MADS PIHL/VISIT GREENLAND, 2016
Kommuneq Kujalleq Kalaallit Nunaanni kommunimi kujasinnerpaaq, avannamut 59°-ip aamma 62°-ip akornanni inissisimasoq, 32.000 km2-it missaannik annertussuseqarluni 6.500-ngajannik innuttaasoqarluni kommuneni tallimaasuni minnerpaavoq. Kujasinnerpaami inissisimaneq Sarfarsuullu kissartup ilaa pissutigalugit sila issaasattutut taaneqarsinnaavoq, taamaammallu nunaateqarnissamut savaateqarnissamullu periarfissaqarluni, Kujataalu »Kalaallit Nunaata nerisassaasiviattut« taaneqarajuttarluni. Kommunimiipput illoqarfiit Nanortalik, Qaqortoq Narsarlu kiisalu nunaqarfiit aqqanillit. Allaffissornikkut sullissivik Qaqortumiippoq.
Nunami kisiartaalluni Kommune Kujallermi inoqarfiit akornanni aqqusineqarpoq, savaateqarfiit arlaqartut ujaraaqqanik aqqusineqarmata illoqarfinnullu eqqaaniittunut attaveqarlutik. Qorlortorsuarmi erngup nukinganik nukissiorfik illoqarfiit Narsaq Qaqortorlu innaallagissamik pilersorpai. Kitaani nunanut tamalaanut timmisartunut mittarfiit marluusut aappaa Narsarsuarmiippoq.
Kommunimiipput oqaluttuarisaanermi nunassiffigineqarsimasutarlaqartut ukiuni akullerneersut, qallunaatsiaallu illukui nutaaliaasumik nunaleriffinniillutik. Itsarnisarsiornermi inissisimaffiit ilai eqqaannilu savaateqarfiit Kujataani UNESCO-p Nunarsuarmi Kingornussassaanut ilaapput.
Nunap immikkoortuani nunap sananeqaataa soqutiginaateqarpoq aatsitassaqarluarluni aatsitassarsiorfiillu aatsitassarsiornissamullu suliniutit arlaqarlutik, ilanngullugit Nanortallip avannaata kangiani Nalunami Kuultisiorfik (Napasorsuup Alanngua). Suliniutit Killavaat Alannguat Qaqortup eqqaaniittoq aamma Kuannersuit Narsamit 7 km-inik ungasissusilimmiittut aamma soqutiginaateqarput, tamarmik saviminissanik qaqutigoortunik aatsitassaqartut. Kuannersuit tunngaviusunik atortussiassanik radioaktiviusunik uranimik thoriumimillu aamma akoqarluarput.
Kuannersuarni aatsitassarsiortoqarsinnaanera atortussiassanik radioaktiviusunik mingutsitsisoqarsinnaaneranik ernumalersitsivoq, tamatumunnga ilanngullugit takornariaqarnermik, savaateqarnermik aalisarnermillu inuussutissarsiorsinnaanerup ajorseriarnissaat ajornarsivillutiilluunniit Kujataanilu UNESCO-p Nunarsuarmi Kingornussaqarfianik periarfissanut tunngaviit qajannarsillutik. Tunngaviusunik atortussiassanik radioaktiviusunik piiaasoqarnissaanik akuersissuteqartoqassaneranik apeqqut ukiut qulikkaat ingerlaneranni najukkami nunalu tamakkerlugu naalakkersuinikkut eqqissiviilliortitsisimavoq, akerliussutsimik takutitsisoqartarluni oqallittoqarlunilu. Eqqissiviilliorneq nunarsuarmi atomip nukinganut akerliunermit tangilerneqarsimavoq. Tunngaviusunik atortussiassanik radioaktiviusunik piiaasoqarsinnaaneranik imaaliinnarluni periarfissaqarunnaarsitsisumik Inatsisartut 2021-mi qinersinerup kingorna inatsimmik akuersipput. Kommunemut 2021-mi qinersinermi IA, uranimik akerliusoq, borgmesterinngortitsilluni ajugaavoq.
Kommunimi inuussutissarsiornermut periusissiaq sisamanik sammiveqarpoq: aalisarneq, inuussutissanik tunisassiorneq, takornariaqarneq aatsitassanillu piiaaneq, periusissiarlu nuna tamakkerlugu naalakkersuinikkut Qaqortumi mittarfiliornissamik aalajangiinermut attuumassuteqarluinnarluni.
Kommunip qimagarneqarneq ajornartorsiutigaa, isumaginninnerup suliffissaaleqinerullu tungaatigut. Aningaasaqarnikkut siuariartornermik pilersitsinissaq, suliffissat nutaat aatsitassarsiornermillu isertitat kissaatigineqarput, kisianni nunalerinermik, aalisarnermik takornariaqarnermillu ineriartortitsineq akiginagu.
