinni marlunni nersutit 100-t missaat ukiisinnaasimapput, pisinnaasimasaq tamanna annertoqaluni, aamma Atlantikup avannaani nunaatilissuarnut sanilliullugu.
MORTEN RASMUSSEN/BIOFOTO/RITZAU SCANPIX, 2008

Piginnittuunermut ilisarnaatit, kristumiut qinnutaat naatsut kuisimanngitsullu serrataat qisunnut ukkusissanullu itsarnitsatut imatut allanneqarsinnaavoq Garðarimilu biskopip najugaani 1409-mi allakkiarineqarsimasoq eqqaassanngikkaanni qallunaatsiaat allassimasunik qimataqarsimanngillat. Taakku pillugit allattorneqarsimasut tamarmik allamiunit allataapput. Islandimi siulilersaarutini tamanna aamma atuuppoq, Kalaallit Nunaat pillugu oqaluttuat ukiuni hunnorujuni marlussunni oqaatsit atorlugit oqaluttuarineqartareerlutik 1200-kkut aallarnerfigalugit aatsaat allattorneqarsimallutik. Pingaartumik Vinlandimik siulilersaarutit – Erik Aappalaartup siulilersaarutaa aamma Grønlandimiunik siulilersaarutit – Kalaallit Nunaanni nunasisut kiisalu Amerikap nunataani Vinlandimut angalanerit pillugit oqaluttuarput. 1200-kkut kinguneraniit ataasiakkaanik immikkuualuttoqarnerusunik allagaqarpoq, taakkununnga ilaallutik Islandimi ukiumoortumik nalunaarutini allattukkat, Norgemiut allaatigisaanni Kongespejlet aamma Ívar Barðarsonimit Beskrivelse af Grønland.

Tusarfiit allattukkat immikkuualuttukkaaraluarlutik suminngaanneernerallu ajornartorsiutitaqaraluarlutik qallunaatsiaanik ilisimatusarnermi sivisuumik aalajangiisuusimapput. Kalaallit Nunaat pillugu qanganitsanik allattugaatigineqartunik Det Kongelige Nordiske Oldskriftselskab 1830-mi aaqqissuussaasumik katersilerpoq, kingorna qallunaatsiaqarfinni nunap qanoq issusianik isikkuanillu kiisalu itsarnisarsiorluni misissuinerni paasinninnissamut sinaakkutaalersunik. (Nunap pissusaanik sannaanillu misissuinerup aqunneqarnissaa pillugu pillugu Ataasimiititaliarsuup ingerlataanik) misissuinerit 1800-kkut naajartornerannit aaqqissuussaajartulerput tamakkiinerulerlutillu, 1921-miillu Danmarks Nationalmuseum 1982-imiillu Kalaallit Nunaata Katersugaasivia Allagaateqarfialu ilisimatusarnermi peqatitut akisussaasumillu Ilasinnaavoq imatut; oqartussaasutut inissisimalerlutik. Ukiuni 1970-ikkunni nunat assigiinngitsut akornerminni ilisimatusarnermi periutsit nutaat itsarnisarsiornermi atulermatigit aatsaat Kalaallit Nunaanni qallunaatsiaat immikkut sammineqarluarnerulerput.

Qallunaatsiaqarfiit

Qallunaatsiaat Kalaallit Nunaata kitaata kujataani sumiiffinni marlunni nunasipput. Nunassiffik angineq Qallunaatsiaqarfimmi Kujallermi itsarnisarsiornermi nassaarfiit 560-init amerlanerusut nalunaarsorneqarsimallutik. Qallunaatsiaqarfimmi Kujallermi illuliat sumiiffimmi sikusanngitsumi 24.000 km2-it missaannik annertussuseqartumi siaruarsimapput, kujaterpiaaniit maanna Arsuk tikillugu 300 km-isut isorartussuseqartumi. 350 km-it missaannik avannamut ungasitsigisumiippoq Qallunaatsiaqarfik Avannarleq Nuup Ameraliullu kangerluini 10.000 km2-it missaannik annertussuseqartumi 110-t missaannaannik sumiiffeqartoq. Qallunaatsiaqarfimmi Kujallermi illut Sermersuup sinaanit kangerluit paavannut, Qallunaatsiaqarfimmi Avannarlermi nunaatit taamaallaat kangerluit iluanniillutik. Illuliorfiusimasut assigiinnginnerat taanna Qallunaatsiaqarfimmi Kujallermi avatangiisini atugassarititaasut pitsaanerunerannik inuillu amerlanerunerannik takussutissaavoq.

Qallunaatsiaqarfinni taakkunani marlunni illut ataatsimoorput kangerluillu ilorpasinnerusortaanni amerlanerupput, tamaani qooqqut naasoqarluartut, qaqqat Sermersuullu sinaani narsartat silaannaap avatangiisillu tungaatigut periarfissiilluartut nunaateqarnermut uumasuuteqarnermullu naleqqunnerpaamik. Maani sumiiffiit issittup kujataanisut nunallu timaatut silaannaqarnini ilisarnaatigaa ukiumi isserujussuartarluni aasaaneranilu kiattarluni kiisalu Issittumi isseqannginnerusumit Davisstrædelu sinerlugu isugutanerusumik sinerialimmit panernerusumik allanngorannginnerusumillu avatangiiseqarluni. Sumiiffiit taakku akornat 60­100 km-iinnaagaluartoq, sinerissami kangerluit qeqertarpassuillu avatangiisaannit nunap timaani naasoqarluarluni qooqqut oqquiffissaqqissut orpikkanik avaalaqiakuluunillu 4­6 meterisut portutigisunik orpippassuaqartut assigiinngitsorujussuupput. Kangerluilli ilorpiaanni qallunaatsiaat nunaataat periarfissat killinganniipput, naasorissaasoqarfiillu tamarmik kangerlummut qanittuni imaluunniit qooqquni naasoqarluartuni atsissumiipput sivinganerni seqinermut sammisumiillutik.

Naasorissaanermi isumalluutit killeqartut qallunaatsiaat nunaataanni imminut tamakkiisumik pilersortuni attassisinnaasussaammata tamangajammik ataasiakkaarput siammasingaatsiarlutillu. Nunaatilli tamarmik imminut pilersunngillat. Arlaqartut nunaatilissuarnut pituttorsimasuupput imaluunniit kingusinnerusukkut nunaatinik attartortunngorsinnaasarput. Kalaallit Nunaat pillugu qangarnitsanik allattugaateqannginneq pissutigalugu Atlantikup avannaata sinneranisulli kingornussisussaatitaanermi piginnittuunermilu pisariusorujussuarnik atugassaqartitsisoqalersimanersoq aalajangiunneqarsinnaanngilaq. Takussutissalli paasinarsitippaat nunaqarfinni inuiaqatigiit aningaasaqarnerat inuiaqatigiinni siuttuni nunaatilissuarni, nunaassuarnut illorsuarsuarnullu assersuunneqapajaarsinnaasuni, najugaqartuni eqiterussimasut.

Nunaaterujussuit nunalerinermut atatillugu amerlassusaasigut kiisalu angissusaatigut, illut attuumassuteqartut amerlassusaasigut qanorlu katiterneqarsimaneratigut ilisarineqarsinnaapput, tamatumunnga nalliuttorsiortarfik oqaluffillu ilanngullugit. Nunaatilissuit immikkoorutaat ima ersaritsigipput allaat arlallit allattukkani ukiuni akullerneersuni aqqisigut ilisarineqarsinnaasimasinnaallutik, tamatumunnga ilanngullugit Qallunaatsiaqarfimmi Kujallermi Erik Aappalaartumit Brattahlíð (Qassiarsuk), Hvalsey (Qaqortukulooq) aamma Herjofsnæs (Ikigaat), Qallunaatsiaqarfimmilu Avannarlermi Sandnes (Kilaarsarfik) aamma Anavik (Ujarassuit). Biskopip najugaqarfia Garðar (Igaliku) immikkuullarilluinnarpoq Kalaallit Nunaanni naasorissaasoqarfinni anginerpaajulluni, angisoorujussuarnik nersutaasiveqarlunilu peqqumaasiveqarnini oqaluffissaarsuaqarninilu immikkut inissisimassutigivaa. Qallunaatsiaat inatsiseqarnikkut oqartussaqarfii, eqqartuussiviit, nunaatilerujussuarnut aamma attuumassuteqarsimarpasipput, soorlu aamma niuerneq taamalu nioqqutissanik tikisitanik ingerlatitseqqittarneq, pingaartumik saviminermik akisoqisumik nunami nammineq tunisassiarineqarsinnaanngitsumik. Nunaatilerujussuit qallunaatsiaat upperisaannut, inuiaqatigiinni aningaasaqarnerannut inatsiseqarnikkullu qitiusimapput. Naasorissaasoqarfissuarnik piginnittut piniariarluni nunamilu ungasissumut angalanernut umiarsuarnik pisariaqartinneqartunik aamma piginnittutuaapput.

Qallunaatsiaqarfiit avataaniippoq issittumi nunarujussuaq innarlerneqanngitsoq qallunaatsiaat inoqarfiunngitsumik taasagaat. Tamaani aarrit, qilalukkat, nannut issittumilu uumasut allat uumasuupput, imaappoq tuugaanik issittumilu uumasut amiinik nioqqutissat pinngorfii Kalaallit Nunaata avataani qaqutigoortorujussuit taamaammallu nalilerujussuullutik. Nioqqutissat taakku qallunaatsiaat Nunanik Avannarlernik Europamillu niueqateqarnerup attaveqarnerullu attatiinnarnissaannut tunngaviupput. Allattugaatit itsarnisarsiornermilu nassaat takutippaattaaq nunaqarfiunngitsuni issittumi akisuunik piniarneq akulikitsumik, aaqqissuussaalluartumik nalilerujussuarmillu ingerlanneqartartoq. Sumiiffik immikkut pingaarutilik tassaavoq Qeqertarsuup Tunua Qallunaatsiaqarfimmit Avannarlermit 500 km-it missaannik ungasissuseqartoq. Sumiiffik allattugaatini taaneqarsimavoq avannaani piniariartarfik. Piniagassalli qallunaatsiaat suli avannarpasinnerusumut pisippaat, avanerujussuarlu piniariarfinni nassaat qularnanngitsut pingaaruteqartullu tassaapput ujarak itsarnitsatut kiliortukkanik allannilik avannamut 72,5o-mi Upernaviup eqqaani Kingittorsuup qeqertaani nassaarineqarsimasoq. Ujarammi itsarnitsatut allannilimmi qallunaatsiaat pingasut qeqertami 1200-kkunni apriilimi inussuliorsimasut naatsumik oqaluttuarineqarpoq.

Issittumi piniartut, naasorissaasullu Skandinaviameersut

Ujaqqamut killiamut itsarnitsatut rune-nik allataq anginngitsoq – takissusaa 11,2 cm – allorniusat sanimukartut 72-ianni Upernavimmit avannamut 15 km-isut ungasitsigisumi qeqertami Kingittorsuarmi 1821-mi nassaarineqarsimasoq. Itsarnitsatut allassimasumi atuarneqarsinnaasortaa imaappoq »Erlingr Sigvatsson aamma Bjarne Thordarson aamma Endridi Oddson nalliuttut sioqqullugit arfininngornermi inussuliorput aamma …«. Taamak avannarpasitsigisumi ujaqqamik itsarnitsatut allaffigineqarsimasumik nassaarnerup assortorneqarsinnaanngitsumik uppernarsivaa qallunaatsiaat avannaarsuanut piniariarlutillu ilisimasassarsiortarnerat annertusimasoq.
ARNOLD MIKKELSEN/NATIONALMUSEET I KØBENHAVN, 2017

Nunaatilinni attakuni uumasut saarngi nassaarineqartut takutippaat imaani miluumasut, pingaarnerpaatut puisit qallunaatsiaat imminut napatinnissaannut aalajangiisuulluinnarsimasut, pingaartumillu nunaatini mikinerni. Illut sananeqarneranit ukiuni siullerni uumasut saarngisa 40-60 %-ii puisininngaaneerput, 1400-kkullu tungaannut amerliartorlutik nunaatillit ilaanni 80 % tikillugu. Miluumasut imarmiut pingaaruteqaleriartuinnarsimanerat assinganik takutinneqarpoq qallunaatsiaat saarngi toqqaannartumik isotopimik misissoqqissaarneqarmata. Taakku takutippaat qallunaatsiaat siulliit nerisaannili miluumasunit imarmiunit proteini pissarsiarineqartoq 15-50 %-iusimasoq, naggataani 50-80 %-imiissimalluni. Isotopimik misissueqqissaarnerit tamakkiisumik takutippaat, kikkut nunaatinit imaaniillu nerisaqarsimanerat aallaqqaataani siammasinnerusimasoq, kisianni tamarmik – inuiaqatigiinni inissisimaffik apeqqutaatinnagu – nagataatigut miluumasunik imarmiunik nerisaqarnerusimasut.

Puisinit ilivitsunit saarngit qallunaatsiaat nunaataanni kangerlunnut qaninnerusuni kiisalu nunap timaani attakuni qaleriiaani nassaassaapput. Saarngit amerlanertigut tassaapput puiseeqqat, ukiuni akullerni ukiup ilaani Kalaallit Nunaata sineriaani millionilikkaarlutik ingerlaartarsimasut. Puisinniarnerup ataqatigiissakkamik ingerlanneqartarsimaneranut tamanna takussutissaavoq, puisinniartut piffissap ilaani kangerluit paavanni puiserpassuarnik suleqatigiillutik piniartarsimallutik. Piniarneq taamaatikkaangat pisat agguaanneqartarput immaqa inuiaqatigiinni inissisimaneq apeqqutaalluni imaluunniit piniartut ataasiakkaat piniarnermi pisaqarsimanerat naapertorlugu. Qallunaatsiaat nuttarneq ajortunik aamma puisinniartarput avatangiisinilu nunami uumasut nujuartat timmissallu ukiup ilaani takkuttartut nassaassaallutik. Tuttunniarneq pingaartumik Qallunaatsiaqarfimmi Avannarlermi neqitugassanut pingaarutilimmik aallerfiusartoq eqqaassanngikkaanni, uumasut nujuartat nerisanut annikitsuinnarmik tapertaasarsimapput.

Ukiuni akullerni oqaluffiit nutaajunersaat nunarfiup Qassiarsuup eqqaaniittoq, Erik Aappalaartup Kalaallit Nunaannut nunassikkami Brattahlidimik taasimasaa. Nunaatip taassuma pingaarutilimmik inissisimasimanera sumiiffimmi oqaluffiit nassaaralugillu misissorneqarsimasut aqqutigalugit takuneqarsinnaavoq. Ilerrit ujarattaat saattut arlallit, ilai itsarnitsatut allaffigineqarsimasut itsarnisarsiorluni misissuilluni assaanerni aamma qaqinneqarsimapput kingornali utertinneqarsimallutik ullumikkullu takuneqarsinnaallutik.
WERNER FORMAN ARCHIVE/SHUTTERSTOCK/RITZAU SCANPIX, 1970

Piniagassat pingaaruteqaraluarlutik qallunaatsiaat nunaateqarluni uumasuuteqarneq aallaavigalugu nunalerinermik kulturimik tunngaveqarput. Atlantikup avannaani sumiiffinni allanisulli nunalerineq ivikkanik naatitsinerit nassuiarneqarsinnaavoq, imaappoq nersutaatit, puulukit, savaasat savallu – savat meqqui atisaliassanut aamma atorneqartarlutik – ivigartortillugit neqinik immummillu tunisassiornissaq siunertaralugu nunaateqarneq. Hestit pingaarnertut assartuinermut qimuttutullu atorneqartarput, qimmit piniarnermut paarsisutullu atorneqarlutik, qitsuillu angerlarsimaffiit pequusiviillu teriaqannginnissaannut atorneqartarlutik, terissat qallunaatsiaat Kalaallit Nunaannut eqqutaasa ilagaat. Nersutaatit uumasuutini pingaarnerpaapput, neqaat immuallu kisiat pinnagit, kisiannili aamma pisissutissatut, taamaammallu inuiaqatigiinni inissisimanermut takussutissaallutik. Issittumi ukiineq ilungersunaraluarluni qallunaatsiaat nunasimmatali sooq taamak amerlatigisunik nersutaateqarsimanerannut tamanna nassuiaataasinnaavoq. Nunaatini minnerni savat aamma, Kalaallit Nunaanni immikkuullarissumik, savaasat neqaat immuallu piffissap ingerlanerani pingaarnerulerput. Nunaatini avasinnerusuni tamatuminnga tunisassiornermut immikkut piginnaasaqartoqalersimarpasippoq. Puulukit piffissap ingerlanerani atorunnaavingajapput nunaatini pisuujunerusuni taamaallaat naggataatigut pigineqarlutik.

Qallunaatsiaanut aalajangersimasumik najugaqartunut nunaatigisaq inuttai, uumasut nunalu tassunga atasoq inuiaqatigiinni aningaasaqarnermut qitiulluinnarpoq. Nunaatigisami pingaarnerpaallunilu illu anginerpaaq tassaavoq illorujussuaq inuit uumasuutillu ataatsimut najugaqarfigisaat, tassanilu ilaqutariit ilaalu kisimik najugaqarnatik uumasuutit pingaartumik naggataani najugaqatigivaat. Nunaatit eqitersimasutut taaneqartut issittumi atugassarititanut naleqqussarsimapput, kiassarnermut iluaqutaaginnarnani atortunik sipaarutaammat uumasullu aneqqaanngikkaluarluni isumaginissaanut periarfissaqarluni. Illup pingaarnerup eqqaani illut allat siammaqqallutik inissisimapput, soorlu nersutaatinut isertitsiviit, panersiiviit peqqumaasiviillu, uffartarfiit, saffiorfiit kiisalu uumasunut ungalut. Nunaammi illut tamarmik ivikkat issuinik, ujaqqanik qisunnillu sanaajusut narsaammiittarput eqqaaniluunniit, narsaat naggorissarneqarsimasarluni taamaammallu ivigaqarluarluni imaluunniit narsaq uumasuutit ukiumi nerisassaannik ivikkanik naatitsiffiulluni. Narsaatip avataaniippoq nuna naggorissarneqanngitsoq samungarsuaq alisissumut ivigartortitsiviusinnaasoq. Nunaatip avataani ivigartorfik qallunaatsiamut isumalluutaavoq pingaarutilik. Tamaaniipput ivigartorfik uumasuutinullu nerukkaatit tamakkiisut, ukiussamut sivisoqisumut ikummatissat, qullernut puuguttanut qummuattanullu ukkusissat, atortunut saarngit nassuillu, illunut pequttanut atortunullu qissiat kiisalu suli ungasinnerusumi inuunermut pingaaruteqarluinnartut miluumasut imarmiut timmissat uumasullu allat.

Ilisimatusarnerit nutaajunerusut takutippaat qallunaatsiaqarfiit amerlanerit, immaqa pingasuugaangata marluk, aasaanerani ivigartortarfeqarfiusut. Aasaanerani ivigartortarfeqarfiit tassaapput narsaatip avataani ivigartorfimmi illuutit, inoqutigiit ilaannaasa ikinnerusut piffissap ilaani najugaqarfigisartagaat, amerlanertigut immummik tunisassiorneq ingerlatiinnarlugu uumasuutit aasaanerani ivigartortinniarlugit. Ivigartortarfeqarfinni illuutit kisitsinermit peeraanni nunaatit 200­300-t missaannaanniipput, tamannalu nunasinerup inoqarnerpaaffiani amerlanerpaamik katillugit 3.000-inik inoqarsimaneranik ersiutaavoq. Innuttaasut taamak ikitsigisimanerat qallunaatsiaat iliveqarfiini ilineqarsimasut amerlassusaattut missiliorneqarsimasunut naapertuupput.

»Nunarsuup isuani« upperisaq kunngeqarfillu

Kalaallit Nunaanni qallunaatsiaat nunaatigisimasaannit illumi qisunnik ukkusissanillu atortut innarlerpiarsimanngitsut assigiinngitsut. Issittumi siornatigut attassinissamut pitsaasumik atugassaqarsimaneq pissutigalugu nunaatinik itsarnisarsiorluni misissuinerni uumassusilinnit atortorpassuarnik nassaartoqarsimavoq, taakkununnga ilaallutik tupinnarsinnaasumillu qisunnik sanaarpassuit. Misissueqqissaarnerit nutaat takutippaat amerlanersaat qissiaasut taamaalillunilu isumalluutaalluni qallunaatsiaanit nunaatigisamit ungasissumut aaneqartariaqartartut.
JOHN LEE/NATIONALMUSEET I KØBENHAVN, 2010

Qallunaatsiaqarfinni kuisimanngitsut ilerrinik nassaartoqarnikuunngilaq oqaluffiillu siulliit itsarnisarsiuunit ullulerneqarnerisa takutippaat nunasinerup kinguninngua sananeqarsimasut. Nunaatilissuarni illut najugarineqartut eqqaanni sananeqarsimapput tamatumalu inuiaqatigiinni siuttut upperisallu akornanni ataqatigiinneq takutippaa. Oqaluffiit siullit anginngitsunnguupput agguaqatigiissillugit 10 m2-it missaanniillutik issunik, ujaqqanik qissianillu sanaajullutik. Iliveqarfiit eqqaanniittut ammalortuupput 14­20 meterinik diametereqarlutik. Kikkut tamarmik iliveqarfinni ilisaasarput, oqaluffiarannguarli oqaluffimmik piginnittumit illoqataanillu atugassiaalluni. Oqaluffiit anginerusut tunngaviat Romamiusut ilusilersukkat – oqaluffiup iluani qeqqani initalik kangiatalu tungaani qinngulik – Kalaallit Nunaanni 1100-kkunnit takussaalerput, ilutigitillugulu iliveqarfiit sisamanik teqeqqullit atorneqalerlutik.

Romamiut oqaluffii qinngullit illernarnerpaamik alterillit palasitut ivertinneqarsimasunut taamaallaat atugassiaapput, nutaamillu ilusilersuineq Kalaallit Nunaanni biskopip najugaanik Garðarimik 1124-mi pilersitsinerup nassatarisaanik ilagiit sunniuteqaleraluttuinnarnerannut takussutissaasimasinnaavoq. Biskopip palasit ivertittarpai nakkutigalugillu biskoppillu oqaluffinnik piginnittunut piumasarisimasinnaavaa naalagiartitsinermut piumasaqaatit naammassineqassasut oqaluffimmullu akileraarutit katersorneqartassasut. Islandimiut oqaluttuaat naapertorlugit Grønlandimiut namminneerlutik iliuuseqarput Norgemilu kunngi Sigurd Jorsalfar biskopimik toqqaaqqullugu. Kunngip palasi Norgemiu Arnaldur toqqarpaa, biskopillu aningaasaqarnikkut anersaakkullu pissaaneqarnerujussua eqqarsaatigalugu tupinnarsinnaavoq Grønlandimi biskopiusut tamarmik Norgemiuummata. Islandimi kinguaariit pisuujunerpaat 1300-kkut tikillugit biskopinngortarput. Immaqa nunaatilissuit arlaannaalluunniit biskopinngornissamut naammattumik pisuujusimanngillat, imaluunniit biskopimik Norgemit toqqarneqartumik tapersersuinissaq iluaqutaanerusutut isigalugu.

Biskopip ajaappiaata niaquusaa Igalikumi ilivermi nassaarineqarsimasoq. Niaquusaq 14 cmisut angissuseqartoq aarrup tuugaavanik sanaajusoq kisimi atasimavoq. Biskopip ajaappiaq talerpimminik tigummiarsimavaa ilivermilu saneraani inissisimasimalluni. Assammioq takutinneqartoq mikileraaniissimavoq; ujarattaa erlinnartoq naleqaqisoq ilisaannginnerani peerneqarsimalluni. Biskopit Norgemeersut Kalaallit Nunaannukartinneqarsimasut ikittuinnaat tassani toqusimapput. Taakku ilagaat Ólafur (piffissami 1246‑1280 biskoppiusimasoq), tamannalu bis-kopip iliviani saarngit kulstof 14 atorlugu 1223‑1290-imut ulluliinermut naapertuulluni. LENNART LARSEN/NATIONALMUSEET KØBENHAVN, U.Å.

Umiartortut ukiuni sisamani Grønlandimi ukeereerlutik 1261-imi Norgemut uterput. Grønlandimiut Norgemi kunngimut akileraarlutillu akitsuutinik akiliisarnissamik akuersisimanerat pillugu nutaarsiassaq apuuppaat, ukiorpassuarni Norgep Atlantikup avannaani nunanut allanut politikeqarsimanerata inernera. Kunngi Håkon sisamaata Bergenimi 1247-mi kunnginngortinneqarnerani pavep aallartitaata nalunaarutigaa inuiaat pinngitsoqaratik tamarmik kunngeqassasut, aasarlu taanna biskoppi Ólafur Grønlandiliartinneqarpoq qallunaatsiaat tunniutiinnartinniarlugit. Grønlandimi nunaqarfiit – oqaluttuarisaanermi Islandimi naalagaaffiup namminersortup 1262-imi iperarnerani – angallavigineqartarnissap taamalu niuernerup pilersorneqarnissallu qulakkeernissaanik Kunngi Håkonimut piumasaqarlutik namminneq piumassutsiminnik tunniutiinnarsimanissaat ilimagineqarpoq. Kunngi nunami nukittuumik sinniisoqanngilaq, kunngillu nunaatai marlussuit taamaallaat allattugaatini qarsupittumik taaneqarlutik. Kunngitut naalakkersuisiinnaanerup ilumoortumik soqutigisat akitsuutinit isertitaniipput, Grønlandimiimmi umiarsuit niuertut niuertoqarfimmut Bergenimut tikinnermi akiliisussaapput.

Killilimmik allaffissorneq pissutaalluni kunngitut naalakkersuisinnaatitaanerup oqaluffiup nunami ukiuni 100-ni sinneqartuni misilittagaqarlutik sullissinera pinngitsoorsinnaanngilaa. Oqaluffinnik ujaqqanik qarmakkanik ataatsimillu initalinnik arfineq marlunnik 1250-1300-p kingorna sanaartorneq Norgemi oqaluffiup kunngitullu naalakkersuisinnaatitaanerup kiisalu Grønlandimi nunaatilissuit pissaanillit akornanni qanittumik suleqatigiinnermut takussutissaasimasinnaavoq. Oqaluffinnut ataatsimik initalinnut takussutissat akimanersaat tassaavoq Qaqortukuluumi oqaluffik suli ulloq manna tikillugu napasoq. Oqaluffik ujaraannarmik sanaajuvoq qarmai najukkami sissami qaleruat atorlugit kalkimik imermik akuukkamik ussissarneqarsimasut. Sanariaaseq taanna ilisimasatsinnit allaaneruvoq ujaqqanillu oqaluffiit immikkuullarilluinnartut tuluit illuliortut naalagaat Norgemi kunngimit Grønlandiliartinneqarsimasut aqutsisoralugit imaassinnaavoq sananeqarsimasut.

Qallunaatsiaqarfiit inuerukkiartornerat

Qaqortukuluumi oqaluffitoqaq, Kalaallit Nunaanni qallunaatsiaat illukuini anginerpaallunilu atalluarnerpaasimasoq. Qallunaatsiaat Kalaallit Nunaanniinnerannik allassimasunik uppernarsaataasut kingullersaat kristusip inunngornerata kingorna 1408-mi tassani katittoqarsimaneranut tunngassuteqarpoq. Oqaluffik kristusip inunngornerata kingornani 1300-mit kingusinnerusumik sananeqarsimavoq, illuliortut naalagaannittulummit aqunneqarsimagunarluni, kiisalu Norgemi kunngip oqaluffiullu Kalaallit Nunaanni sunniuteqarnerulersimaneranut takussutissaasinnaalluni. Assaanerillitakutippaat tassani allamik aamma oqaluffeqarsimagunartoq.
CHRISTIAN KOCH MADSEN, 2009

Qallunaatsiaqarfiit inuerukkiartornerat 1200-kkut qiteqqunnerannili aallartippoq 1300-kkulli ingerlaneranni sukkatsilluni. 1400-kkut missaanni Qallunaatsiaqarfik Avannarleq inuerulluinnarsimavoq ukiullu 50-it qaangiummata Qallunaatsiaqarfik Kujalleq aamma qimanneqarsimalluni. Qanoq pisoqarsimanera pillugu assigiinngitsorpassuarnik ukiut ingerlaneranni nassuiaasoqartarsimavoq. Ullumikkut siammasissumik isumaqatigiissutigineqarpoq pissutsit arlaqartut nalaatsornikkut ajutoornerit inuerunnermut pissutaasut. Nunassinneq tunngaviatigut sanngiippoq. Qallunaatsiaqarfiit qallunaatsiaat silarsuaanni pisariaqartitaannit ungasissorujussuarmiipput. Silap 1200-kkunni ajorseriarnera – Ukiut sermersuaaraqarnerata aallartinnerata naligivaa – nunalerinermik mianernareersumik tatisivoq puisinniarnermillu isumalluuteqarnerulersitsilluni. Ikaarsaarneq siullermik iluatsippoq, tamannali inuiaqatigiit aaqqissuussaaneranni kinguaariit pissaanillit aqutsinerat oqartussaanerallu qajannarsitippaa.

Nunanut allanut niuerneq nunaatilissuarnit aamma nakkutigineqartoq ajutoorpoq, tamatumalu iliuuseqarfigineqarsinnaanera annikitsuinnaavoq Nunani Avannarlerni europamilu isumaqatigiissutit attanneqassappata niuertut tikittarnerannik isumalluuteqarmata. Qallunaatsiaat namminneerlutik imarpikkoorutinik umiarsuaqanngillat. Nunap inissisimaneratigut, aningaasaqarnikkut kulturikkullu avinngarusimaneq qallunaatsiaqarfinnut avataanit tatisipput namminneerlutik akiorsinnaanngisaminnik. Iluminni tatisinermik aamma misigisaqarput. Innuttaasut katillugit 3.000-init amerlanerulinngisaannarsimagunarput innuttaasullu amerlassusaat 1300-kkunni ikilerujussuarlutik. Qanorluunniit innuttaasut ilaat qimagussimappata, imaluunniit inuunermi atugassarititaasut ajorsigaluttuinnarneri pissutaallutik ajunaarsimappata, piniarfinnut piniarfinniillu angalanerni ajunaarnerit imaluunniit Inuit amerliartuinnartut naapittarnerat akulikilligaluttuinnarpata, innuttaasut amerlassusaannik naatsorsuinermi inuusuttut meeqqiorsinnaasut agguaqatigiissillugit qulit missaannaat ukiumut annaaneqarpata qallunaatsiaqarfinni inuiaqatigiit katitigaanerisa pissusissamisoortumik nassatarisaanik inuerukkiartussapput. Inuiaqatigiinni sulisussaaleqineq ilaatigut sivisuumik piniariarnernut niuerutissat tunisassiarineqarnerisa apparnerannik nassataqarsimasinnaavoq, tamakkulu pillugit niuertut allamiut tikittarput, tamannalu pissutigalugu Kalaallit Nunaannut navianaqisumik angalanissaq soqutiginarunnaarluni. Pissutsit ilungersunarnerulernerat ilutigalugu aamma aarrit tugaavisa Europami niuffaffinni nalikilliartornerat suli qallunaatsiaanut ilungersunarnerulersitsivoq.

Europamik niueqateqarnermik attaveqarnermillu qulakkeerinninniarneq pissutaaqataalluinnarput qallunaatsiaat namminneq piumassutsiminnik Norgemi kunngimut tunniutiinnarniarlutik aalajangernerannut. Illuanili iliuuseqarnerup sunniutai killeqarput. Norgemi nappaat aatsornartorsuaq 1347­52-imi tuniluummat nuna sanngiillivoq kunngillu pisussaaffimminik piviusunngortitsinissaa ajornarsitillugu. Pitsaanerulinngilaq Norge 1380-imi Danmarkimi kunngit kinguaariinnik attaveqalernissaq aalajangiunneqarmat, naalagaaffiillu marluusut aqunneqarnerat Københavnimut nuunneqarluni, tassani piitsumik ungasissumi Grønlandimi nunasineq soqutigineqangaarnani.

Qallunaatsiaanut kingullernut inuuneq qanoq issimanersoq ilisimaneqanngilaq. Oqaluffeqarneq 1370-imi atorunnaarpoq Garðarimi biskopi kingulleq toqummat. Inatsiseqarnikkut kingorna pisuni oqaluttuarineqarpoq Hvalseymi 1408-mi katittoqartoq, umiarsuarlu ilisimasatsinni kingulleq 1420-mi aallarluni. Ilaasunut ilaapput 1408-mi katinnermut qaaqqusaasimasut.

Trap Denmark

Paasissutissat allat

Kalaallit Nunaat oqaluttuarisaanera pillugu paasissutissat allat.

  • Christian Koch Madsen

    (in. 1978) Ph.d. Nunatta Katersugaasiviani Allagaateqarfianilu pisortamut tullersorti.

  • Jette Arneborg

    (in. 1952) Oqaluttuarisaanermi ukiuni akullerni qanganisarsiornermi ph.d. aamma cand. mag. Københavnimi Nationalmuseet-imi ilisimatusartuuneq.