Oqaaseq eqqumiitsuliorneq siullermeerlugu atorneqarpoq Samuel Kleinschmidtip 1871-imi ordbogiliaani.
Eqqumiitsuliornermik taggit 1800-kkut qiteqqunnerannit atorneqalerpoq. Tamanna sioqqullugu kusanartuliortoqartarpoq, pinnersaanerlu isumaqartinneqarpoq isumaqartoqarmat soorlu sakkussiat allallu kusanartuliorfigalugit pitsaanerulertartut, soorlu puisi naalikkamik kusanartuliartalimmik sanaamit pisarineqarumanerusartoq.
1800-kkut qiteqqunnerannit eqqumiitsuliat atortussiaanngitsut takussaalerput, eqqumiitsuliortullu amerliartornerat ilutigalugu eqqumiitsuliortut kateriffigisinnaasaannik pisariaqartitsineq annertusiartorluni. Taamanili kalaallit eqqumiitsuliortut inummik kateriffigisinnaasaminnik pisariaqartitsisarput, soorlu atortussanik pisiniarsinnaasoq imaluunniit pisiortorsinnaasoq. 1970 sioqqullugu eqqumiitsuliortut angutaanerusarput, kingornalu arnat amerlaninngorsimapput.
Assilialiorneq
Ullumi Nuummi Ilulissanilu eqqumiitsuliornermut katersugaasiveqarpoq. Taakku inuit ataasiakkaat namminneq katersaannik tunaartaqarput, kommunilli ingerlappaat. Eqqumiitsuliortut Nuummi Katuami, Sisimiuni Taseralimmi, katersugaasiveeqqani suliffeqarfinnilu allani saqqummersitsisarput.
Nunatta avataani Danmarkimiunerusoq saqqummersitsisoqartarpoq, annermik Danmarkimi kalaallit illuutaanni, annertunerusumik immikkut eqqumiitsuliornermik sammisaqanngitsuni. Unammillernarsinnaasarpoq taamaallaat kalaallit isaannit aallaaveqartumik saqqummiisarneq. Ullumi nuna tamakkerlugu eqqumiitsuliornermik katersugaasivimmik pilersitsinissamik suliniartoqarpoq.
Eqqumiitsuliorneq Nunatsinni suli inissakitsumiippoq periarfissatigut inunnik ataasiakkaaginnarnik kivissimaarneqartoq. Eqqumiitsuliornermi inunnik ataasiakkaanik isumalluuteqarneq takussaavoq, taamaammallu nalileruminaalluni sumut qanorlu tikkuussilluni samminersoq. Ullumi inuussutissarsiutigalugu eqqumiitsuliortut 25-it missaanniipput, aatsaat taama amerlatigalutik.
Qangaanerusoq assilialiorneq – taakkuninngalu katersineq
Kusassaalluni isumaqartitamik ilusiliisarnerup taavalu takusassiariinnarlugu ilusiliisarnerup ikaarsaariarfiani oqaaseq eqqumiitsuliorneq atorneqartalerpoq, aallaqqaammut titartaaneq imilertakkanillu qalipaaneq ingerlanneqarluni.
Assilialiortut siullersaraat Aalut Kangermiu. Suliaasa ilagaat imilertakkanik qalipaaneq, qisunnik kigartuineq titartaanerlu, taavalu allagartalersuineq. Aalut qatanngutigiinniani Kangermi ajoqiuvoq kalaallisut atuarlunilu allattarluni, taavalu piniartuulluni. TB-mik nappaateqalerpoq, taamaalineranilu innangaannartunngortoq atorfillip H. Rinkip kaammattorpaa inuit oqaluttuatoqaat, inooriaasiat oqalualaavilu aallaavigalugit arlaannik suliaqarsinnaasoq, soorlu kitaamiunut tamanut 1858-imi kaammattuilluni allakkamini allanut taamatut aamma allattoq. Kaammattuutigaa allaganngorlugit assilianngorlugilluunniit suliarineqarsinnaasut.
Kaammattuinerup takutippaa siunertaasoq kalaallinut tunngatillugu taamatut katersuisoqalersoq. Taamaammat Aaluup suliai siunertalimmik imissutaapput, tassa sumiiffinni oqaluttuat inuiattut kinaassutsip nukittorsarnissaanut tapertaasussat.
Aalut assigalugu avannaamiu Jakob Danielsen aamma nalaannalersimasoq titartaasarpoq, taamatullu Tunumi Kârale Andreassenip ulluinnarni inuuneq, piniarneq, ilimmarneq oqaluttuatoqqallu imaat aallaavigalugit titartarlugit oqaluttuarisalerpai. Atortussanik pissarsiniarnerminni inuit allat isumalluutigisariaqartarpaat, tamarmillu eqqumiitsuliortutut ilinniarsimasuunngillat. Suliat pitsaassusaat katersinermi pingaarnerpaatinneqanngilaq, soorlu Andreassenip 13-inik ukioqarluni titartagannguisa ilanngunneqarsimanerisa tamanna takutikkaat. Katersinermi takussutissiinissaq pingaartinneqarsimavoq. Arnanit assilialiortoqarsimanngilaq, nalunaarsukkanilu arnat suliaat siulliit 1900-kkut qiteqqunneranni aatsaat takuneqarsinnaapput.
Nunap isikkuanik assilialiornermit allaalaartumik qalipaanermut ikaarsaarneq
Aalut Kangermiu amerliartuinnartunit kinguleqarpoq, atortussallu amerliartormata ilaatigut qalipaatit uuliamik akusat atorlugit qalipaasoqartalerpoq. Taamatut suliaqartartut pissarissaarnerumaani takussaanerupput, soorlu ajoqit, palasit ilinniartitsisulluunniit. Pinngortitap assilinissaa sammineqarneruvoq, suliaqarsimasuni taaneqarsinnaallutik Steffen Møller, Peter Rosing aamma Niels Lynge. Assilialiortut angutaagajunnerupput atorfillit, saniatigooralugu qalipaasartut.
Tamatuma kingorna ikaarsaariarneq malunnarpoq ilisarnaqqissaanngitsunik misigisarlu aallaaviginerullugu assilialiorneq takussaajartulerluni. Misileraaneq atorneqarnerulerpoq, arnallu eqqumiitsuliortut takussaaleraluttuinnarput. Kîstat Lundip suliaani iluseq takusinnaasaq assileqqissaarlugu qalipanneqarneq ajorpoq, misigisalli aallaavigalugit qalipaatit pinnguarineqartarlutik. Piffissami tamatumani Thue Christiansen, erfalasutsinnik titartaasoq, takussaalersut ilagaat
Aatsaat 1900-kkut naajartulerneranni eqqumiitsuliortut ilinniartalerput, ilinniarfissuarni pinnatik, kisianni soorlu Det Kgl. Danske Kunstakademimi amerlanerujartuinnartut pikkorissartalernerisigut, soorlu ilusilersuisartoq Simon Kristoffersen 1967-ip nalaani Københavnimi Kunstakademimi pikkorissarsimasoq, tassanilu eqqumiitsuliullaqqinnini pillugu sølvmedaljemik nersornaatisisimalluni.
Danskeq Bodil Kaalund siullermik 1968-imi nunatsinniippoq ilinniartitsisarluni eqqumiitsuliortunullu siunnersortaasarluni, soorlu Hans Lynge, Aka Høegh aamma Anne-Birthe Hove ilinniarfinnut aqqutissiuullugit innersuuttarsimallugit.
Kaalund kalaallit eqqumiitsuliaannik nunani allani saqqummersitsisarpoq 1979-imilu kalaallini eqqumiitsuliorneq pillugu atuakkiorluni. Taamattaaq Nuummi Grafisk Værkstedip pilersinniarneqarnerani peqataavoq, nunalu tamakkerlugu eqqumiitsuliornermik katersugaasiviliornissaq suleqataaffigalugu.
Eqqumiitsuliornermik Ilinniarfik
Eqqumiitsuliornermik ilinniarfik siulleq, Grafisk Værksted, 1972-imi pilersinneqarpoq, Hans Lyngep Bodil Kaalundillu suliniuteqarnerisigut. Tunngavilersuutigaat qangaaniilli qiperuisarnerup titartaasarnerullu ilinniarfimmi ingerlatinnissaa pissusissamisoortuussasoq. Anguniagaq tassaassaaq sanaat inunnut saqquminerulernissaat iluaqutaanerulernissaallu, soorlu aamma Aalut Kangermiup nalaani taamaaliortoqarsimasoq. Erseqqippoq inuit qanga ileqqui qiviallattaaneqarsimasut, tassuunakkut eqqumiitsuliornermi kalaallit kinaassusaat erseqqissumik pilersinneqarsinnaammat.
Tamatuma kingorna kalaallit eqqumiitsuliortut tamangajammik ilinniartuullutik ilinniartitsisuullutilluunniit ilinniarfimmiittarput. Siulliit tusaamaneqarnerpaallu ilagaat Aka Høegh. Meeraanerminit eqqumiitsuliortunngorusuttarsimavoq, Namminersornerullutilli Oqartussanit itigartinneqarpoq Kunstakademimi Københavnimi ilinnialernissaminut taperneqarnissaminik. Taamaakkaluartoq tassani atuartitsinerit ilaat malinnaavigisarsinnaasimavaa. Kingorna nunani allani ilinniarsinnaaneq ajornannginneruleriartorpoq, soorlu Arnannguaq Høegh taavalu Anne Birthe Hove kunstakademini ilinniarsimapput. 1980-ikkunni 1990-ikkunnilu pingaaruteqarluarlutik eqqumiitsuliortuupput, tamatumalu kingorna allarpaalussuit akademini ilinniartalerput, amerlanersaat arnaallutik.
Eqqumiitsuliortut amerliartortut akornanniipput Buuti Pedersen aamma Miki Jacobsen Nunatsinni Eqqumiitsuliortut Peqatigiiffiannik KIMIK-mik pilersitseqataasut, qulakkeerniarlugu ataatsimoortumik avammut oqaaseqarsinnaaneq. Ukiumoortumik upernaakkut saqqummersitsisinnaalernissartik anguaat ataatsimullu qinnuteqarsinnaalerlutik. Tamakku ilagaat atuakkat saqqummersinneqartut, soorlu Camilla Augustinusip 2004-mi eqqumiitsuliortut ilisaritillugit atuakkiaa, peqatigiiffiup 2015-imi nalliuttorsiorneranut atatillugu atuagaq, taavalu nunani allani saqqummersitsinerit ilisaritinneri, soorlu Den røde snescooter, Nordatlantisk Bryggemi Københavnimiittumi ataatsimut saqqummersitsinerup ilisaritinneqarneranik atuagaq naqitertitaq.
Eqqumiitsuliorneq oqallissaarinertalik
Eqqumiitsuliortoq Pia Arke 1992-imi Københavnimi Kunstakademimit naammassivoq. Soraarummeerutimini Etnoæstetik-imik qulequtalimmi eqqartorpaa eqqumiitsuliat kalaalerpaluttutut paasineqarlutik ilimagisanik sunik pilersitsisarnersoq. Apeqquserpaa eqqumiitsuliorneq qanoq ittoq kalaalerpaluttumik taaneqarsinnaanersoq. Assitaa kalaalerpaluttunik imaqassava, taamaakkunilu taava?
Eqqumiitsuliortoq Frederik »Kunngi« Kristensen ilaatigut aalajangersimasumik iluseqanngitsunik qalipaasartoq ilaatigut misigisarsimavoq qalipakkani kalaalerpaluttuunngimmata atorneqarusuttarsimanngitsut. Eqqumiitsuliorneq sumiiffimmut aalajangersimasumik tunngassuteqassava imaluunniit nunarsuarmiunut tamanut sammigaluarluni nunatsinneersutut oqaatigineqarsinnaava?
Suli eqqumiitsuliat amerlasuut kalaalerpaluttunik assitaqartarput, kisianni taakku ulluinnarni pisut isumassarsiorfigalugit suliaapput, imaanngitsut inuiaat oqaluttuaannut tunngavilersueqataassallutik suliarineqarsimasut.
Assitaat inissiarsuusinnaapput, oqaluttuatoqqanik pinngortitamulluunniit tunngasinnaallutik, ilaat pilersaarutinut oqallisigineqartunut tunngallutik, soorlu Kuannersuit pillugit Bolatta Silis-Høeghip aamma Ivínguak Stork Høeghip qalipagaat. Julie Edel Hardenbergip suliaani nunasiaataasimaneq eqqartorneqartarpoq, soorlu Rigsfælleskabspausemi nunatta danskillu erfalasuinit qitequsiaani takuneqarsinnaasoq.
1990-ikkunni eqqumiitsuliortut ilaat katiterillutik sulisarput, soorlu nappartitikkanik, akuleriissitsinernik, sassarluni takutitsinernik videoliornernillu. Immikkuullarissumik Jessie Kleemann tupaallatsitsilluni saqqummiisarpoq. Inuk Silis Høegh danskeq Asmund Havsteen Mikkelsen peqatigalugu Melting Barricades suliaraat annertooq. Takorloortinniarneqarpoq nunatsinni sorsunnissamut sakutooqalersimasoq. Tassani sakkutuut qamutaat atisaallu atorlugit Nuup Københavnillu aqquserngini sakkutuussarsiorneq ingerlappaat.
Kusanartuliorneq
Nunatsinni eqqumiitsuliornikkut ingerlaarfiit pingaarnerit marluupput, siulleq assilialiornermut atalluni aappaalu atortussiornertaqarluni.
Siullermiipput eqqumiitsuliortut assilialiorlutillu kusanartuliortartut. Taakku arlallit KIMIK-mi ilaasortaapput, soorlu Buuti Pedersen Skolen for Brugskunstimi ilinniarsimasoq. Assilialiornermi saniatigut igalaaminernik ilusilersuisarpoq, kuitsivinnik kusassaasarluni pinnersaasiortarlunilu. Ilagaattaaq Kristine Spore Kreutzmann Bornholmimi Det Kgl. Danske Kunstakademip marriornermut immikkoortortaani ilinniarsimasoq. Kreutzmann marriortarpoq misileraalluni, ilaatigut tiitorfinnik puuguttanillu angerlarsimaffinni atugassanik sanasarluni. Maria Panínguak Kjærulff ilusilersuinerup assilialiornerullu akornanniittunik suliaqartarpoq. Ingerlaavartumik suliaa Inuit Lady, tassaavoq imilersarissanik qalipakkat naqitallu ulup ilusaa allanngoriartortillugu arnanngorlugu kamilik, aaqqatai naasunik allanillu ilusilersorlugit. Ingerlaavartitaa suliarisartagaanit allanit, soorlu angisuunngorlugit assilialiaanit, allaaneruvoq allatorluinnarlu immikkuullarissusilerlugu suliaq.
Kusanartuliat atortussiaanerusunngorlugit suliat tassaapput inuusaliat, pinnersaasiat assigisaallu, amerlanertigut saanernik, ujaqqanik kigutinillu sanaat. Ilinniarfiusinnaasoq tassatuaavoq Kalaallisuuliornermik Ilinniarfik Sisimiuniittoq, tassani kalaallisuut sananissaannik ilinniarsinnaapput.
Simon Kristoffersen taannaavoq sunniuteqarluartuusimasoq, annermik ukkusissamik qiperuisarnerup silarsuaani. Panigiit Aron Kleist aamma Cecilie Kleist saanernik qiperuisarnertik tusaamasaassutigaat, allallu suli taakku qissimiiaarlugit maanna eqqumiitsuliortarput.
Ullumikkut Kristian Fly, Kim Eriksen aamma Oline Binzer maluginiagassaapput. Taakku nannup niaquinik ilusilersuillutik tuniniagassatut qiperuisarput, sanitigulli misileraallutik immikkuullarissunik angisuunik sanaaqartarlutik.
Tupilak
Tupilak inuusaliaq, saanermik qisummilluunniit ilusilersugaq tassaavoq kalaallit eqqumiitsuliortut ilisarnaatitut ilisimaneqarnersaasa ilaat, kisianni kingusinnerusukkut aatsaat sananeqartalersoq.
Tupilak aallaqqaammut inunnut ajortitsiniutaavoq. Anersaaq taanna ilaatigut Kârale Andreassenimit titartarneqartarpoq. Aatsaat 1900-kkut aallartittut qiperuisoqartalerpoq anersaaq taanna takorloorlugu, tassalu taakkuupput ullumi tupilannik taasakkavut: quianaannartunngorlugit ilusilersukkat saanernik kigutinillu sanaat, ilaatigut uumasut ilusaannik ilallit. Eqqumiitsuliortut tamakkuninnga sanasartut atiminnik nalunaaqutsiineq ajormata eqqumiitsuliortui nalusarpavut.
Kalaallit eqqumiitsuliortut ilaasa ilutsit taamaakannersut atortarpaat, soorlu Anne-Birthe Hovep suliamini Portrætimik taasamini ilusilersukkatut sanaani tupilaap sananeqartarneranut assigusunngorlugu assilialiaa.
Misiliisoqartaraluarpoq taamatut suliaqarnermut ilinniartitseqqiilluni pitsaassuseq annerusumik anguniarlugu, kisiannili misiliisarnerit tamakku iluatsippiarneq ajorput.
Paasissutissat allat
- Illulioriaaseq
- Nutaalianik atisassiorneq ilusilersuinerlu
- Oqaluttuat sisamat Aalup Kangermiup Assitalersugai
- Kalaallit Nunaannik assilialiortut
- Hans Lynge aamma Jens Rosing
- Inuit Silarsuaat
- Katersugaasiviit kulturikkullu kingornussat
- Upperisaq upperisarsioqatigiillu
- Ileqqut oqaluttuallu
Kalaallit Nunaanni kulturi pillugu paasissutissat allat.