PETER LINDSTROM/VISIT GREENLAND, 2019
Illoqarfiup pingaarnerup kommunia 60°N-imit avannamut 71°N tikillugu annertussuseqarpoq illoqarfiillu tassaallutik kitaani Paamiut, Nuuk nunaqarfiilu pingasut kiisalu Tunumi Tasiilaq aamma Ittoqqortoormiit nunaqarfiilu tallimat. Sermersooq 531.900 km2-it missaannik annertussuseqarpoq nunamilu inuttunerpaalluni 23.500-ngajannik innuttaasoqarluni, taakkunannga 19.000-it sinneqartut illoqarfiit pingaarnersaanni Nuummi najugaqarlutik.
najugaqarlutik. Kommunini kisiartaalluni Tunumut Sermersuaq ikaarpaa, tassani Tasiilaq annerpaalluni Ittoqqortoormiillu nunami illoqarfinni minnerpaallunilu avinngarusimanerpaalluni. Imaatigut angallannikkut Tunu ajornartorsiuteqarpoq sikorsuit pissutigalugit. Tasiilaq pigisaanilu nunaqarfiit tallimat ukiup ingerlanerani qaammatini tallimani umiarsuarnit pajuttunit tikinneqartarput Ittoqqortoormiillu ukiumut marloriaannarluni umiarsuarnit tikinneqartarluni, tamannalu soorunami inuussutissanik nassiussanillu pilersuinikkut ajornartorsiortitsivoq. Tunumi oqarasuaatikkut internetsikkullu attaveqaatit qaammataasatigoorput taamaammallu kommunip sinneranut sanilliullugit attaveqaatit arriinneralaararsuullutillu killeqarlutik.
Kommuni nunap sananeqaataatigut soqutiginarpoq aatsitassarsiornissamik misissuinissamut suliniutit annertuut arlaqarlutik.
ANINGAAQ R. CARLSEN/VISIT GREENLAND, 2019
Tunumi qimuttunik qimmeqarpoq kommunip kitaani inerteqqutaasut.
Nuummi naalakkersuineq aqunneqarpoq, Inatsisartut ataatsimiittarfeqarlutik Naalakkersuisullu qitiusumik aqutsiveqarlutik, qitiusumik allaffeqarfiup annersaa attaveqaqatigiinnikkullu suliffeqarfiit Namminersorlutik Oqartussanit pigineqartut amerlanersaat kiisalu ilisimatusarnermi ilinniartitaanermilu suliffeqarfiit Nuummiillutik. Kommunimi illoqarfinnut allanut sanilliullugu pinngortitap nunataata sananeqaataa isumaginninnikkullu aningaasaqarneq allaanerujussuuvoq. Tunumi Nuullu kujataani inuussutissarsiornikkut periarfissat atorluarneqarnerat killeqarput kommunimilu aningaasaqarnikkut nikingassuteqartoqarnera erseqqilluni.
Kommunit 2009-mi kattussuummatali kommuni IA-mit aqunneqarsimavoq partiilu apriilimi 2021-mi borgmesterinngortitseqqilluni. Kommunip periusissiatut pilersaarutaanni soorlu piujuartitsinermik, pitsaasumik inuuneqarnermik kiisalu oqartussaaqatigiinnermik kiffartuussinermik qitiusumik naleqartitat ukkatarineqarnissaat oqaatigineqarput immikkoortunullu pilersaarutini ukkatarineqarlutik sinerissamut qanittumi aalisarneq, sanaartornermik suliassaqarfik utoqqaallu. Naalagaaffiit Peqatigiit nunarsuarmi anguniagaat piffissap ingerlanerani eqqumaffigineqarnerulersimapput.
Kommunimi assigiinngitsorujussuarmik innuttaasut amerliartorsimanerat ukiorpaalunni misigineqarsimavoq, tamatumalu ingerlaannarnissaa ilimagineqarluni. Illoqarfiit pingaarnersaanni periusissiap ilaa Nuummi mittarfiup nunani tamalaani mittarfinngorlugu allilerneqarnissaanik Naalakkersuisut pilersaaruteqarnerannut attuumassuteqarpoq. Illoqarfiit pingaarnersaannut takornarissat amerlanerusut tikeralernissaat, inuussutissarsiornerup annertusinissaa suliffissallu amerlinissaat kommunimit naatsorsuutigineqarpoq.
Kommunit 2009-mi aaqqissuuteqqinneqarnerannut atatillugu Tunumi illoqarfiit namminneq kommuneqalernissartik kissaatigaat inukippallaarnertilli pissutigalugu itigartinneqarlutik. Tunumi illoqarfiit taakku marluk Nuummut ilanngunneqarnerannut pissutaavoq illoqarfiit pingaarnersaanni aningaasaqarnikkut iliuuseqarnerusoqarsinnaammat. Siuariartornerulli assigiinngitsorujussuarmik agguarneqarsimaneranik aalajangiinerillu ungasissorujussuarmit pisarneranik misiginermik kommunimi ataatsimoorsinnaassuseq ajornartorsiortinneqarpoq.
Illoqarfiit pillugit paasissutissat allat
Kalaallit Nunaaani kommunit illoqarfiillu pillugit paasissutissat allat.
