Ukiuni arlallinni atisassiornermi pinnersaasiornermilu mutiliornerup ilusilersuinerullu ilisarnaatigaat kalaallit kulturiannut atassusiilluni suliaqartarneq. Taamaattoq aamma takussaajartuinnarpoq ilusilersuisartut inuusukaanerusut kulturikkut ilisarnaatit pinnagit nunarsuarmioqatigiinnermi ingerlaarfiit assigalugit suliaqartalersut.
1979-ip tungaanut inuusuit annoraat pinnersaatillu kalaallit kulturiannit aallaavillit atugarisarpaat kalaaliussuseq takutinniarlugu. Ullutsinni atisat mutit nunani allani suliffissuarni sanaat kalaalerpaluttunik ilisarnaasersukkat suli atorluarneqarput.
Mutiliorneq ilusilersuinerlu atorlugit nunagisaq nittarsaanneqartarpoq. Ilusilersuisartut kalaallisut kinaassusertik kulturertillu atorlugu nittarsaattarput, suliaallu nunatsinniinnaanngitsoq tunisaallutik.
Mutiliornermit ileqqutoqqanut
Kalaallit atisaat ammit ukiuni kingullerni 500-ni annertuumik allanngoriartorsimapput, tassani europamiunit sunnerneqarneq, kisiannili aamma kalaallit namminneq nutaaliornernut isiginninnerat pissutaasimavoq. Oqaluttuatoqqani allagaatinilu oqaluttuarineqartarput arnat nunaqqatiminnik aasivinni naapitsinissaminnut piareersarlutik nutaanik atisaliorlutik mersortarsimasut, aammalu naapinnerminni paarlaaqatigiittarsimasut.
Europamit arfanniat, niuertut ajoqersuiartortullu sapanngat, putoortut, allapalaakkat annoraamerngillu tikiuttalerpaat. Tamakku arnat atisaliornerminni akuliullugit atortalerpaat. Pigissaarneq apeqqutaalerpoq qanoq annertutigisumik akoorisinnaassusermut.
Arnat atisannaavi pingasut assigiinngitsut nunatsinni atorneqarput, tassa Avanersuarmi arnatuut, Tunumi tunumiutuut Kitaanilu kalaallisuut. Kalaallisuut allanngornerpaasimapput, tassani pissutaalluni Kitaani 1721-mili danskit norskillu nunasiaatillit, taavalu pukkitsormiut tuluillu 1400-kkunniilli sunniisimanerat annertunerummat.
Taamaammat ilusilersuisartut kalaallisuut isumassarsiorfigisarpaat. 1930-ikkunniilli annoraamerngit kjuuliliassat kjuulilluunniit sanariikkat pisiarisinnaalerpaat, kisiannili aatsaat sorsunnersuup kingulliup nalaanit arnat amerlanerpaat amerikkamiut europamiullu atisaannik atulerlutik. Arnat amernik atisaat inuiattut assuutitut sapaatini annerni nalliuttorsiornernilu atorneqarnerulerput ilusaallu 1940-kkunnit allanngoriartorpallaarunnaarlutik.
Isaksen design
Kalaallit ilusilersuisartut siulliit atisaliaminnik katersanik saqqummiisut tassaapput Rita aamma Nickie Isaksen, 2002-mi Københavnimit aallaaveqarlutik Isaksen Designimik pilersitsisut. Panigiit Danmarkimi najugaqartut nunatsinni pinngortitaq, kulturi oqaluttuarisaanerlu isumassarsiorfigisarpaat, soorlu ulut, tupilaat taavalu kakiornerit. Atisaliat katersat Danmarkimilu tigulluarneqarput. Isaksen Design arnanut angutinullu mutiliortarput pinnersaasiortarlutillu, taavalu meeqqat atisaannik sanasarlutik.
Bibi Chemnitz
Ilusilersuisartoq Bibi Chemnitz periaatsini 2005-imi Danmarkimi pilersippaa, ullumilu Nuummi Københavnimilu suliffiuteqarpoq. Ilusiliai silarsuarnit marlunnit assigiinngitsunit isumassarsiorfeqarput, tassa nunatsinni pinngortitarsuaq, taavalu Københavnimi aqquserngit ujaqqanik qallikkat. Atisat katersat angutinut arnanullu sanaat streetstyle-itut taaneqartartut nunatsinni nunanilu allani inuusuttunut tunisaapput. Chemnitzip ilisarnaataasa ilagaat Erfalasorput qaqortoq-qernertunngorlugu sanaaq taavalu nunatta assilinerata tarraa. Taanna aamma atisani silami atugassianut ilisartaatitut atorpaa.
Anita Høegh
2008-imi Anita Høeghip qilattagassiorneq aallartisarpaa Sisimiunilu pisiniarfik Qiviut ammarlugu, tunisassiarilerlugit umimmaat savallu qiviui. 2013-imi pisiniarfik alla Nuummi ammarpaa, pisiniarfinnilu taakkunani taamaallaat sulisut ilusilersorlugit nioqqutissiaat pisiassaapput. Anita Høegh siulersortigalugu pisiniarfiit nammineq sannaveqarput umimmaallu amii piniartunit toqqaannaq pisiarisarlugit. Suliffeqarfiup pinngortitap nammineq tunniussinnaasai pingaartitaraat tuniniartarlugit qungasequtit, natsat, tujuuluit, passequtit allallu umimmaat savallu qiviuinik sanaat. Taamatuttaaq atisat pitsaviit puisit amiinik sanaat inunnut ukiukkut silami sulisunut, piniartunut qimussiussisartunullu tuniniarneqartarput.
Louise Lynge Berthelsen
2010-mi kalaallip mersortartup ilusilersuisartullu Louise Lynge Bethelsenip pisiniarfik Nuuk Couture ammarpaa. Aallaqqaammut imissutit suliarisarpai, ukiulli marlussuit qaangiuttut ilusilersuilluni mutinik arnanut atisaliortalerpoq, kingorna aamma angutinut meeqqanullu. Ilusilersuisartuni siullersaalluni Kalaallit Nunaanni Brugseni suleqatigilerpaa meeqqanullu atisanik kalaalerpaluttulianik tunisisalerluni.
Louise Lynge Berthelsen Nuummiuuvoq, aanaalu kalaallisuuliortartuulluni. Ilusilersuisartup kalaallisuut oqaluttuassartaat aallaavigalugit mersortatunut kalaallisuunullu ataqqinninnini nittarsaattarpaa. Oqaaseq »sapinngilagut« oqaasinnaaliullugu atisanik allanik ulluinnarsiutinik inuusuttunut tulluartunik sanasarpoq. Taamattaaq pinnersaasiortarpoq katersanik nuilarmiutalinnut assingusunik.
Inuit Quality Clothes of Greenland
Inuit Quality Clothes of Greenland qaqortormiumit Dorthea Rødgaardimit taavalu aasiammiumit Hanne Kristiansenimit pilersinneqarpoq. Tamarmik pisiniarfiuteqarput, 2012-imilu eqqarsalerput atisanik kalaallit ilusilersugaannik amigaateqartoqartoq aalajangerlutillu periaaseq ilisarnartoq kalaallit atuisussat nuannaarutigisinnaasaat aallartinniarlugu.
Kalaaleq arnaq qilertilik angullu kalaaleq tarratut ilusilerlugit taggimmut Inuitimut ilanngullugit ilisarnaatigaat, ukiullu kingulliit qulit atisat mutit allallu silami atugassiat Inuit Quality Clothes of Greenlandimeersut saqqumilaarput, ilaatigut erinarsortartunit Julie Berthelsenimit Simon Lyngemillu nittarsaanneqartartut.
Bolt Lamar
Bolt Lamar ilisarnaasiaavoq angutinit inuusuttunit marlunnit kinaassutsiminnik isertuussisunit pilersinneqartoq. Ilisarnaatip aqqa atit marluk akulerullugit pilerpoq, tassani pineqarlutik arpattartoq oqilasoorsuaq Usain Bolt, taavalu rappertartoq Kendrick Lamar. Aliikkutaralugu aallartikkaluartoq nuannarineqarluarnera pissutigalugu tujuuluaqqani, natsani, tujuulunni nasartalinni natsanilu teqqialinni ilisarnaataalluni tuniniarneqartalerluni.
Bolt Lamarimik pilersitsineq qisuariarneruvoq kalaallit kulturiannit atorluni ilisarnaatinik atuinermut. Aqqit taakku akulerunnerini takutinniarneqarpoq nunarsuarmioqataassuseq, kalaallillu aamma nunarsuarmioqatigiinnit aallersinnaanerat takutinniarlugu.
Pinnersaasiorneq
Pinnersaatinik ilusilersuisartut arlalinngorlugit tunisassiortartut aamma kulturikkut ileqqutoqqanit isumassarsiorlutik ilisarnaatinik atuisarput. Isaksen Design, Nuuk Couture aamma Inuit Quality Clothes of Greenland aamma pinnersaasiortarput. Duuden Design Qaqortumeersoq kalaallini siullersat ilagalugit igalaaminernik pinnersaasiortalerpoq. Pinnersaatit taakku saniatigut pinnersaatit uumasut saanerinik, nassuinik, kukiinik kigutaannillu sanaat nioqqusiarineqalerput. Pinnersaatit taakku aarnuaq inummut illersuisinnaallunilu nukittortitsisinnaasoq aallaavigaat isumassarsiffigineqarsimasoq.
Pinnersaasiortartut arlallit kulturi pinngortitarlu isumassarsiorfigisarpaat. Kim Kleist Eriksen imminut ilinniartittoq Sisimiuneersoq tuugaanik qiperuisarpoq. Aamma Gedion Qeqe Tasiilameersoq 2018-imi kulturambassadøritut Kommuneqarfik Sermersuumit toqqarneqartoq tuttut nassui, kigutit ujaqqallu atorlugit qiperuisarpoq. Taakku tamarmik pinnersaasiaminni kalaallit oqaluttuatoqaat isumassarsiorfigalugit sulisarput.
Aviaaja Kleist Burkal aamma kalaallineersunik atuisarpoq. 2015-imi Institut for Ædelmetalimi Københavnimi pinnersaanermi ilusilersuisartutut naammassivoq, taamatullu Italiami Østrigimilu eqqumiitsuliornerup ilusilersuinerullu iluani ilinniarsimalluni. Pinnersaasiamini ilaatigut kujataani sikorsuit taavalu tulugaq ersersikkajuppai.
Paasissutissat allat
- Hans Egede ajoqersuiartornerlu
- Inuussutissarsiutit suliffeqarnerlu
- Inuit Silarsuaat
- Nunaqarfiit
- Ileqqut oqaluttuallu
- Assilialiorneq kusanartuliornerlu
Kalaallit Nunaanni kulturi pillugu paasissutissat allat.