Oqaluffiit

Annaassisitta Oqaluffiata napasuliartaa aamma apisimasumi erseqqittaqaaq. Saavatungaaniippoq Rigsombudsmandip illua qasertumik qalipaatilik. Oqaluffiup saniani illup qasertup tunuani illu quleriinnik initalik 1847-imit 1900-ip aallartilaarneranut Ilinniarfissuartut atuuppoq, kingusinnerusukkut nunatta provstiata, vicebiskoppip biskoppillu najugaqarfigisarpaat.
REBECCA GUSTAFSSON/VISIT GREENLAND, 2016

Kalaallit Nunaanni illoqarfinni nunaqarfinnilu tamaginni oqaluffeqarpoq. Oqaluffiit assigiinngiiaarput, illoqarfinni angisuut, kusanartuliat nalituullu, ilui aaqqissuulluakkat alterillit allanillu kusassakkat. Nunaqarfinni minnerumaarput, ataasiakkaat eqqaassanngikkaanni napasuliartaqanngitsut, ilaat atuarfiit qisunnik sanaat aappaluttunik qalipaatillit 1900-kkunneersut marlussunnik qalipakkanik iluani nivingatitaqartut. Sapaatip akunnerata ingerlanerani oqaluffik suli atuarfittut atuuppoq, alterilu matup tunuanut toqqorneqartarpoq. Sapaatinngoraangat atuartut nerrivii peerneqartarput ini naalagiarfittut atorneqassammat.

Nuummi oqaluffiit

Nuummi ilagiit marlunnik oqaluffeqarput, domkirke 1849-imi sanaaq,taavalu Hans Egedep Oqaluffia 1971-imi atulersoq. Nuussuarmi oqaluffiit pingajussaata inissaa iinniminnerneqareerpoq, qaquguli napparneqassanersoq suli nalunarpoq.

Oqaluffiit siulliit

Peter Gamzøep qalipagaani 1836-meersumi takuneqarsinnaavoq Jesusi atisarissaaqaluni malitsini ilagalugit oqartoq: Siooraqinasi, savarpannguususi ukorsii, ataatassi iluarimmagu naalagaaffik ilissinnut tunniukkumallugu (Luk. 12, v. 32, uani Testamentitaamit 1936-imeersumit allaqqitaq). Knud Rasmussenip aataqqiiata Hans Mossin Fleischerip qalipagaq pisiarisimavaa Uummannallu oqaluffianut tunissutigalugu. 1935-mi oqaluffimmut nutaamut nuunneqarluni nivinngarneqarpoq.
KATHRINE KJÆRGAARD, 2003

Nuup avataani oqaluffiit siulliit napparneqartut tassaapput Paamiuni oqaluffik (1758), Bethelip Oqaluffia Sisimiuni (1775) taavalu Zionip oqaluffia Ilulissani (1779-83). Siulleq isaterneqareerpoq tulliani massakkut Sisimiut Katersugaasiviannut atavoq. Ilulissaniittoq kisimi suli atuuppoq, naak allanngortinneqartaraluarluni, kingullermik 1904-mi taavalu 1931-mi.

Oqaluffiup kangiatungaa aallaqqaammut napparsimmavittut atuuppoq, 1904-imili tamarmi oqaluffittut atorneqalerpoq. 1929-31-imi illu nunamut toqqaannaq inissitaq sissap sinaaniittoq isaterneqarpoq qulaatungaanullu nappaqqinneqarluni. Zionip Oqaluffia (22 × 10 m) qisunnit sanaajuvoq teqeqquini ersiinnartunik sukaqarluni. Igalaavi qilaanngusatut ilusillit qaqortunik qalipaateqarput, oqaluffiullu qinngua kangimut sammivoq. Qilaava qisunnik saattunik sanaajuvoq, iluatalu initaani qiterlermi qaqisarfeqarpoq sivingasunik illugiinnik qilaaligaq aallaqqaammut aqerlumik qallikkanik. Kingorna 1807-14-imi sorsunnerup nalaani aqerloq piiarneqarpoq, piniartunut aallaasiminnut imassanik aqerlussamik amigaateqalersunut agguaanneqarluni.

Oqaluffiup iluata qilaava salliligaavoq sukaqarluni noqittunik marlunnik qaqortunik qalipaatilinnik. Alteria kuisivittaqarpoq seeqqumiarfeqarlunilu Bertel Thorvaldsenimit pinnersarneqarsimasumik. Iikkap kujammut sammisortaani qalipagaq Nadveren (150 × 115 m) Missionskollegiap 1785-imi tunissutaa nivinngarneqarsimavoq, siornatigut alterimi nivingasimasoq. Qalipakkap immikkuullarissutigaa ataatungaani kalaallisut nerliiviliarnermi oqaatsit aallarniutaasartut allassimammata.

Oqaluffiit 1800-kkunni napparneqartut

Jens Rosingip assilialiai Pinngortitsisoq pinngortitaalu. Saamiani qullermi takuneqarsinnaavoq annaassisoq, niaquata eqqaa iluartup qaamarnganik sinaakkusigaq assaalu pilluaqqusisut. Assip saniani qilammi Asaluusat taavalu Qaasuitsup ulloriaa, saamiani allermi imaq pisuussutaalu, uani saarulliit sisamat takutinneqarlutik, taavalu assilissap saniani kuannit nunamiittut assitaliunneqarsimallutik. Tassaniipportaaq aasiak ersinngingajalluni, tassani illoqarfiup ateqaataanut (Aasiaat) tikkuussilluni.
KATHRINE KJÆRGAARD, 2003

Piffissap ingerlanerani illoqarfinni oqaluffiit 1800-kkunni napparneqarsimasut ikiliartulersimapput. Tamatumunnga pissutaaqataavoq inuit amerliartornerat pissutigalugu oqaluffiit mikigineqalerlutik isaterneqartarmata allanillu taarserneqarlutik. Taamaakkaluartoq Upernavimmi oqaluffik 1882-imi napparneqartoq massakkut katersugaasivittut atuuppoq, Qasigiannguanilu oqaluffik 1889-meersoq 1969-imili spejderinit atorneqalerpoq, ilaatigut atuartut astuareernerup kingorna naapiffigisarlugu.

Oqaluffinnit 1800-kkunni sanaanit taamaallaat Annaassisitta Oqaluffia Qaqortumiittoq 1832-imi sanaaq atuuffissamitut atorneqarpoq. Oqaluffik aappaluttumik qalipaateqarpoq qorsummillu qalipaatilimmik qaliaqarluni. Iluani marlunnik sukaqarpoq qilaavanut ikorfatut atuuttunik qasertunik qalipaasikkanik. Alterimi nivingavoq qalipagaq assiliartaralugu Jesusip anorersuaq unitsikkaa, 1800-kkunni Anker Lundimit qalipagaq. Taassuma ungasinngisaani Hans Hedtoftip 30. januar 1959-imi umiinerata kingorna annanniut nassaarineqartoq nivinngarneqarsimavoq, sanianiilluni ajunaartut 95-it aqqi. Oqaluffimmi nivingapput qalipagarsuit marluk, Jesusi kuisittoq, taavalu Emmausimi nerliiviliarneq, una kingulleq Adam Müllerip qalipagarigunarlugu. Taamattaaq qalipakkat pingasut nivinngarneqarsimapput, inuit assigini Bone Falch Rønne, Hans Egede aamma Poul Egede qalipanneqarsimallutik. Rønne 1821-imi Det Danske Missionsselskabimik aallartitsisuuvoq, ukiut siulliit Kalaallit Nunaanni sulisoq oqaluffimmillu niuertoqarfimmut tunisisoq.

Oqaluffiit 1900-kkunni napparneqartut

1900-kkunni oqaluffiit napparneqartut ilaannit taaneqarsinnaapput Alluitsup Paani aamma Paamiuni oqaluffik aappaluttumik qalipaatilik 1909-mi napparneqartoq, taavalu Sisimiuni 1926-imi aamma aappaluttumik qalipaatilik 400-nut inissalik. Sisimiuni oqaluffik qaqqap qaavani oqaluffitoqqap 1775-iminngaanneersup ungasinngisaani napparneqarpoq.

Qeqertarsuaq 1914-imi oqaluffittaarpoq, Uuummannami 1935-imi immikkuullarissumik ujaqqanik qarmassanik sanaaq 15 meterisullu portutigisumik napasuliartalik sananeqarluni. Oqaluffiup iluani nivingavoq assiliaq akimasooq gultinik sinilik kalaallisut allannilik, assitaralugu Jesusi malitsinilu Genesaretip tasiata eqqaaniittut. Taanna Peter Gemzøep 1836-imi qalipagaraa.

1900-kkut qiteqqunneranni danskit norskillu oqaluffiliornerat naammassineqarpoq, tamatuma kingorna nutaanik pisoqarfiulerluni.

Egedep Oqaluffia, Aasiaat

Assersuutissaavoq Aasiaat oqaluffiat. 1960-ikkut aallartilaarneranni aalajangertoqarpoq oqaluffik 1901-iminngaanneersoq mikivallaalernini pissutigalugu taarserneqassasoq. Titartaasussatut toqqarneqarpoq danskeq Ole Nielsen, taavalu iluanik pinnersaasussatut toqqarneqarluni kalaaleq eqqumiitsuliortoq Jens Rosing.

Egedep Oqaluffiata silatani iigai pukkitsut qisuit qernertumik qalipaateqarput, qaliaa qisunnik saattunik assersugaq portusuujulluni, oqaluffiup silataaniilluni siarngup inaa. Iluseq ataatsimoortumik isigalugu illoqarfimmit maluginiarneqanngitsoorsinnaanngilaq, annermik avataanit isigalugu. Ulloq 29. august 1965-imi atoqqaarfissiorneqarami tupigusutsitsivoq, annermik ilua eqqarsaatigalugu. Qummut portusuujuvoq qarmasissianik qaqortunik qisuttalersukkanik iigaqarluni, sumulluunniit qiviaraluaraanni soorlulusooq alterimut qiviaqqusisoq, tassaniillutik sukaqutit marluk qarmasissianik sanaat qisuttalikkat.

Taakku qulaanni marriani qillertunik qallikkani takuneqarsinnaapput Jens Rosingip sanaavi: Pinngortitsisoq pinngortitaalu, saviminernik sinilerlugit ikkusimallutik, sisamanut angeqatigiinnut avillugit (231 × 118 × 5 cm).

Eliap Oqaluffia, Maniitsoq

Jens Rosingip Aasianni alterimi assitassat sanaavi aallarniutaallutik malitseqarput Maniitsumi (1981), Tasiilami (1989), taavalu Qaqortumi (1996). Maniitsumi Eliap Oqaluffiani Bo Jørgensenimit titartarneqarluni 1981-imi atulersumi oqaluffiup ilua eqqumiitsuliortumit inuusuttumit Aka Høeghimit pinnersarneqarpoq. Alterip nerrivittaata ujaqqanik ammalortunik sanaap cementikkap qissiamillu assikkap qulaani, Høeghip sanningasoq qissianik katitigaq issittumi naasunik sikkersulinnik oqaasanik pinnersaaserlugu napparsimavaa. Eqqumiitsuliortup oqaatigaa qissianik atuilluni issittumilu naasunik pinnersaasersuinermini takutikkusussimallugu qissiat assigalugit kristumiussuseq immaannarsuakkut angalaarluni nunatsinnut takkussimasoq oqaasatullu nunami tamani sorlanilluni naasimasoq ersersinniarsimallugu. Kuisivik tassaavoq ujarak granit Atammimmeersoq ulimallugu kusassagaq, tassanilu Høeghip aalisakkat tallimat tungujortumik qalipaaserlugit kingartuussimavai. Nappartaasaq kuisinnermi atorneqartartoq 1862-imi dronningimit uillarnermit Caroline Amaliemit nunatsinnut nuannarinnilluartumit tunissutaavoq.

Tasiilami oqaluffik

1989-imi Tasiilami oqaluffiliortoqarnialermat titartaasartumit danskimit Holger Jensenimit titartarneqarpoq Aka Høeghimillu ilua kusassaasersorneqartussanngorluni. Alterimi kusassaat tassaavoq sanningasoq (132 × 106 × 6,5 cm) qissiamik pilattukkamik sanaaq ammallorissunik tallimanik aappaluttunik qernertunillu qalipaatilinnik naqinnertalik. Qulaani sinarsuata killinga qilalukkap qernertap kigutaanik sanaamik ikkussiffigineqarsimavoq. Kuisivik orpimerngup sibirisk lærkep mannguanik qillersakkamik (79 cm-itut portutigisoq 100 cm-imillu takitigisoq), Qaqortumut Høeghip inunngorfianut tipisimasumik, sanaajuvoq.

Gertrud Raskip Oqaluffia, Qaqortoq

1973-imi oqaluffik Gertud Raskip Oqaluffia Annaassisitta Oqaluffianut 1832-mi sanaamut tapertaasussaq Ole Nielsenimit titartarneqarluni napparneqarpoq. Iikkami qaqortumik qalipaasikkami avannamut sammisumi Kîstat Lundip qalipagaa 4 meterisut portutigisoq 6 meterisullu silitsigisoq nivingavoq. Merlertut uannut qaaginnarlit akrylinit qalipaatit atorlugit iikkamut toqqaannarlugu allassimavoq. Assiliartaraa Jesusip annoraamik qallersaammik tungujortumik atorluni, kalaallit niviarsiaqqat marluk assaminik attorlugit pilluaqqugai. Niviarsiaqqat kalaallisoorput tunuatungaani meeqqanik allanik anaanaannillu ungaloqarlutik. Avatangiisaasa qulaanni qinngorneqarpoq kulterasaartumik.

Alterip assiliartaa Kîsta Lundip qalipagarsuanit tarrisitaangajassimasoq, Marie Haagen-Müllerip qalipagaraa (1973), tassani takusassaalutik nunatta naasui 47-it piviusorpalaarluinnartumik qalipanneqarsimasut.

Paasissutissat allat

Kalaallit Nunaanni kulturi pillugu paasissutissat allat.

  • Thorkild Kjærgaard

    (in. 1945) Dr.phil. Oqaluttuarisaanermi ilisimatusarsimasoq. Katersugaasivimmi pisortaasimasoq.