Kalaallit Nunaanni silap nillernera ujaraannaaneralu, nunap naggorlunnera imaaliallaannaq naatsiivinni naatitsivissaqqissuunngilaq. Minnerunngitsumillu naatsiivinni naatitsisarneq oqaluttuarisaanermi danskip-norgimiup ajoqersuiartortitap Hans Egedep, Nuummi illup najugaqarfimmi saavani 1728-mi naatsiiviit siullersaannik naatsiiviliorsimasup, nalaani aallartissimavoq. 1700-kkut ingerlaneranni Europamiut inigisaasa saavanni naatsiiviit iluaqutissatut naatsiiviliarineqarput, aamma Kalaallit Nunaata kujataani kangerlunni qallunaatsiaat ajoqersuisoqarfiini, tamaani silap pissusaa sinerissap qanittuani ineqarfinniit pitsaanerusimalluni. Pissarsiarineqartut annikitsuinnaasimapput, kisianni sukulupuup, taamanikkut C-vitamineqanngitsunik nerisaqarnermik pissuteqartup, akiorniarnerani pingaaruteqartutut ilapittuutaasimalluni. Saanngut saattut tupeqarfitoqqanit
aammalu illutoqqaniillu kiisalu timmissat ineqarfiinit issumik naggorissaatitaqarluartumik ilaneqarsimapput. Uumasuutinit naggorissaatit aamma anartarfiit tamatuma saniatigut naggorissaatitut atorneqartarsimapput. Oqquartamiitinniarlugit aammalu uummasuutinit silamiiginnartunit iserfigineqartannginnissaannut, naatsiiviit issunik qarmakkanik ungalunillu ungalulerneqartarsimapput. Uumasuutinit naggorissaatit anartarfiillu naggorissaatitut atorneqarsimapput.
Naatsiivinni naatitsisartut Europami igaffinni naatinneqartartunik, soorlu salatinik, spinat-inik, kørvelinik kuuloruujunillu, arlalippassuarnik misileraasimapput. Ruuat aamma grønkålit, ukiornissaanut toqqorneqarsinnaasut, iluatsinnerusimapput. 1800-kkut ingerlaneranni naatitsiviit atorneqalermata piffissaq naatitsiviusartoq sivisunerulersimavoq, aammalu naatsiivimmi naatitsisarneq siumut aallartoq misigineqarluni. Piffissap ingerlanerani aamma ivigalinnut, naasunik naatitsivinnut, ujaraaqqanik torsuusaasalianut illunullu nuannaariartarfinnut inissamik piareersaasoqarpoq aammalu naatsiiviit silami uninngaartarfittut atorneqarsimallutik.
Kalaallit akornanni naatsiivimmi naatitsisarneq ileqqorineqanngilaq, Igaliku eqqaassanngikkaanni, tassani 1700-kkut naalerneranniilli uumasuuteqartoqarpoq naatsiivinnilu naatitsisoqartarluni. Tamanna Savaateqarfimmiit Qaqortumi 1915-imi pilersinneqartumiit iliuuseqarluni suliniuteqartoqareernerani allanngorpoq. Savaatillit naatitanik naatitsisarput, siullermik pingaarnertullu maj-ruuanik naatsiianillu. 1930-mi naatsiiviliornermi, naggorissaanermi, naatitassanik ikkussuinermi aammalu naatsiivimmi naasut arlallit Kalaallit Nunaanni naalluartartut suliarineqartarneranni ukiorpassuarnik misilittakkat aallaavigalugit naasunik naatitsinermi oqaatsit marluk atorlugit ilitsersuut siulleq saqqummerpoq.
1971-imi aamma oqaatsit marluk atorlugit ilitsersuut nutaaq atorlugu naatsiivimmi naatitsisarnerup siuarsarneqarnissaa pilerisaarutigeqqinneqarpoq, aammalu 1990-ikkunnilu Qaqortumi Nuummilu naatsiivillit peqatigiiffii pilersinneqarput. Ullutsinni illoqarfinni naatsiiviit siullermik pingaarnertullu kusassaatitut naatsiiviupput, naatitanut naatsitsivinnik marlussunnik tapertaqartinneqarlutik. Misileraavik naasunik ukiuni arlalinni uummasinnaasunik qajannaatsunik pilersuisimavoq, ilaatigut venusvogn, gemserod, alaskalupin aamma nellikerod, ullumikkut ilaatigut Islandimiit naasunik ukiuni arlalinni uumasinnaasunik eqqunneqartunik tapertaqartinneqarlutik. Tassunga ilanngutissapput aasaanerani naasut ukioq ataaseq uumasartut amerlasoorpassuit kiisalu tullerunnaq, niviarsiaq angisuunik sikkertartoq aamma kuannit pinngortitami aaneqarsimasut.
Nutaatut aamma paarnaqutit, orpiit mikisut aammalu orpikkat orpingasut naatsiivinni takuneqartalerput, assersuutigalugu alaskapil, balsampoppel, napaartoq, palleq, kiisalu orpiit meqqutaasallit soorlu engelmannsgran, kakillarnat aamma sibirisk lærk.
Paasissutissat allat
- Nunalerineq
- Uumassusillit assigiinngisitaarnerat aamma pinngortitap aqutsivigineqarnera
- Hans Egede ajoqersuiartornerlu
- Nunalerinermik savaateqarnermilu inoqarfiit
- Silap pissusaa
- Nunami pinngortitaq sermeqanngitsoq
Kalaallit Nunaat pinngortitaa pillugu paasissutissat allat.