Inuit Silarsuaat

Inuit oqaluttuaat inuunerup ataqatigiinneranik imaqarput, nassuiaasuullutik silarsuup qanoq pilersimaneranik suullu tamarmik imminnut ataqatigiinnerannik imaqarlutik. Inuit imminnut atapput ilaqutariinneq aqqutigalugu, aammalu ateq aqqutigalugu. Inuit tamarmik timeqarput, tarneqarlutik ateqarlutillu. Toqusoqarsimatillugu pingaaruteqarpoq inoorlaap tulliup toqusup kingulliup aqqanik atserneqarnissaa, taamaasilluni ateq tassungalu piginnaanerit atasut aarnussallu ingerlaqqissinnaassammata. Ileqqoq suli nunatsinni ingerlanneqarpoq.

Inuit silarsuaanni inuk silarsuarmi qitiutinneqanngilaq, inummi allat naligalugit allatut pinngortitaavoq. Suut tamarmik anersaaqarlutik inuttaqarput, inua, tassaasoq nukik imaluunniit pissuseq. Suut tamarmik imminni inoqarput (uumasut inuillu), pinngortitami soorlu qaarsoq, anori, ujarak, ilami aamma illarneq, perlilerneq sinillu inoqarput.

Soorlu upperisarsiornerni allani allagaatini ileqqorissaarnissamut innersuussisoqartartoq, taamatut inuit oqaluttuaasa siunertaraat inuit misilittagaasa oqaluttuarineqarlutik ingerlateqqinnissaat, oqaaqqissaarinernik inuunerinnissamullu ileqqoreqqusanik tikkuussisuummata. Oqaluttuarnerni ukiumi taarsisalillaraangat aasivissiornerniluunniit inuit katersuukkaangata ataatsimoorneq ataqatigiinnerlu pilersinneqartarput.

Maliina, Aningaaq aamma Sassuma Arnaa

Oqaluttuat ilaat naggueqatigiit inuit tamagit akornanni naluneqanngitsoq tassaavoq Maliinamik Aningaamillu oqaluttuaq. Oqaluttuarineqarpoq najagiit, nukappiaqqallu Aningaap Maliinamut asannilernera. Maliinap qassimiuaarnermi tarrup ataani qatanngunni ilagisimallugu paasigamiuk annilaaqaaq, taamaalimmallu kanngusulluni nunaqarfimminnit qimaanialerluni. Issuatsiaat qullermi ikumasut tigoriarlugit qimaalerpoq, Aningaallu malinniarlugu aamma taamaaliorpoq, kisiannilu issuatsiaat aamaannanngorsimasut sinneruttut angumerai. Maliina qimaalluni qummut qangattarpoq, taamaammat qilammi qaammatip (Aningaap) seqineq (Maliina) malersoraa takusinnaasarparput, kisiannili angunngisaannarlugu.

Oqaluttuaq alla nalunnginneqaqisoq tassaavoq Sassuma Arnaanik oqaluttuaq. Oqaluttuami pineqarpoq panik kateriaannaq pileriginnitsiminut itigartitsisartoq imminut pilersorsinnaanini sapinnginnamiunngooq. Ataataata tamanna akueriumanngilaa, ullullu ilaanni angalaartillutik ajappaa umiap quleruai qarsullugit immamut nakkartillugu. Annanniarluni umiap sinaa tigummagu inuai killorpai, taamaalillunilu pania immap naqqanut kivilluni. Assaasa inuai taamaalillutik piniagassanngorput uumasut assigiinngitsut, panialu tassa Sassuma Arnanngorpoq. Tamatuma kingorna tassa nunaqarfinni piniagassaarukkaangat perlernersuaqalerlunilu patsisigitinneqartarpoq inuup maleruaqqusanik unioqqutitsilluni iliorsimaneranik. Taamaaligaangat angakkup suliassarilertarpaa Sassuma Arnaanut ilimmarluni ornillugu saammarsarniarlugu oqaloqatigissallugu nunarsuup oqimaaqatigeeqqilernissaa anguniarlugu.

Angakkoq, aarnussat aamma tupilaat

Angakkoq silap aappaanut ersinngitsumut ingerlaarniarluni toornani anersaakkut ikiortigalugit ilimmartarpoq. Toornat angakkussarnerminit pissarsiarisarpai iluaqutissarilerlugit ikiortissarilerlugillu. Ilinniartup angakkussarnera iluatsissimanngippat taanna ilisiitsunngorsinnaavoq, tassa ilinniarsimasaraluani ajortumik atulersinnaallugit. Inuit anersaakkut ilinniarsimanngitsut aarnussat kakiortinnerillu illersuutitut atortarpaat.

Aarnussat marlussunnik atuuffeqarput. Piginnitsertik ajortunut illersussavaat. Aarnuaqartoq uumasup aalajangersimasup sannaata ilaa aarnussamiittoq aallaavigalugu uumasoq assigalugu piginnaaneqalersinnaavoq. Uppimmit sanaat tappissunngortitsisarput, nannumit sanaat nakuussusermik, mitermillu sanaat qaannami sukkassusermik tunisisinnaallutik. Innarluuteqarluni inuusimasoq nunaqqatimi pissarissaassusaat utaqqiinnartariaqarpaa, imaluunniit allatigut anersaakkut illersugaalluni inuusinnaalluni.

Tupilak ersigineqartaqaaq, pilersinneqartarami ajutoortitsisussatut. Tupilak uumasut assigiinngitsut atorlugit sananeqartarpoq, ilaatigut inuup ajutoortinniakkap nujai atorneqartarlutik. Tupilliat inunngortinneqarunik oqaluttuunneqartarput sussanersut.

Tupilak qangaaniit ajortitsisussanngorlugu sanaajusaraluartoq ullumi tammajuitsussatut ajunngitsuliortussatut pisiniarfinni pisiassaalerpoq, taamaalilluni isumavia qimanneqarluni.

Allerneq ileqqulersuutillu

Inuit ileqqulersuutaat inuit silarsuaannik itinerusumik paasinnillualernissamut aqqutaapput. Inuunerup ikaarsaariarfiini allerneq ingerlanneqalertarpoq, soorlu aaqartalernermi, inunngornermi toqunermiluunniit atuutilertarluni. Tamakku saniatigut piniagassanut ileqqulersuutit aalajangersimasut malinneqartussaapput. Piniariarnermi pikkorissuseq uani pineqarani apeqqutaavoq uumasup nammineq pisareqqulluni takkuttalernissaa. Piniartup ileqqulersuutai apeqqutaalertarput, soorlu ileqqorinnissamut anguniagai aamma piniutinik kusassaalluni ilusilersuinera, tassuunakkut piniagassaq ilisarsilluni nammineq orniguttussanngorlugu qanillisarneqartarmat. Soorluttaaq piniartup puisi pisarigaangamiuk ataqqiniarlugu imermik imertittaraa.

Inuunerup ingerlanerani allernermi malitassat malissimagaanni, taava toqoreernerup kingorna silamut allamut piniagassalissuarmut ikaarsaartoqartarpoq. Ataqqinninngitsut soqqusaatsullu silamut allamut pisarput, soorlu pakkalussanik kiiseriartarlutik piniartunngortussat silarsuaannut, assaat tunummut qilersorneqarsimammata talitit atorsinnaannginnakkit. Tamannalu inuit isaannit ajorluinnartuuvoq.

Paasissutissat allat

• Qilaatersorneq inngernerlu
• Oqaluttuat sisamat Aalup Kangermiup Assitalersugai
• Piniartuunermi kulturi
• Oqaatsit
• Katersugaasiviit kulturikkullu kingornussat
• Inuit kulturiat, nunasiaataanerup siorna (1150‑1721 miss.)
• Ileqqut oqaluttuallu
• Assilialiorneq kusanartuliornerlu

Kalaallit Nunaanni kulturi pillugu paasissutissat allat.