Upperisaq upperisarsioqatigiillu

Kristumiussuseq Kitaanut 3. juli 1721 eqqunneqarpoq Hans Egede ilaquttanilu allallu Nuup Kangerluata paavanut nunassimmata. Egede kunngimit allagartalerneqarluni ajoqersuiartortutut tikippoq Norgep Nunattalu atassuseqqinneqarnissaat anguniarlugu, siunertamilu inuit kristumiunngortinneqarnissaat ilaalluni. 1200-kkut qiteqqunnerannili Nunarput, Island Savalimmiullu peqatigalugit Norgemut atasimapput, kisiannili 1400-kkut qiteqqunneranni Norgep Nunattalu atassuteqaqatigiinnerat taamaatissimalluni.

Kitaani ajoqersuineq

Danskit norskillu aallartitaat 1700-kkut ingerlaneranni Kitaani sineriammi Upernavimmit Nanortalimmut nunaliffigisalerpaat. Taakkunanit kristumiussuseq siammarterneqarpoq. Kalaallisut allattaaseq ineriartortinneqarpoq inuillu allanneq ilinnialeramikku aamma kristumiuussusermik ilinniartinneqarput. 1810-p missaani kitaamiut tamarmik kuisissimalerput kristumiusullu inuulerlutik, naalagiartarlutik Testamentitaaq Lutherillu oqaluussissutai oqaatsitik atorlugit atuarsinnaalerlugu.

Saniatigut tyskit qatanngutigiinniat sulipput, kunngillu akuersineratigut Nuup eqqaani 1733-mi ajoqersuilerlutik. Ukiut 130-t tulliuttut ajoqersuisoqarfiit arfinillit pilersinneqarput Nuummit kujataani Uuummannarsuaq tikillugu. 1864-imi Danmarkip Tysklandillu atassuteqaqatigiinnerat ilungersunartorsiorfiulerpoq, tamatumalu kingunerisaanik qatanngutigiinniat sulinerat taamaatikkiartulerpoq. Ajoqersorneqartut ajuusaarutigisaannik nuna 1900-mi qimappaat. Ajoqersuisitsisoqarfii Danmarkimit tiguneqarput, ajoqersortaat naalagaaffiup ajoqersuisitsineranut ilanngunneqarlutik, kingunitsiaa kalaallit ilageeqarnerat aallartilluni ajoqersuinermik taaneqarunnaarluni.

Tunumi Avanersuarmilu ajoqersuineq

Ammassalimmi ajoqersuineq 1894-imi aallartinneqarpoq. Tamanna qallunaat piumasaraat, palasilu Frederik Carl Peter Rüttel siullersaalluni ajoqersuisunngorluni. Kingoraartigaa kalaaleq 1904-mi palasinngortinneqartoq Christian Rosing, Ilinniarfissuarmi ajoqinngorniarsimasoq, taannalu 1922 tikillugu Ammassalimmi ajoqersuisuuvoq, tunumiut 1921-mi kuisittut kingulliit isumagalugit.

Danskit oqaluffilerisut peqatigiit Den Grønlandske Kirkesag 1909-mi Thulep eqqaani ajoqersuineq aallartisarpaat ajoqi kitaamiu Gustav Olsen ukioq taanna palasinngortillugu. Olsenip Inugguit siulliit 1912-imi kuisippai aatsaallu Avanersuaq 1921-mi qimallugu. Avanersuarmi kuisimanngitsoq kingulleq 1934-mi kuisitsinneqarpoq. Aatsaat 1937-mi Danmarkip kunngeqarfiata Avanersuaq nunasiaatitut ilannguppaa ilageeqarneq, atuarfik peqqinnissaqarfimmillu ingerlatsineq aqutarilerlugit.

Tunumi Avanersuarmilu ajoqersuineq Kitaani ajoqersuisunit maluginiarneqaqaaq nutaarsiassallu taakkunanit pisut malinnaavigineqarluarlutik, minnerunngitsumik Christian Rosingip tunumiut kuisimanngitsut ileqqui pillugit atuakkiaa Tunuamiut Ilinniarfissuarmi 1906-imi naqitertinneqartoq atuarluarneqartarluni.

Ilagiit kalaallit

Ilagiit kalaallit 1905-imi pilersinneqarput Rigsdagenip inatsit Lov nr. 52 om kirke og skolevæsen i Grønland akuersissutigimmassuk. Rigsdagenip isumaqatiginninniarnerani siullermeerluni kalaallit kuisimanngitsuujunnaarnerat oqaatigineqarpoq, taavalu ilageeqarneq aallartilluni danskit oqaluffiannut atalersoq. Nunarput ajoqersuivittut taaneqarunnaarpoq palasillu ajoqersuisutut taagorneqarunnaarlutik.

Ajoqersuisoqarfiit palaseqarfinngorput. Ullumi Nunarput palaseqarfinnut 17-inut aggulunneqarpoq.

Ilagiit 1905-imit provsti qullersarilerpaat Sjællands Stiftimi biskoppi, kingorna Københavnimi biskop, nakkutilliisoralugu. 1969-imi provsti taaneqartalerpoq landsprovstimik.

Danmarkip tunngaviusumik inatsisaata 1953-imi naqissuserpaa inatsit Danmarkip naalagaaffiani tamani atuutissasoq. Taamaammat ilagiit kalaallit aamma danskit ilageeqarnerannut atavoq.

Nunarput 1979-imi namminersornerulermat ilageeqarneq nunatsinnit tiguneqarpoq landsprovstilu vicebiskoppitut taaneqartalerluni. 1993-imi Nunarput nammineq inissippoq immikkut biskoppeqalerluni. 2009-mi namminersornerup eqqunneqarnerani inatsimmi 2010-meersumi aalajangersarneqarpoq Kalaallit Nunaanni Ilagiit Namminersorlutik Oqartussat ataaniilersoq naalagaaffeqatigiit ilagiivinut atasoq. Innuttaasut 95 %-ii ilagiinnut ilaasortaapput nunatta aningaasaqarnerata inatsisaanit aningaasalersorneqartoq. Nunatsinni innuttaasut immikkut ilageeqarnermut akileraaruteqarneq ajorput.

Palaseqarfiit 17-iusut provsteqarfinnut pingasunut avinneqarput, tassa Provsteqarfik Avannaa, Provsteqarfik Qeqqa Tunulu taavalu Provsteqarfik Kujataa. Palaseqarfiit illoqarfinni annerumaani qitiusoqarfeqarput. Oqaluffiit 67-iupput Annaassisitta Oqaluffia Nuummiittoq qitiusutut oqaluffiulluni.

Palasit 25-upput, ilaallutik biskoppi provstillu pingasut. Ilagiit kalaalllit ataatsimik marlunnilluunniit Danmarkimi ilagiinnut palaseqartitsipput. Atorfiit annermik avinngarusimanerusuni ilaatigut inuttaleruminaattarput. Ajoqit sivikinnerusumik atuartinneqareerlutik atorfinitsinneqarsimasut 40-it missaaniipput, taavalu atuaasut ilinniarsimanngitsut 15-it missaaniillutik. Oqaluffiit affaat immikkut pattattoqarput.

Palasit amerlanersaat Ilisimatusarfimmi bacheloritut naammassisimasuupput palasissatut ilagiit aaqqissugaannik pikkorissartinneqareernermikkut atorfinitsinneqartartut. Taamatut pattattut ajoqillu ilagiit aaqqissuussannik atuartinneqartarput.

Ajoqit

Qangaaniit ajoqit ilagiinnut inuiaqatigiinnullu pingaaruteqarluartuusimapput. Aallaqqaammut ajoqersuiartortitanut ikiortaasimapput, periarfissaqarsimallutilli nammineq sunneeqataasinnaanissaminnut. Qularutissaanngilaq ajoqersuinerup iluatsissimaneranut ajoqit pisooqataalluinnartuusut, taamatut siusissumik kalaallit ajoqersueqataalerlutik ikiortigineqarmata.

Ajoqit palasit suliassarpaalui aallutaraat atuartitsisarlutillu. Palaseqarfiit suliffigisaat isorartummata palasit suut tamaasa isumagisinnaanngilaat. Taamaammat ajoqit namminneq naalagiartitsisarput nerliiviliarnertaqanngitsuni, kuisitsisarlutik, ilisisarlutik taavalu apersortittussanik atuartitsisarlutik. Kisianni katititsinerit kuisitsinerillu isumagineq ajorpaat immikkullu biskoppimit akuerineqqaqqaartigatik nerliiviliartitsisinnaanatik.

Atuarfeqarneq ilageeqarnerlu 1950 sioqqullugu ataatsimut aqunneqarput, tassani provsti atuarfimmi qullersaalluni. Ajoqiitissat Ilinniarfissuarmi atuartinneqartarput, sulilernerminni saniatigut aamma atuarfinni atuartitsisuusarlutik. Ilagiit atuarfillu avissaartinneqarmata ajoqinngorniarneq ilagiinnit ingerlanneqalerpoq, ullumi pikkorissartitsinertut ingerlanneqartarluni.

Ilagiit sinniisaat

Ilagiit sinniisaat palasit ajoqillu saniatigut illoqarfinni nunaqarfinnilu qinikkanik inuttaqarput. Taakku ilageeqarnermi inatsit malillugu iivangeliup nalunaajaatigineqarnissaata periarfissagissaarnissaa pisussaaffigaat, najugarisamilu atorfinitsitsisoqassatillugu tusarniarneqaqqaartussaallutik. Ilagiit sinniisaanni ilaasortat palasit assigalugit biskoppinngortussamik qinersinerni qinersisinnaapput.

Ilagiittut inuuneq

Ilagiit kalaallit ileqqui danskit ajoqersuiartortut taavalu tyskit ajoqersuiartortut ileqquinit aallaaveqarpoq. Pietistit malittarisaat ileqquilu sukannernerusut aallaaviupput, anersaarsiornerulli sakkukinnerusumik kingusinnerusukkut atuutilernera nunatsinnut sunniutikinnerusimavoq. Taamaammat nunatsinni anersaakkut inuuneq ullumi immikkuullarissuuvoq naalagaaffeqatigiinnerup sinneranit allaanerulluni. Nalliuttuni taavalu kuisitsinerni, apersortitsinerni katittoornernilu ileqquuvoq inuiattut assuutinik atorluni naalagiartarneq.

Aallaqqaataaniilli ajoqersuiartortut pingaartissimavaat kalaallit oqaasiisa atorneqarnissaat. Taamaammat kalaallisut tussiusiortoqartarpoq, aallaqqaammut avataanit tikittut kingusinnerusukkullu kalaallit tussiusiortalerlutik. Ullumi ilagiit kalaallisut tussiutaat ilisarnarluartut arlaqaqaat, ilaat nutsikkat ilaalli kalaallinit tussiusiat.

Ilagiinnit suliniaqatigiiffiit

Ilagiinni suliniaqatigiiffiit marluk Kalaallit Nunaanni ullutsinni ersarinnersaapput: Peqatigiinniat, kalaallit peqatigiffiat Nuummi Ilinniarfissuatoqqami sorlaqartoq, aammalu danskit Nunap iluani Imarsiortunik ajoqersuiartortitaat.

Peqatigiinniat

Kristumiuussuseq aallaavigalug peqatigiiffik, Peqatigiinniat, nunatsinni peqatigiiffiit pisoqaanersaraat. Indre Mission Danmarkimilu grundtvigianerit isumassarsiorfigalugit 1909-mi pilersinneqarpoq sinerissamullu siaruaatipallalluni.

Ilaasortat katersortarfinni angerlarsimaffinniluunniit naapisimaartarput biibilimik atuaanerit ataatsimullu qinoqatigiinnerit tussiarnerillu ingerlattarlugit, ilaatigullu isumaginninnermik suliaqarneq suliassatut ingerlanneqartarluni. Kalaallit suliniaqatigiiffiat inuiattut eqqarsalernermi ilageeqarnermilu pingaaruteqartorujussuusimavoq, ullutsinnili annikinnerusumik sunniuteqarluni.

Umiartortunut ajoqersuineq

Qallunaat kattuffiat Indenlandsk Sømandsmission 1969-imili Kitaani suliaqalersoq ullumi sømandshjemminik akunnittarfinnik pingasunik hotelimillu ataatsimik ingerlataqarpoq. Sømandshjemmit akunnittarfittut kristumiunullu katersuuttarfittut nalunaajaaffittullu atuupput. Sømandsmission tunaartaralugu danskit peqatigiiffiat Kristeligt Forbund ukiut kingulliit Nuummi ilinniartunut ajoqersuineq aallartisarpaat.

Ilagiit kalaallit saniatigut upperisat allat

Inatsisip tunngaviusup 1953-imi atuutilerneratigut Nunatsinni kiffaanngissuseqartumik upperisaqarsinnaaneq eqqunneqarmat upperisarsiortut kristumiuunngitsut takussaalerput. Ilaat takussaajunnaaqqittarput.

Ilagiit katuullit

Katuullit 980-ikkut missaani Nunatsinnut takkupput qallunaatsiaat 1400-kunni tammaqqittut tikinnerisa kingorna. 1930-ikkunniit upperisarsiortitsipput 1972-imilu Nuummi oqaluffik Krist Konge Kirke napparlugu. Ullumi katuullit 300 missaanniipput, 80 %-ii filippiineriullutik.

Pinsisiortut

Ilagiit imminnut ingerlatittut evangilistit 1953-imit Nunatsinnut takkuttalerput, tassaanerullutik Det Danske Missionsforbund, Apostolsk Kirke taavalu Danmarkimi, Norgemi og Sverigemilu pinsisiortut. Taakku tamarmik 2000-imi kattupput taaguuteqalerlutik Inuunerup Nutaap Oqaluffia, sinerissami 13-inik immikkoortortaqarlutik 500-llu missaanniillutik.

Evangelisk Kristne Menighed

Upperisarsioqatigiit taakku Nuummi 1970-imi ajoqersuisunit Savalimmiuni ilagiinnit imminnut ingerlattunit Brøðrasamkomanineersunit tulunnit eqeersaanianit The Plymouth Brethreninit aallaavilinnit aallartinneqarpoq. Ilagiit taakku ilisimaneqaatigaat illuutertik Ebenezerimik atilik. 2021-mi annerumaamik illutaarput atserlugu Naalakkap Jiisusip Oqaluffia. Naalagiaqatigiittarnermik saniatigut 1975-illi kingorna ilaqutariippassuit nuannaarutigisaannik Ameralimmi aasarsiortitsisarput illuumminni Naalersitami. Ilagiit Savalimmiuni ilaminnit aningaasatigut tapersersorneqarput Nunatsinnilu allani ajoqersuiffeqarlutik. Ilagiit 100 missaanniittunik malitseqarput.

Baptistit oqaluffiat

Baptistitut palasip amerikkarmiup Independent Baptists-ininngaanneersup Ilulissani 2007-imili ajoqersuineq ingerlappaa, ullumilu ilaasortat amerlasoorsuunatik. Ilulissani Baptistit Oqaluffiat aningaasatigut amerikami ilagiit peqatigiit baptistit ilaannit tapersersorneqarpoq.

Frelsens Hæri

Frelsens Hær Nuummi 2013-imi sulilerput. Naalagiaqatigiittarnermik saniatigut isumaginninnikkut annertuumik suliaqartarput.

Syvende Dags Adventister

Syvende Dags Adventistkirke Nuummi 1958-imi oqaluffiliorput 1992-illu tungaanut tamaaniillutik. Ullumi oqaluffigisimasaat eqqumiitsuliornermik saqqummersitsisarfiuvoq.

Nyapostolsk Kirke

Ilagiit 1989-miilli illoqarfinni pingasuni katersuuffeqarput, ullumili ikittuinnarnik malitseqarlutik. Palasip angalasup Tysklandimeersup akuttugaluamik tikittarnerini naalagiartarput.

Mormonit

Jesu Kristi Kirke af Sidste Dages Hellige Nunatsinni 1998-imi ajoqersuillutik aallartipput 2014-imili taamaateqqillutik.

Jehovap Nalunaajaasui

Jehovap Nalunaajaasui 1950-ikkunnilli Nunatsinniipput. Ullumi 150-it miss. malitteqarput, illoqarfinnilu tallimani rigssaleqarlutik.

Bahá’í

Upperisarsioqatigiit 1950-ikkunni aallartipput ullumilu illoqarfinni nunaqarfinnilu arfineq pingasuni 150 miss. malitteqarput, Nuummi katersuuttarfeqarlutik 1974-imi atulersumik.

Paasissutissat allat

• Peqatigiiffilerineq kajumissuserlu
• Oqaluffiit
• Hans Egede ajoqersuiartornerlu
• Namminersornerullutik oqartussat (1979-2008)
• Oqaatsit
• Katersugaasiviit kulturikkullu kingornussat
• Namminersorluni oqartussaaneq
• Ukiut sorsuffiusut tungaanut nunasiaateqarneq (1721-1940)
• Ileqqut oqaluttuallu

Kalaallit Nunaanni kulturi pillugu paasissutissat allat.