Qeqqata kommunia

Maniitsoq. Qaqqap qaani radiut atassuteqatigiiaat stationiat sinerissamik attaviliisoq takuneqarsinnaavoq. Maniitsoq ullumikkut aamma søkabeleqarpoq.
ANINGAAQ R. CARLSEN/VISIT GREENLAND, 2021

Qeqqata Kommunia 64ºN-ip aamma 67ºNip akornanniippoq, pingaarnertullu illoqarfia Sisimiut Qaasuitsup avannaata tunginnguaniilluni. Kommuni 115.500 km2-inik annertussuseqarpoq. Kitaani 66º-imit avannamut qimmit qimuttut akuerisaapput.

Kommunimi innuttaasut katillugit 10.000-ingajaapput Maniitsoq illoqarfiit aappaat kiisalu nunaqarfiit katillugit arfinillit ilanngullugit, taakkunannga Kangerlussuaq annersaalluni.

Kangerlussuaq Kalaallit Nunaanni nunanut tamalaanut mittarfinni atorneqarnerpaavoq. Sermersuup eqqaaniippoq Sisimiunit kangimut 130 km-isut ungasitsigisumiilluni.

Kangerlussuup kangerluata qeqqata missaaniippoq anorthositimik aatsitassarsiorfik Hudson Greenland A/S-imit ingerlanneqartoq. Aatsitassarsiorfik pisortatigoortumik 2019-ip naanerani atoqqaartinneqarpoq, covid-19-ili pissutigalugu tunisassiorneq iluamik suli aallartissimanani. Tunisassiornerup nalaani sulisut 60-it missaanniinnissaat naatsorsuutigineqarpoq.

Kommuni 2009-mi pilersinneqarmalli Siumumit aqunneqarsimavoq kingullermillu 2021-mi qinersisoqarmat borgmesteri qinerneqaqqilluni. Kommunimi politikkikkut isumaginninnerup pitsanngorsarneqarnissaa, inuussutissarsiornermik ineriartortitsinerup, takornariaqarnerup, peqqinnerup pitsaaliuinerullu kiisalu pingaarnertut meeqqat atuarfiat inuusuttullu suliffeqanngitsut ukkataralugit ilinniartitaanerup siuarsarneqarnissaat salliunneqarput.

UNESCO-mut sumiifferujussuaq toqqarneqarsimavoq, Aasivissuit – Nipisaat, nuna 20 km-isut silissuseqartoq Sermersuarmiit Kangerlussuarmi mittarfik avannaqqullugu Sisimiut eqqaqqullugu, illoqarfilli pinnagu, 220 km-isut isorartutigisoq. Sisimiut Kangerlussuullu akornanni nuannarineqarluartunik pisuttunut aqquteqarpoq, aqqusinniorlunilu attaviliinissaq ataavartumik oqaluuserineqartarluni. ATV-nut aqqut pilersinneqaqqammerpoq atoriaannanngungajalerlunilu.

Aqqusineq taanna Kangerlussuarmi eqqaanilu aqqusinernut pioreersunut, Amerikamiunit pilersinneqarsimasunut Volkswagenimiillu (VW) Sermersuarmi biilernernut misileraaffimmut atatillugu Sermersuarmut 1999-imi ilaneqarsimasunut ilassutaassaaq. Kalaallit Nunaanni takinerusumik aqqusinermik taamaalilluni aatsaat sanasoqarpoq. Aqquserngup illoqarfiit anginersaata tullia nunanullu tamalaanut mittarfik atassusissavai, taamaalillunilu takornariaqarnermut aalisakkanillu nutaanik qeritinneqanngitsunik avammut tunisassiornissamut atatillugu ineriartortitsinissamut periarfissarpassuaqalersitsissalluni.

Illoqarfiit pillugit paasissutissat allat

  • Kåre Hendriksen

    (in. 1956) Teknikkikkut avatangiisini aqutsinermi ph.d. aamma MA. Aalborg Universitet-imi Pilersaarusiornermut instituttimi issittumi piujuartitsiviusumik attaveqaasersuutini lektori.

  • Najaaraq Demant-Poort

    (in. 1980) Cand.scient.pol. Ilisimatusarfimmi avataaneersutut lektori.