Qilaatersorneq inngernerlu

Niaqornap Kuuani Qoornup eqqaani 1980-imi Aasivik. Aana Tobias Tukula Kulusummeersoq, aamma Qullissani 1977-imi aasivissioqataasimasoq qilaatersorpoq. Maluginiarneqassaaq tunumiut qilaataat anngajaajummat.
ANNE BANG/ARKTISK INSTITUT, 1980

Qilaatersorneq inngernerlu qangaanit katerisimaarnerni, anersaarsiornerni allatullu kulturikkut inuunermut pingaaruteqarsimapput, aliikkusersoqatigiinnerni, oqaluttuaqattaannerni, tiinganermi anersaakkullu ileqqulersornerni allani, taavalu aaqqiagiinginnerni atorneqartarsimallutik. Inngerutit kinguaariinnit kinguaariinnut kingornussaasarput, ileqqulersornermilu nipiliuutit, qitinneq isiginnaartitsinerlu ingerlanneqartarlutik. Angutit arnallu assigiimmik ileqqulersuutigaat.

Oqaluttuassartaa

Qilaat ukiut 4000-it sinnerlugu atorneqarsimavoq, assaanikkut Avannaarsuani illuni nassaarineqarsimalluni. Taamaammat ilimagineqarpoq ileqqoq inunnit nunatsinnut ikaartunit nassarneqarsimasoq. Qilaat assigiinngitsumik ilusilerneqartarsimavoq, Tunumi aakajaajulluni Avanersuarmilu minnerumaarluni. Atorneqartarnera aamma assigiinngiiaarsimavoq, kisianni tunngavimmigut qisummik saanermilluunniit sanaajuvoq, amermik ameraasamilluunniit siaakkamik iseqarluni, nipaa katuamik sinaakkuisigut anaalernerani isaani tillerpalulluni anillattarluni. Qilaatersornermi atuisoq nissuni avissaartillugit allaakannerluni timini aalatittarpaa, tivaatigaluni katuarluni. Angakkut ilimmarnerminni angakkuersaarnerminnilu angakkuersaarnerminilu qilaat pingaarutilittut atorsimavaat.

Danskit norskillu 1721-mi tikikkamik qilaatersorneq, inngerneq tivanerlu kuisimanngitsuunerup kulturiisa ilaattut isigisimavaat minnerusumik annerusumilluunniit inerteqqutinngortillugu. Taamaammat qilaatersorneq pillugu ilisimasatta annersaat Tunumit Avanersuarmillu pigaavut.

Iverneq

Niaqornap Kuuani Aasivik 1980. Aasivissiortarnerit politikkerfiusarlutillu eqqumiitsuliornernik imaqartarput. Aaku arnat marluk qilaatersortut. Qanga ivernermi suiaassuseqatigiit imminnut akileriittarput, allatigut aamma suiaassuseqatiginngikkaluagaq uparuartorneqarsinnaalluni.
ANNE BANG/ARKTISK INSTITUT, 1980

Qilaatersorneq inngernerlu Tunumi ivernerni atorneqartarsimavoq. Tassani aaqqiaginngitsut pitsiorlutik imminnut ivertarsimapput sakkukitsumik sarmigaallutik attortarlutik, isiginnaartunit avatangerneqarlutik. Akerleriit aaqqiagiinngissutitik oqaatigisarpaat, taamaasillutik persuttaanneq akiniaanerluunniit atornagit aaqqiiniartarlutik.

Eqqartuussineq ivernikkut ingerlanneqartarpoq, isiginnaartullu aalajangiisuusarput ivertut naammassigaangata. Eqqortittoq kamappallaaleruni illaatigineqarlunilu akissutissaarukkuni tunuartarpoq.

Ivernerit aasivissiornerni ingerlanneqarajuttarput, soorlu Sermermiuni, Taseralimmi, Kangermi, Uunartumi Alummilu. Taakkunani inuit angalarujussuareerlutik naapittarput, niueqatigiinniarlutik imaluunniit pissiassaminnik nassaarniarlutik.

Ileqqup soqutigineqaqqilernera

1970-ikkunni kalaalinngorsaarusulernerup nalaani qilaatersorneq inngernerlu inuit nipilersoriaasianni kulturitut soqutigineqaqqilerpoq. Ileqqoq uteqqikkiartorpoq qangatut qilaatersortalernerup eqqukkiartorneqarnerani, ilaatigut inngerutinik nutaanik sanalluni, ilaatigut qilaatersorneq nipilersuutinut allanut akulerullugu atortalerneragut.

Danskeq nipilersuutinut ilisimatooq Michael Hauser 1980-ikkunni Avanersuarmi inngerutinik immiussilluni katersivoq. Allallugit misissuilluareerluni paasivaa qilaatersornermi atorneqartartut eqqarsaatigilluagaaqalutik aalajangersimasumik pissuseqarluni katitigaallutik ilusilersorneqartarsimasut aaqqissuunneqartarsimallutillu, ilaallu nalunannginnerumaarlutik. Kingulliit 1860-ikkunni ikaarlutik nunassittunit kingornussaasimapput.

Robert Hivshu Peary Avanersuarmi peroriartortoq qangali qilaatersornermik ilinniarsimasoq ileqqoq tammatsaalillugu suliniuteqartuuvoq. 2010-mi Michael Hauserip atuagaq 1500-nik quppenilik Traditional Inuit Songs from Thule Area saqqummersippaa, tassani Hivshu ilaatigut suleqatigisarsimallugu. Nipilersornermut ilisimatuup erinniortorlu Poul Rovsing Olsenip 1975-imi Egon Sikivaap Tunumi Kuummiormiup inngerutai saqqummersippai.

2021-mi inuit qilaatersortarnerat inngertarnerallu UNESCO-p nunarsuarmi kulturikkut eriagisassatut allattorsimaffianut ilannguppaa. Tassuunakkut kissaatigineqarpoq kulturitut uummarissutut ineriartortinnissaa. Kalaallit Nunaat taamaalilluni naalagaaffeqatigiinnerup iluani eriagisassanik tigussaanngitsunik allattorsimaffimmut ikkussivoq siullersaalluni. Allattaavimmi nalunaarsuummi kalaallit qilaatersornermik atuinerat kisimi pineqarani, Issittumi inuit qilaatersortarnerat pineqarpoq.

Paasissutissat allat

Kalaallit Nunaanni kulturi pillugu paasissutissat allat.

  • Susanne Andreasen

    (in. 1978) Pissanganarsaarinermi bachelori. Kalaallit Nunaata Isiginnaartitsisarfiani pisortaq.

  • Ruth Montgomery-Andersen

    (in. 1957) Dr.ph., ernisussiortoq, qitittartoq aamma koreograin. Kalaallit Nunaanni qitinnermut ilinniartitaanerit siullersaannut pisussanut pilersaarummut ilisimatusartoq aamma suliniummut aqutsisoq.

  • Arnajaraq Støvlebæk

    (in. 1976) BA Islandimi Kunstakademi-miit. Namminersortoq.

  • Andreas Otte

    (in. 1983) Musikantropologi-mi ph.d. Odense-mi Nordatlantisk Hus-imi paasissutissiisartoq.

  • Inunnguaq Petrussen-kl

    (in. 1986) Cand.scient.adm. Inatsisartuni politikkikkut siunnersorti.

  • Poul Ole Ringsted

    (in. 1937) Meeqqat atuarfianni ilinniartitsisoq. Namminersornerullutik Oqartussani ilinniartitsisuuneq soraarneq.

  • Arnaq Grove

    (in. 1951) Danskisut attaveqaqatigiinnermilu ph.d. aamma cand.mag. Ilisimatusarfimmi lektori.