REBECCA GUSTAFSSON/VISIT GREENLAND, 2016
Annaassisitta Oqaluffia kujammut-avannamut inissisimasoq (23 × 12 m.) Nuup avannaatungaaniippoq illoqarfitoqqami, qisunnik aappaluttunik qalipaatilinnik silataa illisaasanik assigaalluni qisunnik saattunik qali assigaasoq. Isaariaa qaqortumik qalipaatilik oqaluffiup isuaniippoq, sukaqarluni kusanartorsuarnik tummeraqarpoq matup isertarfiup tungaanut. Taakku saniatigut napasuliannguaqarpoq qaliaasalikkamik, ataaniilluni nalunaaqutaq 1928-meersoq. Nuup ukiunik 200-liinerani ikkussaq. Nalunaaquttap tikkuutai sisamat napasuliamiipput suminngaanniilluunniit takuneqarsinnaalluni qassinngornersoq.
Oqaluffiup ilua qaqortunik qalipaatilinnik iikkiugaavoq, illugiillutik inissisimasunik issiaveqarluni takisuunik. Alterimi allattarfimmut taarsiullugu nivingavoq sanningasorujussuaq inngilinit marlunnit seeqqummersimasunit avatangerneqarsimasoq. Alterimi sølvi ukiulerneqarsimasoq 1722-mik Kunngip Christiaap arferngata tunniussaraa. Iikkami kujammut sammisumi J.E.C. Rasmussenip qalipagaa nivingavoq, assiliartaralugu Hans Egede seeqqummerluni nunami aperlaami qinusoq.
Oqaluffiup tunuaniippoq iliveqarfik eqqissisimatitaq, ilaatigut tassani iliveqarluni tussiusiortoq Rasmus Berthelsen.
Paasissutissat allat
- Illulioriaaseq
- Kalaallit Nunaannik assilialiortut
- Hans Egede ajoqersuiartornerlu
- Hans Egedep oqaluffia
- Katersugaasiviit kulturikkullu kingornussat
- Upperisaq upperisarsioqatigiillu
- Ukiut sorsuffiusut tungaanut nunasiaateqarneq (1721-1940)
- Nunaqarfiit
- Ileqqut oqaluttuallu
- Assilialiorneq kusanartuliornerlu
Kalaallit Nunaanni kulturi pillugu paasissutissat allat.
