Hans Egede ajoqersuiartornerlu

Nuliani Gertrud Rask, meeqqallu Poul aqqaneq marlunnik ukiulik, Niels aqqanilinnik ukiulik, Kirstine arfineq marlunnik ukiulik Petronellelu arfinilinnik ukiulik peqatigalugit Hans Egede umiarsuarmut Håbet-imut ulloq 2. maaji 1721 ikivoq Bergenimiillu Kalaallit Nunaannut aallarlutik. Sanasut sulisullu nunaseqataasussat ilanngullugit angalaqatigiit inuit 50-it missaanniipput.

Hans Egedep kunngi Frederik sisamaannut 1711-mili siunnersuutigisarsimavaa Kalaallit Nunaanni nunasisoqarlunilu ajoqersuiartortoqassasoq 1719-imilu kunngimit tapersersorneqalerpoq. Suliniut Bergenimi niuertunit, umiartornermik niuernermillu isumaginnittussamik Det Bergen Grønlandske Compagnie-mik pilersitsillutik, aningaasatigut tapersersorneqarpoq. Hans Egedep ukiumut 300 rigsdalerit aningaasarsiarai.

Hans Egede kuisimanngitsut akornanni ajoqersuinissaminut piareersarluarsimavoq, aallarnerulli nalaani suli ilisimanngilaa Kalaallit Nunaanni innuttaasut qallunaatsiaanit kingoqqisuunersut imaluunniit »inuit avatiminniittunik qaammaassaqanngitsuunersut«. Qallunaatsiaat 1261-imiit Norgemi kunngimut akileraartarsimapput, qallunaatsiaaniilli 1408-mit tusagaqartoqarsimanngikkaluartoq Danmarkip Norgellu naalagaaffiat nunamik piginnittuusutut imminnut isigiuarsimapput. Kristumiuussuseq Kalaallit Nunaanni aamma siornatigut atugarineqarsimavoq; Eriup Aappalaartup enerata Leif-ip oqaluffik siullerpaaq ukioq 1000-imi sanavaa, nunalu biskoppeqaarfiuvoq 1124-mit 1378-imut.

Kangermi nunasiaatip (Håbets Koloni) pilersinnera

3. juli 1721 umiarsuaq Håbet Nuup Kangerluata paavani Kangerup eqqaani qeqertanut tikippoq. Hollandimiut arfanniat umiarsuaanni inuttaasup tulannissaannik ikiorpai aqqutaalu kingulleq inunnit qajartortunit arlaqartunit ingiorneqarput. Hans Egedep nunasiaataagallartoq, Håbets Koloni, tunngavileqqaarpaa, aallaqqaataanilu inuit tunngaviliinermut soqutiginnillutik malinnaapput ilaannilu ikiuuttarlutik.

Hans Egede qallunaatsiaat kinguaavinik nassaanngilaq ajoqersuinissanilu inunnut saatsillugu. Danmarkimi nunasiaateqarnermik aqutsiveqarfimmi allattugaatini inuit taaneqartarput »grønlænder« (angummut) aamma »grønlænderinde« (arnamut).

Ajoqersuisut kalaallinik kuisimanngitsunik isiginninnerat

Ukiukkut inuit ukiivimminni issunik ujaqqanillu illuminni najugaqartarnerat eqqaassanngikkaanni inuit piniakkatik malillugit nuttarlutik inuupput. Kalaallit Nunaata kujaterpiaaniit Tunullu kujataaniit umiat 40-t tikillugit 500-t missaannik ilaasoqartut aasat tamaasa Qeqertarsuup Tunuanukartarput arfanniarlutik. Ukiinerup kingorna kujammut angalaneq aallarteqqittarpoq. Angalanerup ingerlanerani nunagisat akornanneersunik aappariilersoqartarpoq, kiisalu kalaallinik allanik Europamiunillu arfannianik niueqateqartoqartarluni.

Kalaallit upperisaanni qitiulluinnarpoq inuit kisimik tarneqaratik pinngortitamiittut suut tamarmik tarneqartut. Inuit iliuusaat piniagassat pissusilersornerannut sunniuteqarsorineqarput taamaammallu piniagassat pisaritissinnaanissaat qulakkeerniarlugu illernartitat peqqunngisat arlallit malinneqarnissaat pisariaqarluni. Piniagassaalatsileraangat tammaraangataluunniit angakkumut oqimaaqatigiinnermik pilersitsinissamut ikiuussinnaasumut saaffiginnittarput.

Inooriaaseq tamanna Hans Egedemit Guutimik nalusuunertut isigineqarpoq, taamaammallu angakkut qilaatersornerillu nungutinniarlugit sorsunnermini siorasaarineq ilaannilu timikkut nakuuserneq atortarsimallugit. Oqaatsinik ajornartorsiuteqarneq pissutigalugu Kangerup eqqaani nunasiaateeqqami kalaallit 200-t sinneqartut kristumiuussusermit oqariartuutinik tigusitinniarnerat Hans Egedemut ajornakusuungaatsiarsimavoq kalaalerlu siulleq 1. januaari 1725-mi kuisilluni.

Nunasiaatip Godthåbip pilersinneqarnera

Suliniutip aningaasaqarnikkut tunngavia, Bergenskompagniet, aamma ingerlanerliorpoq. Kalaallit arfannianik niueqateqarluarnerat pissutigalugu niuernermik ingerlatsiniarnerup aningaasaqarnerata imminut napatissinnaanera ajornartorsiutaangaarmat ingerlatsineq 1726-mi unitsinneqartariaqarsimavoq niuernerlu kunngimit tiguneqarluni.

Kalaallit Nunaat pillugit sulianik aqutsineq Bergenimiit Københavnimut 1728-mi nuuppoq. Ukioq taanna Hans Egedep Håbets Ø qimappaa nunasiarlu maanna Nuup inissisimaffianut nuullugu atserlugu Godthåb. Kunngi Frederik sisamaat oktoberimi 1730-mi toquvoq, kingoraartaatalu kunngi Christian arfernata 1731-mi peqqussutigaa nunasiaateqarneq unitsinneqassasoq, ajoqersuinermilu niuernermilu sulisut tamarmik angerlartinneqassasut.

Hans Egede ilaqutaalu allallu ikittunnguit, inuit katillugit 15-it nunamiiginnarniarlutik aalajangerput. Inuttat sinnerisa nuna qimappaat kalaallit arfinillit aallaqatigalugit. Københavnimut tikimmata sivitsunngitsoq ulloq 2. septembari 1731 kunngip isummani allanngortippaa taarsiullugulu Danmarkimi-Norgemi innuttaasut nunasinermut iluaqutaasussamik nutaamik niueqatigiinnik pilersitsinissamut kajumissaarlugit.

Kunngi Christiaat sisamaata qatanngutigiinniat Tysklandimeersut ajoqersuiartortunik pingasunik Kalaallit Nunaannukartitsiniarnerat akueraa. Hans Egedep ajoqersuineranut tapersersuissapput namminnerli suliassartik pillugu sulinissamut aamma akuerisaallutik. Qatanngutigiinniat Tysklandimi Hernhutimi angerlarsimaffeqartut, nunasiaammit Godthåbimit kilometerip affaanik ungasitsigisumi ajoqersuiffik Ny Hernhut tunngavilerpaat.

Umiarsuarmi ajoqersuiartortut ilaaffigisaanni kalaallit inuusukaat nunasisunit 1731-mi Danmarkimut nassarneqarsimasut arfiniliusut ilaat marluk aamma ilaapput. Angerlarnissamut akuerineqarsimapput ilaasa allat sisamat kupperlutik toqunerisa kingorna. Siulleq aqqutaani toquvoq, aappaali Carl Godthåbimut tikereerluni aatsaat napparsimalerpoq. Qaammatit sisamat qaangiuttut toqugami nappaat ingerlateqqereersimavaa. Kupperneq Godthåbimi 1933-34-mi tuniluuppoq Hans Egedelu oqaluttuarpoq kuisissimasut akornanni 20-t taamaallaat tuniluunneq qaangersimagaat.

Ajoqersuineq niuernerlu annertusiniarlugu nunasiaatit amerlanerusut tunngavilerneqarnissaannik pisariaqartitsisoqarnera Hans Egedep takusinnaasimavaa. Ernera Poul Egede nunasiaat nutaaq Christianshaab (ullumikkut: Qasigiannguit) ulloq 25. juuli 1734 atoqqaartippaa palasinngorlaatut oqaluusseqqaarnermini. Nunasiaat Jakob Severinimit tunngavilerneqarpoq, kingorna nunasiaatinik Jakobshavnimik (ullumikkut: Ilulissat) 1741-mi aamma Frederikshåbimik (ullumikkut: Paamiut) 1742-mi aamma tunngaviliivoq.

Hans Egede aamma Seminarium Groenlandicum

Ernini Niels paninilu marluk ilagalugit Hans Egedep Kalaallit Nunaat 1736-mi qimappaa. Nukissaarussimavoq, isumatsaqqalluni kalaallillu amerlanerusut kuisissimannginnerat pakatsissutigisimallugu. Ilutigitillugu kuppit tuniluunneranni toqusimasorpassuit aliasuutigalugillu pisuusutut misigisaqarfigai, nulianilu ulloq 21. decembari 1735 toqusoq aliasuutigalugu.

Seminarium Groenlandicum Københavnimi 1737-mi pilersinneqarpoq. Missionskollegiap Hans Egede ajoqersuiartortunut ilinniartitsinermik aqutsisutut Kalaallit Nunaannilu pissutsinik ajoqersuisut oqartussaasuinut siunnersuisutut atorfinitsippaa. Kalaallit Nunaanni atuartitsinermut atugassanik ilinniuterpaalunnik nammineq allappoq. 1747-mi soraarami ernerata Poul Egedep kingoraarpaa 1740-mili angumminut ikiortitut sulereerluni.

Poul Egedep iivankiiliut sisamat kalaallisuunngortinneqarnerat 1744-mi aamma kalaallisut-latinerisut ordbogi 1750-imi saqqummersippai. Kalaallit taamaalillutik kristumiuussusermi oqariartuutit namminneq oqaatsitik atorlugit atuarsinnaanngorpaat.

Paasissutissat allat

• Illulioriaaseq
• Oqaluffiit
• Inuit Silarsuaat
• Oqaatsit
• Upperisaq upperisarsioqatigiillu
• Inuit kulturiat, nunasiaataanerup siorna (1150‑1721 miss.)
• Qallunaatsiaat
• Nunaqarfiit

Kalaallit Nunaat oqaluttuarisaanera pillugu paasissutissat allat.