Nunavittap toqqavianut suliniut

Issittumut nunap assinga, sumiiffik Kunngeqarfik Danmarkip Naalagaaffeqatigiit sinnerlugit piumasarisimasaa – kiisalu nunat saninnguaniittut allat, sumiiffinnik qalleraattunik piumasaqaateqartut. De Nationale Geologiske Undersøgelser for Danmark og Grønland (GEUS), Nunavittap tunngaviata killeqarfiinut ataatsimiititaliarsuarmut piumasaqaatinik saqqummiinermut atatillugu paasissutissanik nalunaarsukkanik katersinissaq nassuiaanissarlu siunertaralugu Naalagaaffeqatigiit nunavittap tunngavianut suliniummi aqutsisuusimavoq.
EFTER KORT AF PER JØRGENSEN GADS FORLAG, 2017, DANMARK OG KOLONIERNE: GRØNLAND – DEN ARKTISKE KOLONI

Nunavittap toqqavianut suliniummi 2002-mi aallartinneqartumi, Naalagaaffeqatigiit immap naqqanut pisinnaatitaaffii, taamaalillunilu pisuussutit aningaasarsiornermi akisussaaffeqarfimmit, 200 sømil-init, ungasinnerusumiittut atorluarnissaannut pisinnaatitaaneq, uppernarsarneqartussaapput.

Danmarkip ulloq 16. november 2004 Naalagaaffeqatigiit sinnerlugit Naalagaaffiit Peqatigiit imaanut pisinnaatitaaffiit pillugit nunani tamalaani isumaqatigiissutaat atuuttussatut akueraa, tamatumalu kingorna nunavittap toqqavianut pisinnaatitaaffeqarnerup annertusitinnissaa pillugu piumasaqaatinik saqqummiussinissamut ukiunik qulinik piffissaqarluni. Tamanna Danmarkimi, Savalimmiuni Kalaallillu Nunaanni sullissiviit peqataaffigisaannik suleqatigiinnermut aallarniutaavoq.

Ilaatigut sajuppillatsitsisarluni uuttortaanerit aamma immap naqqaniit misissugassat aallaavigalugit, Savalimmiuni sumiiffinni marlunni aammalu Kalaallit Nunaanni sumiiffinni pingasuni nunap iluanut pisinnaatitaaffinnut piumasaqaatit saqqummiunneqarput. Tamanna pillugu nalunaarusiat katillugit sisamat 2009-p aamma 2014-ip akornanni Kommissionen for Kontinentalsoklens Grænser-mut nassiunneqarput – ilanngullugu Kalaallit Nunaata avannaani sumiiffik 895.000 km2 missaannik annertussusilik, ilanngullugu Qalasersuaq, pillugu piumasaqaat.

Paasissutissat allat

Kalaallit Nunaani inuuiaqatigiit inuussutissarsiutillu pillugu paasissutissat allat.

  • Bo Elberling

    (in. 1968) Ujarassiornermi ph.d. aamma nunalerinermi dr.scient. Institut for Geovidenskab og Naturforvaltning, Københavns Universitet-imi professori.